tiistai 31. toukokuuta 2011

Tokoilua

Nyt olen sitten tosiaan ilmoittautunut kahteen kokeeseen, toiseen mahduttiin varmasti mukaan, mutta toinen on vielä epävarma. Mutta katsotaan. Torstaina on sitten möllitoko.

Olen tässä sitten hionut tokoa, seuraamista ei olla paljon otettu, vaan lähinnä liikkeitä jotka ei ole vielä ihan valmiita. Viimeksi kun päivittelin meidän toko-tilannetta, unohdin mainita että myös hypyn taakse istuminen ja takaisin hyppy vielä vähän vaiheessa. Lenkeillä olen kuitenkin ottanut luoksetuloa aika paljonkin ja pysähtyminen on nyt parempi. Ei vieläkään mikään liinat kiinni -pysähtyminen niin kuin toivoisin, mutta ihan ok. Tosin luoksetulon vauhtikin vähän turhan hidas ylipäätään.

Tiistaina kävin sitten Jonna Paajasteen tokotreeneissä. Kavereina paikkamakuussa oli kaksi shelttiä + yksi sidottuna puuhun n. 6 metrin päähän Jerikosta, joka vinkui ja riekkui välillä kun olisi halunnut mukaan treeneihin. Paikkamakuu kesti noin 3,5 minuuttia ja olin koko ajan piilossa, eikä Jerikon häntä värähtänytkään!!! :) Varmaan turha edes sanoa kuinka tyytyväinen olen tähän parannukseen. Vielä maanantaina kun otettiin paikkamakuu agilitytreenien jälkeen Marjukan Bellan kanssa (shelttinarttu), Jeriko nousi pari kertaa. Näistä komensin vaan tiukasti maahan ja palasin piiloon, näyttäisi nyt siltä että Jerikolle jäi sopivasti sellainen tunne, että mä kyllä huomaan jos yrittää jotain tyhmää joten parempi vaan olla rauhassa. ;)

Otettiin seuraamista ja se meni aikas kivasti. Kuitenkin Jonna antoi vinkkiä, että olisin tarkempi sen suhteen ettei pääse yhtään edistämään (ts. perusasennossa tarkempi että lapa mun jalan kohdalla eikä niinkään varpaat samalla viivalla kuten Salme Mujunen neuvoo kirjassaan). Nyt Jeriko satunnaisesti ajautuu vähän edelle ja silloin tulee vähän turhan tiiviiksi ja lapa jopa vähän mun eteen, eikä se ainakaan sitten tokossa ole kovin suotavaa. Yritän siis vähän tarkempaan jatkossa katsoa tuon perusasennon (tällä hetkellä Jeriko tarjoaa välillä kunnollista asentoa ja välillä ei). Käännöksiä varsinkin vasemmalle täytyy vielä treenata virallisia kokeita ja ylempiä luokkia varten, Jonna antoi vinkin, että voisin käännöksissä lähteä vähän peruuttamaan, niin että Jerikon on sitten koko ajan pakko olla skarppi ja pysyä asennossa eikä saa "kaatua" uuteen menosuuntaan. Käännöstreeniä siis, ennen kaikkea siihen että osaisi vaan itse luontevasti kääntyä ja jatkaa sitten matkaa sopivalla tempolla.

Noudossa Jeriko palautti nyt kapulan poikkeuksellisen laiskasti ja siitä päästiin luoksetulon hitauteen. Kerroin, että Jerikon luoksetulo ei ole sellainen säväkkä mitä bortsuilla yleensä näkee, ja että ylipäätään olen yrittänyt saada Jerikoa olemaan vähän röyhkeämpikin mua kohtaan kun on nykyään ehkä vähän liiankin kiltti. Tokoillessa/tottistellessa saisi olla vähän innokkaampi, varsinkin luoksetulossa.
Tähän Jonna antoi tosi hyvän vinkin, ja otettiin luoksetuloja niin, että mulla oli lelu käsissä mahan päällä ja peruutin itse muutaman askeleen kun kutsuin Jerikoa. Jeriko sai oikein hypätä päin ja siitä sitten vetoleikkiä palkaksi. Vielä oli tarkoitus kiinnittää huomiota siihen, että kun vapautan ja annan voittaa lelun, niin tekisin sen taaksepäin liikkuen. Välillä tämä kuitenkin unohtui, mutta jatkossa sitten näin.
Sitten tehtiin niin, että pidin lelua sen verran ylhäällä ettei Jeriko yltänyt, pari peruutusaskelta ja annoin sitten Jerikon tehdä asennon eteen ja siitä palkkaus piti tapahtua taaksepäin peruuttaen, että Jeriko saa taas "jahdata" mua.
Näissä harjoituksissa huomasin, että Jeriko nykyään hyvin herkästi jättää etuasennon väljäksi (vaikka ennen oli aivan tiivis) jos yhtään kumarrun eteen. On kyllä hassua kun tosta on tullut niin yli-nöyrä mua kohtaan. Röyhkeyttä siis harjoittelemaan! :D

Hyppyä otettiin myös näissä treeneissä. Välillä hypyissä tahtoi jäädä turhaan sivuun esteen taakse ja sitten kutsusta tulikin sivusta ohi. Palkkailin sitten suoraan hypyistä heittämällä pallon enemmän oikealle (kun Jeriko meni vinoon vasemmalle), ja tulikin sitten onnistumisia.

