keskiviikko 15. elokuuta 2018

Agilityn piirinmestiksiä ja kaikkea muuta

Taas on pitkä väli, kun olen mitään ehtinyt kirjoitella. Yritän nyt jotain hajanaista muistaa kirjoitella viime viikoista.

Viime viikonloppuna oli agilityn Pohjois-Hämeen kennelpiirin piirinmestikset. Edeltävällä viikolla, kun ilmoittautumista Jerikolle mietin, Kitu oli kadottanut Jerikon. Siinä se Ukon nimi pelkästään möllötti mun näytöllä ja sain päähänpiston ilmoittaa myös Ukon piirinmestiksiin sekä edellisen päivän normikisaan.

SmartDog-testistä olin saanut sen ajatuksen, että pitäisi kokeilla miten Ukko reagoisi jos agilityä lähtisikin ohjaamaan kropalla ja liikkeellä eikä niinkään käsillä. Yksi treeni tehtiin ennen ilmoittautumisen päättämistä ja Ukko vaikutti lähtevän seuraamaan tällaista ohjausta tosi luontaisesti ja hyvin, vauhtiakin tuntui olevan selvästi enemmän kuin aikaisemmin.

Lauantaina kisat menikin hyvin siltä osin hyvin. Ukko tuntui kulkevan tosi hyvin ja toisaalta itse uskalsin ohjata tosi rohkeasti mikä näkyi vauhdissa. Eka rata juostiin kyllä ilman rataantutustumista, kun olin katsonut ajan väärin enkä tajunnut, että kaikki kokoluokat 3-luokassa tutustuu samaan aikaan. Toiseen rataantutustumiseen sentään pääsin ja siltä radalta Jerikolle 0, mutta valitettavasti hyppyserti meni taas läheltä ohi kun sijoitus oli toinen ja serti meni ykköselle. Ukolle muistaakseni 15, mutta tosi hyvää meininkiä.

Sunnuntain piirinmestiksissä Jerikolle ekalta radalta 0, toiselta 5 ja näillä piirinmestaruus pronssia! :))



Ukon kanssa meni ihan jees, mutta varsinkin toisella radalla alkoi meno tuntumaan taas vähän tahmealta. Videolta kun katsoo, niin itse valuin ihan totaalisesti takaisin vanhaan, eikä enää mietään tietoa liikkeellä ja kropalla ohjaamisesta. Ärsytti kyllä oma itseni aika tavalla! Mutta eipä sitä kai voi ihan kerrasta vuosien rutiineja purkaa. Ukolle ekalta radalta 15, toiselta hylky. Kepeille haki molemmilla radoilla väärältä puolelta, vaatisi ehkä vähän treeniä, että koira muistaisi miten tuollaiset jutut mennään.



Jupiterin kanssa on saatu kepit treenattua 12 kepin vaiheeseen, varmuutta toki vielä vaatii ja harjoitusta. Treenaaminen on edelleen hyvin epäsäännöllistä. Kontakteja pitäisi alkaa kunnolla takomaan.

Paimennuksen suhteen välillä Jupiterin kanssa tapahtuu edistysaskeleita, välillä taas näkyy ne hassut herkkyydet. Lampaiden siirtoihin löytyi toimiva kombo, kun otin Jupiterin varmuuden vuoksi liinaan (ettei ole mahdollista poistua) ja ajoin sen kanssa lauman takaa lampaita, ja Jeriko taas oli edessä jarruna. Etukäteen mietin, että mitenköhän Jeriko tajuaa tällaisen asetelman ja antaa lampaille tilaa, mutta sehän ymmärsi tämän ihan helposti. :) Jupiteriakaan ei jännittänyt tällaiset yhtään, joten pari lampaiden siirtoa on tehty todella jouhevasti J-tiimillä. Lisäksi pässien lastaus kuljetuskärryyn sujui todella helposti, Jupiter otti vastuuta ja yhden kopinkin sinkaisevasta pässikaritsasta ja muuten painoi pässejä tasaisen rauhallisesti Jerikon kanssa ja lastaus sujui tosi nopeasti.

Kuitenkin edelleenkin selvästi se, että otan lampaasta kiinni tai muuten olen kovasti aktiviinen lampaita kohtaan ahdistaa Jupiteria kummallisesti. Tätä on nyt treenailtu ja ainakin tänään näytti taas jo helpottaneen. On kyllä jännä miten Jupiterin kanssa täytyy paneutua ihan erilaisiin asioihin kuin Jerikon tai Ukon kanssa koskaan, siedättää aina uuteen sen mielestä epämukavaan juttuun.

Tänään tehtiin kotona ihan perusjuttuja ja onhan se vaan niin hieno silloin, kun ei joudu tuolle epämukavuusalueelleen. Todella nopea ja tyylikäskin liikkeissään, mutta ottaa käskyt todella nopeasti ja on todella hyvin auki ohjaajalle. Täytyy vaan toivoa, että tuollaiset ylimääräiset jännittelyt helpottaa.

Jälkitreenejä ei olla tehty lähes kahteen kuukauteen. Helteiden aikaan ei oikein itseäkään motivoinut lähteä hikoilemaan metsään ja toisaalta heinäkuusta lähtien paljon aikaa on mennyt meidän ranchin vanhan päätalon remontointiin. Jälkikoekalenteri ei ole myöskään näyttänyt kovin motivaatiota herättävältä, syksylle 1-2 koetta joihin voisi yrittää ilmoittautua, kaikki muut kohtuullisen matkan päässä olevat jonkinlaisia mestiksiä tai muuten suljettuja kokeita.

Olen joutunut alkamaan pohtimaan missä vaiheessa sitten siirtäisin Jerikon FH-jäljelle niin kuin olen suunnitellut. Alun perin vähän on jännittänyt se, että jos opetan esineilmaisuksi maahanmenon, niin sekoittaisiko se PK-puolella ja olin vähän ajatellut, että samanaikaisesti en näitä tekisi. Nyt koekalenterin toivottomuuden vuoksi kuitenkin aloin opettamaan Jerikolle esineilmaisua ja nopeastihan se alkoi hoksaamaan ideaa, joten kyllä tässä vähän jälki-into taas nostaa päätään, tosin nyt sitten metsän sijaan pellolle. :)