torstai 17. toukokuuta 2012

Vireongelmaa

Ei se edellinen koe mikään pohjanoteeraus ollutkaan, tämänpäinen oli. Tai ainakin toivon ettei tän huonommin voi enää mennä! Koe pidettiin siis Orivedellä ja tuomarina toimi Tuire Marjamäki, oikein mukava tuomari. :) Sääolosuhteet suosi meitä, sade alkoi melkein heti meidän suorituksen jälkeen. :D
Tea ja Riikka oli mukana seurana ja kannustamassa, Tealle kiitos kuvaamisesta. :)
Kokonaispisteitä meille kertyi vaivaiset 133, nollatulos siis.

Paikkamakuu 10
Seuraaminen 8: Tarkkuutta tuomari toivoi pysähdyksiin. Minä toivoin enemmän virettä ja viettiä. Seuraamisen vire on kadannut niin kuin pieru Saharaan ja taidan tietää syynkin: hiljaisuuden hinkuttaminen. Tästä lähtien seuraamisesta tehdään uudestaan sitä huippukivaa, ja jos Jeriko ääntelee niin senkun! Jos toko siihen kaatuu niin kaatukoon, ei se ole kovin hääppöisesti mennyt hiljaisen koirankaan kanssa. Mieluummin vietikäs ääntelevä koira kuin hiljainen laama.



Liikkeestä istuminen 0: Taas. Uskomatonta. Vaikka ennen kehää Jeriko teki sen ihan hyvin. Ja nyt en edes omassa käskyssäni huomannut mitään erikoista.



Luoksetulo 7: Hidas.



Ruutu 0: Piru vie! Hyvällä vauhdilla oli menossa ruutuun, mutta sitten joku haju siinä rajalla kiinnitti huomion ja Jeriko pysähtyi liian aikaisin. Paikan arviointi lähetyspaikalta oli hieman haastavaa, kun seisoessaan Jeriko oli ruudun sisällä. En sitten uskaltanut antaa uutta käskyä kun en suoraan sanottuna tiennyt mihin suuntaan Jeriko siitä lähtis, olisi voinut tulla kokonaan poiskin.. Maahan mennessa sitten kuitenkin toinen tassu tuli yli ja huomasin sen heti itsekin. Seuraamaan Jeriko kyllä tulee aika innokkaasti edelleen ja kun liikkuri ei meitä pysäyttänyt niin keilattiin merkkikartiokin lähetyspaikalta. ;)



Hyppynouto 7: Joku kapulassa Jerikoa hieman ihmetytti ja mietti hetken ennen nostamista. Palautus ylipäätään hidas ja Jeriko ennakoi perusasentoon siirtymisen.


Metallinouto 6: Taas vastatuuleen heitto, vähän jännitti saanko riittävän pitkälle. Hidas nouto, ja kapula putosi kesken matkan.



Tunnari 0: Taas Jerikolta jotain ihme säätöä. Vaikka ennen kehää teki ihan hyvin! Meinasi tuoda oman, mutta jäikin sitten säätämään. Toi oman vasta, kun erikseen taas käskin.



Kaukkarit 0: Oih mitä jumitusta taas. Olin kuitenkin etukäteen päättänyt, että jos ei nouse ensimmäisestä, niin annan toiseen käskyyn lisäksi nimen ja niin tein. Jeriko kuitenkin juuri katsoi jotain ohikävelijää eikä noussut siitäkään ja liikkuri vaihtoi jo liikettä. Seisomaan nousikin sitten hyvin! Siitä lysähti maahan vaikka piti istua ja sain antaa kolme käskyä ennen kuin Jeriko nousi istumaan. Istumisesta kehuin heti siinä paikaltani, ei tosin tuulen vuoksi kuulu kameraan, mutta koira kyllä varmasti kuuli. :)



Kokonaisvaikutus 7

No joo, mitä nyt sanois. Meidän perimmäinen ongelma on Jerikon vire kokeessa vai onko se sittenkin motivaatio kokeessa ilman palkkaa? Joka tapauksessa liikkeet onnistuu hyvin treenatessa enkä mä kauheemmin jännitä kokeessa, silti Jeriko tuntui taas heti koepaikalla hieman hankalalta. Heti alkuun käytiin kyllä metsässä kävelyllä ja siellä Jeriko oli oikein innokas ja reipas, kaukkarit meni hienosti ja samoin tunnari ja liikkeestä istuminen. Koepaikalla sai vähän kaivella taas intoa, kun Jeriko alkoi jähmimään. Olin kuitenkin varautunut siihen, että leikkiminen olisi hankalaa, ja mulla oli broitsun sydäntä mukana. Siitä Jeriko innostui ja kun vedin frisbeen esiin niin kyllähän silläkin intoa sai esiin. Koska meidän aikaisempi kisarutiini ei ole tulosten valossa tuntunut toimivalta, lähdin nyt siis tekemään liikkeitä koepaikalla, muuten Jeriko odotti autossa. Tunnarista tehtiin edellisen koirakon vuoron aikana kaksi toistoa, ensimmäisellä pientä epävarmuutta, toinen jo tosi hyvä. Kaukkarit oikein hyvät, Jeriko meinasi lysähtää maahan, mutta suoritti liikkeet ja pysyi skarppina. Siis tosi hyvä siinä mielessä, että näytti aikovan lysähtää, mutta jatkoikin tekemistä ja pääsin siitä palkkaamaan.