Mutta paljon hyviä vinkkejä tuli, sellaisia mitä ei ole ennen kuullutkaan tai tullut ajatelleeksi. Näillä siis jatketaan! :)

Tänään sitten oli Päivi Nummen tokotreenit. Paikkamakuu taas ihan hyvä, pari kertaa alkoi häntä heilua, mutta pysyi hyvin maassa, kerran näyttäydyin piilon takaa ja murahdin, sitten loppui hännän heiluttelu. Vieressä oli taas aika hyvät häiriökoirat, pieni valkoinen koira joka inisi ja toisella puolella partis. Tyytyväinen olen. En usko, että Jeriko olisi lähtenyt vaikken olisi murahtanutkaan, mutta halusin treenitilanteessa edelleen vahvistaa Jerikolle sitä käsitystä, että mä näen kyllä mitä se touhuaa ja tulee tupenrapinat jos törttöilee. :D

Otettiin myös sitä luoksetuloa. Itsekseni harjoitellessa sain jo ihan kohtuullisesti vauhtia luoksetuloon, pysäytyksissä edelleen sitä valuvuutta. Omalla vuorolla käskytettynä ottaessa Jeriko tuli taas melko rauhallista laukkaa ja pysähdyskin valuva. Kuitenkin suoraan eteen ja hienosti siirtyminen perusasentoon.

Myös nouto vähän turhan hidas, en tiedä alkoiko jo vähän väsyä muutenkin. Teknisesti kuitenkin tosi hyvä. Toinen kerta otettiin niin, että jätin kapulan väliin noin 7 metrin päähän Jerikosta ja itse 7 metriä kapulasta, ja lähdin peruuttamaan kun Jeriko nosti kapulan. Tällä saatiin vähän lisää vauhtia, mutta ei todellakaan mitään sellaista mitä bortsuilta nyt yleensä varmasti odotetaan.

Hyppy meni näissä treeneissä teknisesti todella hyvin, mutta tässä Jeriko oli jo todella väsynyt ja laiskasti teki.

Ylipäätään on nyt vähän ongelmana toi Jerikon bortsulle epätyypillinen rauhallisuus. Vähän joka liikkeeseen tarvittaisiin lisää säväkkyyttä, mutta sellainen ei ole Jerikolle kauhean luonteenomaista kun on melko rauhallinen ylipäätään. Nyt on kyllä ollut omaksi itsekseenkin hirvittävän rauhallinen treeneissä. Hyvä puoli siinä on se, ettei ole edes meinannut piippailla aikoihin, mutta nyt pitää kyllä ottaa taas lelulla hetsaus kunnolla käyttöön, että saadaan edes jotain vauhtia suorituksiin! Ja sitten täytyy toivoa, ettei kokeissa tuomarit huomaa tarkistaa mitä rotua Jeriko edustaa eikä sitten tunnistaisi bortsuksi, muuten käy pian niin että Jerikon suorituksista odotetaan sellaista säväkkyyttä mitä tuskin tulen koskaan niihin saamaan ja menetetään pian pisteitä sen vuoksi vaikka teknisesti suorittaisikin hyvin. Noh, yritetään parantaa ja lelulla innostaa. Täytyy varmaan nyt kokeiden lähestymisestä huolimatta ottaa hyvin vähän treenejä ja lyhyitä ja innostavia, jos siitä olisi jotain apua. Jos jollain on luoksetulon pysäytykseen (käytän siis samaa suullista käskyä kuin seuraamisesta seisomiseen) hyviä neuvoja niin voi jakaa! :)

Huomenna sitten möllitoko, katsotaan miten sujuu..

perjantai 27. toukokuuta 2011

Päkäpää pässi

Oltiin taas Mahnalassa paimentamassa. Jeriko kehittyy kyllä koko ajan, mutta sitten tulee uusia vaikeuksia, esimerkiksi nyt Jerikon kovapäisyys niin kaarilla. Kyllä sai taas välillä keuhkojaan käyttää jos pyysin Jerikoa kaarelle ja se olisikin itse katsonut, että toinen suunta on helpompi, yritä nyt siinä saada kovapäinen koira toimimaan vaistojaan vastaan! ;)
Meni kuitenkin silleen tosi kivasti. Huomasin esimerkiksi, että nyt Jeriko käy ajossa maahan suoraan, eikä käännä selkäänsä lampaille. Muutenkin saatiin hyviä ajoja, poispäin ajoakin niin että olin Jerikon takana ihan. Edelleen kyllä ajoon pitäisi saada rauhallisuutta ja suoruutta, mutta pikku hiljaa. :)
Jeriko kävi nyt taas rohkeasti hakemassa lampaita aidan vierestä, vaikka yhden kerran yksi niistä nuorista pässeistä meinasi ihan alkaa uhittelemaan ja otti askeleen kohti ja oikein tömäytti maata. :D Pääsin kuitenkin siihen rohkaisemaan Jerikoa ja hyvin meni aidan ja lampaan väliin ja ajoi ne siitä irti.
Kaaret litistyi loppua kohden ja ajo parani, vielä kun saisi molemmat onnistumaan samaan aikaan niin olisi hyvä. :D

