Mysteerien ratkaisuja ja uusia mysteerejä

Maanantaina agilitytreeneissä oli oikein kiva rata, melko simppeliä menoa, mutta pystyi ottamaan mm. kepeillä puomin leijeröinnin ja sitten paahtaa putkesta putkeen ja siinä ohjaajalle puomin leijeröinti myös ja koiran piti irrota peränurkkaan. :) Jeriko meni tosi kivasti, pari virhettä mahtui matkaan mutta se on vaan hyvä ettei se päästä mua nyt ihan liian helpolla. ;)

Tiistaina käytiin lenkillä Johannan ja Kinnan kanssa ja muuten vietettin vapaapäivää. Keskiviikkona Ukko teki treeneissään samaa rataa kuin Jeriko maanantaina ja voitteko uskoa millainen ahaa-elämys koettiin! Enkö muka todella ole koskaan tullut radalla kannustaneeksi Ukkoa sanomalla "mene mene", mutta nyt tuossa 29-31 välissä käskyn kuultuaan Ukko ampaisi aivan erilaisella tarmolla eteenpäin. Ero oli aivan huikea! Ukko oli siis tainnut tulla just ulos 29 putkesta, sitten huikkasin tuon "käskyn" ja Ukko ampaisi aivan erilaiseen vauhtiin. Testattiin tätä tekemällä tuota pätkää edestakaisin ja ihan päivän selvä vaikutus! Onko Ukko siis kaikki nämä vuodet vaan odottanut, että mä ihan suullisella "käskyllä" antaisin luvan juosta täysiä, siitäkö tässä onkin ollut vaan kyse? :D

Tiistaina koin toisenkin ahaa-elämyksen. Olen "tuskaillut" vepessä sen lelun viennin kanssa, mutta kuulinkin, että sen voi tehdä apuohjaajaa käyttäen jolloin apuohjaaja pitäisi koiraa ja Ukko toisikin lelun mulle veneeseen/rantaan. Ja vielä saa ihan huikata, että "tuo"! Ajattelin, että "tämähän sitten helppoa", mutta ei se ihan ollutkaan... Selviää jäljempänä...

Torstaina päästiin pitkästä aikaa hiihtämään, JEEE! Haavistolla vetotreeneissä oli ihan hurjasti porukkaa ja hyvät treenit saatiin aikaiseksi vaikka latu kieltämättä olikin tosi epätasainen ja mun hiihtotaidoilla kyseessä oli enemmän selviytymistaistelu kuin hiihtotreenit; koko ajan tunne, että kohta kaadun. Vaan enpä kaatunut! :D Hienosti pojat kyllä veti, mutta mulla oli taas aikamoista räpiköintiä, ei voi mitään.

 Tänään käytiin uimassa. Koska tällä viikolla on ollut nyt paljon kaikkea ja eilen juuri vetohiihtotreenitkin, niin kevennettiin uintitaakkaa liiveillä. Vähän höntsäiltiin vaan ja pojat sai hakea lelua vedestä normaaliin tapaan. Sitten oli tarkoitus ottaa uittajan kanssa pelastettavan hakua, mutta tässä olikin Ukolla yllättäen ongelma. Kun viimeksi tämä sujui kuin tanssi, niin nyt Ukko vaan närppi ja vaihteli otetta dummysta/köydestä eikä ollenkaan olis vetänyt jos tuli painoa perään. Myöskään lelun tuominen mulle ei kyllä onnistunut mitenkään niin kuin leikki... :/

Jeriko sitten taas toimi niin kuin kunnon partiolaiselta voisi odottaakin, eli oli hoksannut tämän pelastettavan haun hienouden ja löytänyt oikean vesipelastuskoiran itsestään, haki innoissaan pelastettavaa ja veti sinnikkäästi vaikka uittaja roikkui koko painolla perässä. Myöskin lelun tuonti mulle (ja uittajallekin vienti) onnistui hyvin. Jerikolta vaan sujuu kaikki... :D Tätä ei kyllä oteta meidän lajien jatkoksi, katsotaan tuleeko tästä kuitenkin Ukolle sopiva laji. Voihan olla, että Ukko oli eilisistä vetotreeneistä väsynyt ja sen vuoksi ei jaksanut vetää. Sehän on aiemminkin huomattu, että väsyneenä tai jos on joku epämukavuustekijä niin Ukko luovuttaa siinä missä Jeriko vaan jatkaa korvien välin voimalla vaikka väsyttäisi..