Mihin tämä kaikki siis katoaa kehässä? Onko se sitten se palkkaamattomuus? Miten koirasta joka kiehui yli alokkaassa ja avoimessakin vielä, on tullut koira joka tuskin suostuu leikkimään koepaikalla? Mihin on kaikki hieno vire kadonnut? Ei tosiaan kisajännitys vaikuta agilityyn tai nyt paimennukseenkaan yhden kokeen perusteella ollenkaan samalla tavalla.. Onko toko vaan niin tylsää, ettei sitä sitten oikein viitsi palkatta tehdä? Paineistuuko Jeriko jostain? Yritin nyt kaikkeni kehua, kannustaa ja nostattaa Jerikoa, mutta eipä siitä oikein ollut apua. Jeriko ei kokeessa silleen innostu riekkumisesta muutenkaan ja olen päätynyt tollaseen kunnon silittelyyn ja suulliseen vuolaaseen kehumiseen..

Voisihan noi nollatut liikkeet laittaa vain "työtapaturmienkin" piikkiin, mutta ei enää mun mielestä. Kyllä tässä nyt vaan on kyse vireestä (Jerikohan tekee valtaosan liikkeistä törkeen hitaastikin!) ja motivaatiosta. Jerikoa ei vaan oikein nappaa tokoilu ilman palkkaa ja seuraamisestakin ollaan viety parhain into jankuttamalla ääntelystä. Itse en osaa kouluttaa innokasta tokokoiraa. Gurut vois tässä vaiheessa avata suunsa ja kertoa mitä ihmettä tässä pitäis tehdä. Korjaan: kaikki kelle vaan mitään korjausideoita tulee mieleen, voisivat hieman avittaa. :D

Joka tapauksessa olin päättänyt, että tän kokeen jälkeen jää toko kesätauolle, oli tulos mikä tahansa. Ja tauollehan nyt jäädään. Kesän aikana keskitytään mukavampiin juttuihin, agilityyn, jälkeen ja erityisesti paimennukseen, ja palataan asiaan sitten joskus syksyllä, kun siltä tuntuu. Nyt on turhan monta koetta jo tähän mennessä hakattu päätä seinään, kun ei se ykkönen sieltä tule. Lisäksi aattelin, että jos nyt keskitytään jäljen rinnalla pk-tottikseen, niin ehkä siinä saatais virettä taas nostettua ja siitä vois olla hyötyä jatkossa tokoonkin. Joka tapauksessa jos ääntelyä ilmenee en siihen puutu jos ei ihan älytöntä ole, pientä vikinää pitäisin tässä kohtaa ihan hyvänäkin merkkinä. ;)

4 kommenttia:

Ida kirjoitti...

Mulla ei varsinaisesti ole mitään suurempia ohjeita tai vinkkejä jaossa.. Millä tavalla olette palkkaamattomuutta treenanneet? Ko-treeninä (kaikki onnistuu) ja kisamaisissa treeneissä? Mikä on Jerikon huippupalkka/kisapalkka? Tietääkö se palkan olevan tulossa?

Vertaistukea saat täältä, sillä meillä kävi ensimmäisten kisojen kanssa juuri samoin. Tiuhti oli kävelyllä ja kentän ulkopuolella oikea sähköjänis, mutta kilpailukentän lähettyvillä muiden koirien vilinässä en saanut sitä edes kontaktiin tai perusasentoon. Koira oli jähmeä koko kisan ja enemmän ja vähemmän laama. Meillä tuohon kisasuoritukseen vaikuttivat koiran ja ohjaajan kokemattomuus, mun ehkä tahaton jännitys (vaikken kokenut olevani jännittynyt kehässä..) ja palkkaamattomuuden vähäinen treenaus. Tiuhdille on vasta nyt selvinnyt, että vaikka liikkeitä tehdään putkeen voi palkkaa odotella ja siirtymät tehdä innokkaasti kontaktissa. Tiedä sitten toimiiko tämä vielä seuraavissa kisoissa mutta treenien suunta on oikeanlainen. :) Tiuhdille paras palkka on ehdottomasti lelu, ja paikkamakuussa kaukopalkkana nannat.

Jokin tuossa koetilanteessa saa ilmeisesti Jerikon paineistumaan tai motivaatio laskee..

Tiuhtia jännittää monesti vieraat koirat, joita kisoissa on PALJON, joten olen ajatellut mennä treenailemaan mätsäreihin tms. paikkoihin missä näitä jännittäviä tilanteita kohdataan ja voitetaan. Jännittyneenä Tiuhdista tulee jähmeä eikä se välttämättä innostu leikkimäänkään huolestuneessa mielentilassa.