Tea oli taas katsomassa ja kuvaamassa, tässä linkkejä videoihin. Kiitos Tea! :)

http://www.youtube.com/watch?v=Kj_DFsoeoAg


http://www.youtube.com/watch?v=oQnnws0zh4g

http://www.youtube.com/watch?v=H-Z1aGlAbsg

tiistai 24. toukokuuta 2011

Maanantaina agilitytreeneissä Jerikolla oli jotenkin huono keppipäivä. Viime viikolla oli tehnyt keppejä helposti kolmella verkolla ja lopulta pari kertaa vain kahdella verkollakin, nyt ei meinannut sujua vaikka verkkoja oli välillä viisikin, ei vaan keskittynyt ja sähelsi! Pariin otteeseen otin Jerikon sitten vaan pois kepeiltä ja vein autoon kun ei meinannut keskittyä vaikka kuinka helpotin. Tulihan niitä ihan onnistuneitakin keppejä, mutta aika takkuista pääasiassa. Ihme päivä. Muuten taas treenit meni oikein hyvin. Tehtiin myös keinua jota jo viime viikollakin aloiteltiin, Jeriko on kyllä hyvin luottavaisesti keinulla, heiluttelu ei hetkauta yhtään eikä tömähdyskään haittaa, enpä kyllä ajatellutkaan että haittaisi! ;)

Tiistaina käytiin Somerolla viimeisen kerran ennen kesää. Kesän aikanahan treenaillaan sitten lähempänä Tamperetta ja Somerolle palataan näyttämään mitä ollaan kesän aikana opittu heinäkuun lopussa. :)
Tänään meni ihan hyvin, Marikakin sanoi, että Jeriko on kehittynyt, varsinkin flankit kehittynyt paljon. Välillä kyllä tulee huonompiakin, mutta pääasiassa tosi hyviä ja kauempaakin pystyy lähettämään. Lähetin nytkin myös pysäyttämään lampaita jos ne lähti juoksemaan kohti aitausta jossa niiden kavereita oli, ja hyvin meni. Testasin vielä sitä, että hakeeko Jeriko tasapainon itsekseen kun Marjatta sitä pohti, enkä sitten kaarelle lähetyksen jälkeen pyytänytkään maahan tasapainossa. Jeriko kääntyi itse sitten tasapainoon ajamaan lampaita mua kohti, hyvä hyvä! :)

Ajoakin saatiin jo ihan hyvin treenattua, vaikka oli kyllä välillä työn takana saada Jeriko pysymään lauman takana! Hassu kun paimentaessa toi on välillä hyvinkin ohjaajapehmeä, mutta välillä saa huutaa ja huitoa että saa sen tottelemaan, varsinkin kun Jeriko päättää että haluttais flankki tehdä ja itse olen eri mieltä! :D

Tehtiin myös yksi häkitys ja häkistä poisajo. Häkitys oli aika haastavaa, mutta onnistui lopulta, tässäkin Jeriko yritti koko ajan lähteä kiertämään, mutta eihän se käy päinsä kun ei lampaat häkkiin mene jos tyyppi on siellä vastassa! :D Häkistä poisajo sitä vastoin onnistui todella helposti. Jerikon lähetys lauman taakse ihan ongelmitta, ja siitä sitten ulosajo kun ei oikein flankkiakaan päässyt tekemään. ;)
Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen, sain taas hyviä vinkkejä miten voidaan jatkaa esimerkiksi poispäinajon treenaamista.

Ollaan nyt käyty kolme kertaa Päivi Nummen AVO-luokkaan valmistavalla tokokurssilla. Liikkeet alkaa olla melko hyvin kasassa, mutta puutteitakin on:
- Luoksetulon pysäytys vielä hieman valuva, kokonaisuudessaan liikettä ei olla juuri otettukaan
- Paikkamakuussa en ole piilossa vielä täyttä aikaa ollut, tänään olin 1,5 minuuttia ja hyvin meni.
- Kaukkareiden istumaannousu hieman hitaanpuoleinen, mutta tämä on kyllä vähän nillitystä, tekee vaihdot todella hyvällä tekniikalla eikä hievahdakaan, maahanmeno mukavan säväkkä

Meinasin kirjoittaa, että olen pohtinut kokeisiin ilmoittautumista, mutta jotenkin pääsi käymään niin, että ilmoittauduin jo ensi viikolle möllitokoon ja kahteen viralliseen kokeeseen kolmen viikon päästä. :D Möllitoko tulee vähän äkkiä, mutta kuten sanoin, liikkeet on jo kuta kuinkin kasassa, eikä mölleissä vielä tarvitse mitään priimasuoritusta olla. Paikkamakuun voin jättää väliinkin jos siltä tuntuu, mutta en usko kun on mennyt nyt niin hyvin, mun piilossaolo ei ole Jerikolle minkäänlainen ongelma. Treenailen sitä tässä vielä muutaman kerran ja päätän sitten.