Tänään tuli myös uutisia Nokista. Noki kävi tänään ultrassa ja se todettiin tiineeksi. :) Pidetään siis peukkuja pystyssä, että kaikki menee hyvin. :)

Agiliitelevät uimarit

Maanantaina Jerikon treenit oli samalla kentällä missä Santtu Stenbergin koulutus edellisenä päivänä. Ei sitten tietenkään hinkattu samaa rataa kokonaisuudessaan uudelleen, mutta tein lyhyitä vauhtipätkiä, joissa palkkailin Jerikoa siitä, että spurttasi käännöksen jälkeen. Asennetta oli kyllä taas ja paljon, ja ihan lyhyellä treenillä saatiin kieli vyön alle, kun niin täysiä mentiin. Hyvä treeni. :)


Keskiviikkona käytiin aamupäivällä tekemässä hyppytekniikkatreeniä. Sveta ja Chili oli meidän seurana ja käytiin yhdessä lämmittelemässä ja jäähdyttelemässä. Tarkoitus oli tehdä Susan Salon kirjan ohjeiden perusteella kääntymisharjoitusta, mutta vaikka se näytti menevän oikein hyvin pojilla, niin itsellä pieni ymmärrysvirhe oli käynyt englanninkielisten termien "stride" ja "bounce" välillä. Siis että mitä kirjoittajalla näillä tarkoittaa missäkin tilanteessa ja olin ymmärtänyt juuri väärin päin. Luulin siis, että meidän tekemä harjoitus olisi muka pitänyt onnistua ilman välilaukkaa ja eihän se onnistunut, vaikka sitten molemmilla ja varsinkin Jerikolla yhdellä välilaukalla tuli tosi sujuvaa suoritusta. Siirryttiin sitten tutumpiin harjoituksiin, kun iski epävarmuus, mutta illalla sitten tajusin, että juuri oikein pojat teki ja itse vaan olin ymmärtänyt väärin. :D On meinaan kyllä sellaista tekstiä toi hyppytekniikka-asia englanniksi, että saa ihan ajatuksella lukea. ;)

Tehtiin sitten myös etäisyyden arviointisarjaa ja nyt menin lelun eteen seisomaan, koska kirjassa mainittiin, että taakse jääminen saattaa merkittävästi hidastaa koiraa. Jerikolla tämä tekikin tosi ison vaikutuksen, se tuli LUJAA ja ilman väliaskelia viimeisen välin kaikilla väleillä 9-14 jalkaa. :) Aivan loistavia suorituksia oli. Vähän kyllä etäisyyden kasvaessa jäi hypyn kaaren huippukohta hypyn etupuolelle, mutta pääasia, että nyt venytti. :) Ja kun sitten ottaa väliaskeleen lopulta, niin sitten varmasti myös hypyn kaari asettuu paremmin.

Ukolle tuli tässä joku aivopieru. :D Mun edessä seisominen sai sen ihan hämilleen ja se pysähteli kesken viimeistä hyppyä, ennen lelulle tuloa jne., ihan niin kuin ei olisi varma, että vahdinko mä sitä siellä edessä ettei saa lelua ottaa. Ukko alkoi myös nopeasti ottamaan väliaskelta mukaan. Putkeenkin muistin lopulta lähettää (Jerikoa en muistanut ollenkaan), kun putken olin sinne laittanut, ja sinne lähettämällä Ukko vähän vapautui.

Sitten vielä hevosenkenkäharjoitusta ja tämä meni molemmilla tosi kivasti, tosin tässäkin Ukolla omat säätönsä. ;) Jerikolla toi vastapäivään käännös on kyllä heikompi, myötäpäivään pystyy tulemaan selvästi tiiviimmin. Mutta niinhän me ihmisetkin ollaan oikea- tai vasenkätisiä. :)

Illalla oli vielä Ukon omat agilitytreenit, paljon tuli nyt yhteen päivään, mutta oli kyllä reilusti lepoaikaa välissä. Tehtiin tuota Santun rataa ja jos se ei nyt mennyt ihan yhtä upeasti ja jouhevasti kuin Jerikon kanssa, niin kyllä Ukonkin kanssa ihan kivasti. Olin erityisen positiivisesti yllättänyt siitä, kuinka Ukkokin irtosi hienosti mun ohi ja eteen pituudelta seuraavalle viistossa olevalle hypylle, vaikka se oli vastakkaisella puolella kuin missä mä juoksi. Luki siis hienosti itse rataa ja sain myös Ukon takaaohjattua hienosti kääntymään putkeen. :)

Tänään käytiin taas uimassa ja tällä kertaa otettiin vähän vepetreeniä. Enhän mä nyt kauhean tarkkaan tiedä edes mitä olen tekemässä, mutta jotain kuitenkin.. :D Harjoiteltiin siis lelun vientiä ja tää osas kyllä olla vähän haastavaa. Uittaja tuli sitten auttamaan ja alkoi tämäkin sujumaan ison kannustamisen kanssa (Jerikolle oli vieläkin vaikeampaa), mutta voi pojat kun varsinkin Ukko innostui hukkuvan hakemisesta, siitä tulee varmasti Ukon lempiliike! :) Ihan estoitta syöksyi heti ekasta kerrasta avustajan luokse eikä tarvinnut kuin vähän köyttä vilauttaa, ja sitten veti ilman mitään sen kummempia ongelmia "hukkuvaa" mun luokse eikä häiriintynyt yhtään taakasta tai siitä että sivulla/perässä tuli jotain. Ihan huippua nähdä Ukko niin innoissaan ja niin pätevänä. :)