Tsemppiä teille! Tauko tekee monesti hyvää. :) Sori ettei musta ollut juurikaan apua. Ongelmia yritetään ratkoa myös täällä..

Sabina kirjoitti...

Ollaan treenattu palkkaamattomuutta muutamina liikkeinä putkeen ja siitä superpalkka, välillä kaikki liikkeetkin putkeen. Treenatessa onnistuu alusta loppuun ihan hyvällä vireellä. Ja luulisin, että Jeriko tietää palkan tulevan, kun sitten kehästä juoksee sinne missä tavarat on.. Jerikon huippupalkka on leluista frisbee ja ruuista kissanruuat tai toi sydän. Sydän oli nyt ihan hyvä vaihtoehto, kun sitä pystyi antamaan etukäteenkin ja helpompi antaa kuin kissanruokaa purkista..

Kyllä mä Jerikon ihan kivasti siinä sain sitä ennen kuulolle ja perusasentoon, tosi kivasti vielä tulemaan kehäänkin, mutta sitten se vireen lasku alkoi. Seuraaminen vielä silleen ok tokoseuraamista, mutta ei siinä sellaista virettä ole kuin Jerikolla esim. vielä helmikuussa voittajan kokeessa Lempäälässä tai mitä sillä on treeneissä. Painaa vähän jalkaan ja saa pikkaisen himmailla ettei keuli. :D

Tarkoitushan mulla oli treenata tota liikkeiden ketjuttamista enemmänkin ja oikein rauhassa huolella ketjuttaa niitä takaperin, ja sillä varmistaa palkkaamattomuuden kestoa, mutta enpä sitten ehtinyt kaikilta muilta kiireiltä treenata juuri yhtään.

Mutta joku tosiaan siellä kisapaikalla saa Jeriko huolestumaan. Sain sen nyt kyllä leikkimäänkin, mutta välillä se olisi mieluummin kavunnut syliin. Siinä sitten kun hetken rapsuttelin, niin leikkikin taas sujui. Jotenkin mulla on sellainen olo, että kisapaikalla Jeriko on jotenkin tosi epävarma mun hyväksynnästä, vaikka kuinka palkkaan ja olen kannustava. Ja sitten se leikkiminenkin on tosiaan vaikeaa.. En oikein teidä mitä voisin tehdä enemmän..

En sitten tiedä voiko tässä olla osittain sitäkin, että kun Ukon tulo taloon on kuitenkin melko tuore tapahtuma, ja kun sitä joutuu silloin tällöin komentamaan pöydälle kiipeilemisistä, ihmisten ruuille tunkemisesta ynnä muusta, niin Jeriko tuntuu ottavan jokaisesti pienestäkin Ukolle tarkoitetusta kiellosta itseensä.. Että jos sillä on nyt sitten siitä johtuen perusmielentila jotenkin epävarma mun hyväksynnän suhteen.. Ja siis en mä täällä mitään pää punaisena huuda :D, jotenkin Jeriko on vaan nyt ollut paljon normaalia herkemmän oloinen.. :( Käy ihan sääliksi ressua, kun se menee aina jonnekin luimistelemaan jos käsken Ukkoa pois änkemästä ja sitten pitää Jeriko kutsua takaisin, ettei se tehnyt mitään pahaa.

Mutta jos tää onkin sitten tosta kiinni, niin menee varmasti ohi. :) Ja me nyt pidetään taukoa ja katsotaan sitten pikku hiljaa milloin ollaan uudestaan valmiita yrittämään kunhan olen rauhassa ketjutellut liikkeitä. Jeriko varmasti tekee mielellään muita lajeja (sopii mullekin ;)) ja samalla pieni kevennys treenimäärässä ylipäätään voisi tehdä hyvää. :)

Toivotaan siis, että tauko tekee tehtävänsä! :)

Ida kirjoitti...

Tauko on varmasti enemmän kuin paikallaan! :) Ehkä tuollaisia kisojen kaltaisia tilanteita kannattaa mennä treenaamaan jonnekin koiratapahtumiin. Se on ehkä paras tapa jäljitellä koetilannetta.

Voipi tosiaan olla, että Ukon tulo on sekoittanut hieman pakkaa, kun kuullostaa kuitenkin siltä, että Jeriko tietää palkasta eikä itse palkkaamattomuudessa luulisi olevan ongelmaa..

Tuollainen kisatila-ahdistus saattaa helposti jäädä päälle, mikäli useampi jännittävä koe kertaantuu. En kuitenkaan uskoisi Jerikon niin herkkis olevan, etteikö tauko tuota ongelmaa poistaisi! ;)

Sabina kirjoitti...

Joo, en mäkään usko. :) Ei Jeriko ainakaan koskaan ole mitenkään yliherkkä ollut, joten varmasti unohtaa asian kunhan nollataan tilanne ja tehdään hetki vähän erilaisia juttuja. :)

Ja itsekin mietin, että jotkut möllit tms. vois olla just paikallaan. Tyyliin kävisinkin tekemässä vain seuraamisen mistä Jeriko kuitenkin tykkää, ja yllättäisin sillä että se olikin jo siinä. :)