Huh, nyt on sitten jotain mihin tähdätä, ja tähtäänkin noihin sillä ajatuksella, että tosiaan saisi tämän tokon "alta pois", ykköstuloksia siis hakemaan. ;)

perjantai 20. toukokuuta 2011

Uusi ilme ja jäljestystä

Tulipa sitten tänään sellainen olo, että halusin muuttaa blogin ulkoasua. :) Nyt sitten vaivauduin oikein kunnolla muokkaamaan, ja löytyihän meiltä oma kiva kuvakin tähän tarkoitukseen. Tealle vielä iso kiitos kuvauksesta paimennuspäivänä 24.4. :) Lisäksi vanhassa mallissa ärsytti kun tekstialue oli niin kapea, että lyhyemmätkin päivitykset venyi kilometrin pituisiksi, toivottavasti tätä on siis mukavampi lukeakin. :)

Ollaan käyty tässä jäljestelemässä ja esineruutua tekemässä, noin viikko sitten Tuijan kanssa ja tänään ruutua tekemässä Saran kanssa ja illalla jälkeä tekemässä Matin kanssa. Aamupäivällä tosiaan nähtiin Saraa ja samalla Saran siskon bortsupentua Rytmiä. Jeriko oli aivan innoissaan pennusta ja pisti taas parastaan leikittämisessä, kyllä oli hauska seurata. :) Leikkien jälkeen tehtiin ruutua, kolme esinettä. Ensimmäinen noin 10 metriin, toinen 15 metriin ja kolmas ihan lähelle ehkä 5 metriä. Kaikkia haki hyvin, työskenteli hyvin kahden ensimmäisen löytämiseksi, kolmas olikin ihan nähtävillä.

Jäljen kävin tekemässä tässä illemmalla. Luin tänään Mika Myyryn kirjoittaman artikkelin (suojelun/pelto) jäljestä ja siinä oli kyllä paljon hyviä ajatuksia. Ostin sitten Jerikolle maksakeksejä ajatuksena, että tekisin ruudun alkuun ja laittaisin jäljelle niitä, mutta eihän ne kelvannut tolle ollenkaan, sylki vaan suustaan. Vielä voisi kokeilla kuivattua naudan/lampaan keuhkoa mitä artikkelissa suositeltiin, jos nämäkään ei kelpaa niin sitten tarvitsee kyllä nostaa kädet pystyyn! :D

Jälki oli aikas suora, ehkä noin 150 metriä pitkä. Vanheni noin 1,5 tuntia. Tehtiin lenkki siinä välissä. Jeriko kävi uimassakin kunnes sitten ärtyisä joutsenpari tuli häätämään meidät rannasta. :D Tein Jerikolle uimarannan parkkiksella pienen treeninkin, seuraamista ainoastaan. Ihan hyvin meni, varsinkin kun otin loppuun hidasta kävelyä niin oikein skarppasi, olisi pitänyt enemmänkin tehdä sitä. Ensi kerralla sitten.

Jäljen ajo oli ihan ok, aluksi kyllä aika häsellystä ja varmasti se herkkuruutu alussa auttaisi jos vaan löytyisi mitään mikä tolle kelpaisi! Loppua kohden parani kyllä huomattavasti ja lopussa jäljesti jo todella tarkkaan nenä maassa kiinni ja aivan suoraan jäljellä. Jälki loppuikin sitten sopivasti kun tällaista oltiin vähän matkaa menty. Niin ja jäljellä oli kolme keppiä herkkupurkkeineen. Olen ottanut kotona nostotreeniä ja nostaa kepit nätisti, piti ottaa ennen jäljen ajoakin pieni nostotreeni, mutta unohtui sitten. Nyt jouduin jäljellä osoittamaan kepit, että nosti ne vaikka oli jo pysähtynyt siihen, mutta sitten nousi ihan nätisti. Eilisestä mölliagilitystä palkintona saatu koiranruoka herkkupurkeissa kelpasi kyllä hyvin! :D

Mutta yritetään nyt vielä löytää jotain Jerikolle kelpaavaa herkkua, jos sitten sillä herkkuruudulla saisi jäljen alunkin sujumaan rauhallisemmin. Mikään hirmuisen luja vauhti ei siis ollut, mutta jäljestys hieman epätarkkaa. Olosuhteet ihan ok, ei hirveää tuulta tällä kertaa.

Loppuun vielä pari kuvaa Tuijan kanssa tehdystä ruudusta, en jaksa alkaa viikon takaisia nyt kunnolla selostamaan. Hyvin työskenteli, vaikka olikin aluksi vähän vaikea. Tuijalle kiitos kuvauksesta. :)







torstai 19. toukokuuta 2011

Mölliagility

Ollaan tässä kolme viimeistä viikkoa tosiaan treenattu agilityä ahkerasti kaksi ohjattua treeniä viikossa ja kun Jeriko on nyt kontaktitkin tajunnut todella hyvin, niin päätin lähteä mölliagilityyn. Ihan kivasti meni, varsinkin kun sai ottaa toisenkin kerran. ;) Ensimmäisellä kerralla Jeriko kiersi muurin (ei olla taidettu tehdä täyskorkeeta aikoihin, ehkä sen vuoksi....) ja sitten jostain syystä päätin vain jatkaa rataa, siitä ensimmäinen hyl, toinen heti perään kun ohjasin Jerikon putken väärään päähän ja 5 virhepistettä riman putoamisesta. Kontaktit Jeriko kyllä otti todella hyvin ja niihin olen tyytyväinen. :)

Toinen ratasuoritus sitten perään, nyt katsoin varman päälle että muuri onnistuu, mutta ohjasin putken huolimattomasti ja lähdin valssaamaan ennen kuin Jeriko oli "lukinnut" putken, meinasi lähteä sitten taas väärälle putken suulle, mutta sain kutsuttua siitä takaisin, tästä kielto. Sitten jatkui ihan hyvin, mutta yksi rima tippui, en tiedä oliko musta kiinni vai siitä ettei olla treeneissä noita 60 cm esteitä hypätty, lähinnä 45 cm. Tästä olisi siis kuitenkin tullut ihan hyväksytty rata, 10 virhepistettä. Möllimaxeissa oli vain kolme koirakkoa ja tällä tuloksella tultiin ensimmäisiksi. :)

Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen, oli hauska päästä kokeilemaan ja kyllähän siinä itse taas oppi ettei sovi hätäillä ohjauksen kanssa. Kontaktit on Jerikolla nyt todella hyvät. Mietin tässä vähän ja olen tullut siihen tulokseen, että jatkan tässä omaa linjaani enkä käy palkkaamassa kontakteille, en mölleissä enkä treeneissä. Nakki ei ole Jerikolle kovin hyvä palkka ja näen asian niin, että lelulle tai esteelle vapautus palkitsee Jerikon paremmin. Aion toki kuitenkin kontakteilla pitää Jerikoa epäsäännöllisiä aikoja ja edellyttää että pysyy siinä kunnes vapautan, jos tekee väärin niin otan Jerikon pois radalta kokonaan eikä saakaan heti uutta yritystä. Kun onnistuu ja pysyy vapautukseen asti, niin saa sen parhaimman palkan eli jatkaa rataa tai leikkiä lelulla. Uskon, että tällä tavalla kontakteista tulee meillä vahvimmat, palkkion laatu on sellainen että Jeriko työskentelee sen eteen, ja rangaistus on myös tuntuva. Tiedän, että varmaan useimmat käy palkkaamassa kontakteilla, mutta näen tämän meidän kannalta parhaana ratkaisuna, edellytän siis Jerikolta yhtä lailla malttia, mutta en vaan vie nakkeja sille. Sitä paitsi yleensä aina sählään nakkien kanssa niin, että kontakti menee välillä piloille jo sen vuoksi. :D

Tässä on vielä linkki videoon mölliagilityn toiselta radalta. :)

http://www.youtube.com/watch?v=vbH0o4CbUxs

keskiviikko 18. toukokuuta 2011

Pässikaritsoita paimentamassa

Tänään oltiin Mahnalassa paimennustreeneissä, paimennettavana oli viisi tämän kevään pässikaritsaa. Suloisia olivat, aivan kuin Lambi-mainoksesta vaikkakin kaksi kertaa isompia. :D Nämä olivat myös hyvin herkkiä ja vauhdikkaita, mutta eivät puskeneet päälle kun eivät olleet sillä lailla ihmiseenkään kesyyntyneet.

Paimennus meni todella hyvin, Jerikon paimennus on kehittynyt aivan huimasti näillä kahdella kerralla mitä ollaan oltu eri lampailla ja olen päästänyt sen tekemään itsenäisemmin. Eikä tarvitse pelätä, että Jeriko mitään sikailisi, todella nätisti paimentaa. Hakukaaret on tosi hyviä ja Jeriko osaa suunnat jo suhteellisen hyvin, aina kun lähettää liikkeelle niin hakeutuu aivan perille asti tasapainopisteeseen vaikka lauma oli välillä jo aika kaukanakin (20-30 metriä), ei siis mitään syöksyjä. Kerran lähetin Jerikon hakemaan lampaat itsenäisesti ison oksakasan (siis oikeasti iso, pari metriä korkea) takaa ja sieltäkin toi lampaat todella hienosti. Muutaman kerran Jeriko flankkasi aivan upeasti, kääntyi jopa hieman taaksepäin ennen kuin lähti kaarelle ja teki todella mallikelpoisen kaaren. Ajoa harjoiteltiin aidan vieressä ja siinä Jeriko alkoi myös käyttämään enemmän kroppaansa, vauhtia pitää vielä saada pois, mutta välillä menikin sopivan rauhallisesti. Lähettelin Jerikoa vähän kauempaakin ja tilanteen muuttuessa nopeasti myös vähän vauhdissa eri suunnista kaarille ja sujui todella hyvin. Alkoi näyttämään ihan oikealta paimennukselta ja olin todella ylpeä!

Edelleen on kyllä sitä, että kun Jeriko väsyy (niin kuin nyt toisella treenikerralla), niin usko alkaa loppua eikä enää niin rohkeasti menee aidan ja lampaan väliin tai muuten tee vaikeita juttuja, esim. ajoa, ei riitä kantti painostaa lampaita. Keskittyminen herpaantuu. Mutta nyt kun olen nähnyt tämän kehityksen niin olen aivan vakuuttunut, että Jerikossa on viettiä ihan riittämiin ja kesän aikana saadaan varmaan heikot kohdatkin siloteltua, varmasti löytyy vielä potkua ajoihinkin. :)

Yleisesti täytyy sanoa, että on ollut hurjan kiireistä aikaa: kahdet agilitytreenit (eilen oli kyllä viimeinen Hannan treeni toistaiseksi), ohjattu toko (enää kolme kertaa onneksi vaikka onkin ollut todella hyödyllistä) ja nyt paimennuksiakin, jälkeäkin pitäisi ehtiä tehdä. Neljä lajia treenattavaksi on aika hiton paljon, pitäisi osata keskittyä johonkin, mutta kun kaikkea tekisi mieli tehdä. :D Tokoilu on kyllä jäänyt tohon kertaan viikkoon, agilityäkin tehdään jatkossa kerta viikkoon niin eiköhän siitä jää sitten aikaa sopivasti paimennukselle ja jäljellekin. Tokosta haluaisin päästä AVO-luokan kokeisiin ja saada sieltä tuloksia, sitten sen voisi jättää vaikka tauollekin. Agilityssä haluan kisaamaan kesän aikana. Jälkikokeisiin olisi kiva päästä ensi kesänä, mutta silti sitä pitäisi ahkerasti treenata jo nyt. Paimennusta haluan ehdottomasti treenata ahkeraan nyt kesällä.
Yhtäkkiä on päätynyt tilanteeseen, jossa on neljä lajia jota kaikkia haluaisi treenata kun koira edistyy niin hyvin. :D Kertoo siitä että on aivan upea harrastuskoira kun siitä on niin moneen. <3

perjantai 13. toukokuuta 2011

Bääää!

Eilen oltiin Juupajoella paimentamassa Marjatta Jaatisen luona. Kirjoitin siitä jo eilen blogipäivityksen, mutta bloggerissa oli joku katkos ja teksti sitten katosi vaikka olin sen jo ehtinyt julkaistakin. Uusi yritys siis.

Paimennettavana oli yhdeksän erittäin vauhdikasta suomenlammasta, haastavaa oli kun lampaat rynni päälle ja ohi ja vei mennessään niin että jalat irtos maasta, eikä sitten meinannut pysyä mukana ollenkaan. :D

Treeni meni kuitenkin aika kivasti. Hakukaaret on Jerikolla jo aika hyvät vaikka voisi väljemmätkin olla, Jeriko onkin mielellään kaarella, mutta lauman ajaminen on Jerikolle sitten haastavampaa.

Nyt lähetin Jerikoa jo vähän kauempaa hakemaan laumaa niin etten itse ollut lampaiden vieressä vaan jotakuinkin lampaiden ja Jerikon välissä, etäisyyttä lampaista Jerikoon oli ehkä 10-15 metriä. Tällaista ei olla aikaisemmin tehty ja vähän ehkä oikaisin koulutuksessa, mutta näiden lampaiden kanssa ei oikein muukaan auttanut, kun muuten Jeriko ei olisi millään ehtinyt tasapainoon ennen kuin lampaat olisi olleet jo musta ohitse. Itsenäiset hakukaaret meni kyllä hyvin, nätisti Jeriko kävi lauman nostamassa. Yhden kerran Jeriko myös itse oma-aloitteisesti laajensi kaartaan kun ensin oli liian tiukka, tämän Marjatta pisti merkille erityisen hyvänä asiana, koiran pitäisi osata myös itse käyttää päätään ja tehdä fiksuja ratkaisuja.

Lähetin Jerikoa myös hakemaan lampaita aidan vierestä tai nurkasta, aika haastavaa tämäkin vielä näin kokemattomalle koiralle, mutta todella hyvin meni. Jos Jerikolta meinasi usko loppua niin sain sen kuitenkin pienellä rohkaisulla menemään nästisti lampaiden ja aidan väliin. Ainakin puolet kerroista Jeriko meni kyllä yhtään epäröimättä väliin kun vaan kerroin suunnan mistä mennään. Tietenkin piti itse valita viisaasti kumpi on helpompi suunta ja jos sitten meni mönkään ja Jeriko lähti huonosti niin kutsuin Jerikon takaisin ja otin uudestaan. Tästä Marjatta sanoi, että fiksusti tehty, ja tällä menetelmällä sainkin sitten Jerikon menemään aina nätisti sinne väliin eikä tullut mitään ryntäyksiä.

Ajamisen harjoittelu olikin sitten näillä lampailla erittäin haastavaa, kun ne oli hetkessä mun päällä ja ohitse, siinä tilanteessa toki luonnostaan Jeriko haluaisi lähteä kaarelle pysäyttämään lampaita. Muutenkin tosiaan kaarella oleminen Jerikolle se helpompi juttu. Saatiin kuitenkin joitain lyhyitä hyviä pätkiä suoraa ajoa, ja niissä Jeriko alkoi käyttämään kroppaansakin mukavasti. Kunhan saadaan näitä ajoja treenattua enemmän niin varmasti tuo kropan käyttö lisääntyy, kaarilla kun sitä ei oikein tarvitsekaan.

Jerikon tyyli paimentaa on kyllä kaikenkaikkiaan melko rento ja rauhallinen, liikkuu toki yleensä aika nopeasti, mutta ryntäilyä on enää hyvin vähän, vauhti on tasainen ja kuuntelee hyvin käskyt vaikka maassa ei meinaa aina malttaa pysyäkään. Vaikka aluksihan Jerikollakin oli sitä ryntäilyä ja säntäilyä ja kovapäisyyttä, mutta ehkä iänkin myötä on nyt tullut tuo kuuliaisuus ja rauhallisuus.
Työskentelysade on melko pieni ja jopa nämä lampaat päästi Jerikon melko lähelle (kulmissa parin metrin päähän, avoimella toki herkemmin reagoi). Tämä on varmaan ihan hyväkin asia, voimakkaammalla tyylillä kevyemmät lampaat sitten herkästi sinkoaisi minne sattuu jos kaaret ei pysy tosi laajoina. Ainakin aloittelevan ohjaajan kanssa helpompi näin. Raskaampien lampaiden kanssa täytyy toki osata antaa painetta, että saa lauman liikkumaan.

Olin etukäteen jännittänyt mitä Marjatta Jerikosta sanoo, mutta ei meitä ainakaan heti tyrmätty! :D Itse asiassa Marjatta sanoi, että uskoo meidän ihan hyvin voivan kisata ykkösissä tai kakkosissakin. Ainut mitä hän sanoi jäävänsä miettimään oli se, että osaako Jeriko luonnostaan tasapainottaa vai onko mun käskyt vaan niin oikea-aikaiset. Jälkimmäisestä täytyy kyllä kommentoida, että jos se niin olisi niin olisi ainakin sitten puhdasta aloittelijan tuuria! :D
Tasapainon pitämistäkin voi kyllä treenata/testata vapaalla kuljetuksella, mutta näillä lampailla se oli ihan mahdotonta.

Mutta olen siis tyytyväinen tähän treeniin, tuntui että Jeriko on edistynyt aika paljon. Päästään nyt sitten kesän aikana varmaan treenailemaan vähän useamminkin joten katsotaan miten tässä kesän aikana edistytään. :)
Mietin tässä jo, että jos tänä kesänä/syksynä käytäisiin toko-kokeissa ja agilitykisoissa, niin ensi kesänä voisi panostaa jälkikokeisiin ja ehkä sen paimennuksen perusradankin suorittaa.. ;)

lauantai 7. toukokuuta 2011

Tampereen KV-näytelmä

Tänään oli Tampereen KV-näyttely, tuomarina irlantilainen Anthony Kelly.
Olin valmistautunut aikas hyvin, Jeriko oli hyvin siistitty ja venyttelinkin edellisenä iltana. Aamulla käytiin pyörälenkillä, että sai purkaa energiaa ja lihakset lämpeni ja aukes erityisen hyvin. Näyttelyesiintymistä ollaan harjoiteltu ja on jo tosi hienosti mennyt, Jerikon hännän kanto on harjoituksissa ollut jo aikas hyvää, mutta selväähän se on, että tilanne kehässä vieraiden urosten kanssa on aivan eri.

Arvosanaksi Jeriko sai H, tässä arvostelu:
"Head ok. Keen expression. Earplacement good. Neck ok. Shoulderplacement good. Foreleg good. Topline ok. Could do with more body. Angulation of hindleg ok. Teeth (ehkä, en ole ihan varma tuosta sanasta, hieman vaikea saada selvää) ok. Temperament ok. Movement could be steadier. Hindmovement not so good. Tailcarriage is too high."

Siis periaatteessa ihan hyvä arvostelu, arvosanaan nähden varsinkin. Sitten asian puintia:
Jeriko esiintyi mielestäni todella hyvin, olen erittäin ylpeä siitä! :) Jeriko seisoi hyvin ja vaikka tuomari käsitteli koiria todella kovakouraisesti niin, että pari yritti näykätä ja useimmat väistää, niin Jeriko kesti hyvin ja seisoi vaan paikallaan. Lisäksi seisoessaan Jeriko vielä nosti korvansa ihanan terhakkaaseen asentoon, missä sen korvia nähdään hyvin harvoin kun aina on niin nöyrää poikaa ihmisten kesken! :D Rivissä seisottaessa yksi uros joka oli juniorikehästä vielä jäänyt arvosteluaan ottamaan, ärisi ja haukkui Jerikolle, ja sain silti Jerikon seisomaan hyvin, hyvä suoritus siis tässä häiriössä.

Juoksuttaminen oli hankalaa, koska kehä oli hyvin pieni, chihuillakin oli isompi kehä kuin bortsuilla! Eipä siis päässyt kunnolla vauhtiin eikä takajalat kunnolla polkemaan, kaikilla tietty sama ongelma, mutta hölmöä jos tuomari ei sitä tilanpuutetta tajunnut ja juoksuttikin vain kerran ympäri. Siinä tilassa olisi pitänyt juosta vähintään 2-3 kertaa kehä ympäri, että olisi saanut kunnon draivin päälle. Eipä siis voi oikein koiraa syyttää, hyvät liikkeet Jerikolla olisi jos olisi vain isompi tila, parkkipaikalla juoksuttaessa meni todella hienosti kunhan sain kunnon vauhdin päälle.

Tuomarilinja aiheutti kyllä suurta hämmennystä kehän laidalla. Meidänkin poistuessa kehästä tuntematon nuori nainen tuli ihan ihmeissään kysymään, että saatiinko me ihan tosissaan keltainen nauha. Itsekään en meinannut ihan uskoa. :D
Lopulta valtaosa uroksista sai keltaisen nauhan tai sitä huonomman, 15:ta kaksi sai siniset. Ei ERIä kenellekään, ei siis muka yhtään palkitsemisen arvoista urosta, vaikka kehässä pyöri ainakin yksi muotovaliokin ja hyvännäköisiä koiria ylipäätään, vielä monenlaisia niin, että olisi varmasti löytynyt joku joka makuun. Mutta ei.
Ja sama homma lopulta sitten narttukehässäkin, ei yhtään ERIä, pari EH:ta ja loput keltaista nauhaa tai huonompia.

Ihan uskomatonta ettei koko porukasta löytynyt yhtään koiraa joka tuomarin mielestä olisi palkitsemisen arvoinen, tiesiköhän se edes, että arvosteluasteikossa olisi parempiakin tarjolla kuin EH?? :D Tai mitä rotua ajatteli tuomaroivansa, kun mikään tämän päivän koirista ei hänen mielestään tarpeeksi hyvin täyttänyt rotumääritelmää?
No, opinpahan että tälle tuomarille ei kannata mennä, rahan haaskuuta tuollainen. Mutta Jerikoon olen kyllä tyytyväinen, ollaan me kyllä paljon kehitytty tässä näyttelyesiintymisessä, joten erkkariin sitten uudella puhdilla. Siellä ainakin on isot kehät ja tilaa juosta! ;)

sunnuntai 1. toukokuuta 2011

Vapputohinat

Meillä oli täällä vappuna vähän viraita, Jerikollakin omansa kun Ronja-pentu tuli Aten ja Maijun kanssa kylään. Aluksi kun tultiin vaan suoraan sisään pennun kanssa Jeriko antoi vähän kalsean vastaanoton, murisi epäluuloisena ja ärähtikin sitten vähän. Jeriko päätyi tästä hyvästä makkariin jäähylle, hetken päästä mentiin yhdessä ulos. Sitten Jeriko olikin taas hyvää leikittäjä-kaveria, koko illan koirat pyöri lattialla (lähinnä Ronja päällä) ja Jeriko antoi pennun roikkua karvoissaan ja ravistella ja riepotella. Aika kovasti tuntuu sisua löytyvän pikku-Ronjastakin, vähän olisi Jeriko isompana saanut jo komentaakin, mutta kiva näinkin.

Perjantaina oltiin myös ulkona Katrin ja Patun (puolivuotias labradoriuros) kanssa lenkillä, ja Jeriko leikki aivan innoissaan, ja kun siinäkin lenkin jälkeen käytiin Ronjaa moikkaamassa, niin Jeriko tykkäskin leikkiä enemmän Patun kanssa ja antoi sen yhtä lailla seistä päällään ja purra kaulaa. Välillä pojat makasi lusikassa oikein hellyttävän näköisinä, olisi pitänyt olla kamera mukana! :D
Kuitenkin kiva kun Jerikosta on vanhemmiten tullut näin sosiaalinen ja leikkisä, ei turhaan äijäile vaikka kyllä sitten sanookin takaisin jos toinen haastaa riitaa. Mutta jos ei nuoremmat riitaa haasta niin Jerikokin heittäytyy ihan lapselliseksi eikä ota turhan vakavasti elämää. Ihana poika. :)
Tästä tosin seuraa se, ettei siellä paikkamakuussa viitsisi oikein pysyä, mutta kyllä me sekin kuntoon vielä saadaan!

Tänään sitten kävin aamulla tekemässä peltojäljen Jerikolle. Jäljen vanhetessa tein muutaman ruutuun lähetyksen, ensin kolme hiirimaton kanssa (varmuuden vuoksi kun on hetki siitä kun viimeksi tehtiin) ja sitten ilman 5 tai 6. Jeriko meni ilmankin hiirimattoa nyt joka kerta nopeasti ja suoraan aika lailla keskelle ruutua, aivan upeasti sujui! Selvästi ymmärtänyt homman jujun. :)

Jälki vanheni siinä noin 40 minuuttia, pituutta oli n. 250 metriä. Ehkä vähän vaikeakin, kaksi suoraa kulmaa ja loppuun kaarre. Keppejä laitoin jäljelle viisi, yksi ilman herkkurasiaa. Nakkeja en nyt heitellyt yhtään mihinkään, suoraan puhtaalle jäljelle vaan. Olosuhteet oli kyllä ehkä vähän turhan haastavat, välissä oli alkanut tuulemaan melko reippaasti ja varmaan hajua heitti vähän minne sattuu. Jeriko työskenteli tosi hyvin, nenä kiinni maassa ja tarkkaan, mutta tuulen vuoksi oli vähän vaikea pysyä jäljellä, yritti selvästi kuitenkin koko ajan. Kaikista kepeistä taisi mennä ohitse ensin kun seurasi hajua vähän sivussa, mutta tajusi sitten itse, että siinä olikin jotain. Keppien nostoon täytyy kyllä opettaa ihan kunnolla nätimpi tapa, nyt kyllä menee vähän silppuamiseksi heti. Ensimmäisestä kulmasta Jeriko meni aika pahasti ohi ja autoin sitten löytämään oikean suunnan. Toisessa kulmassa annoin Jeriko työskennellä ihan itse ja oikea suunta sitten löytyikin. Jäljen pää löytyi ihan mallikkaasti.

Olen siis ihan tyytyväinen, olosuhteet oli turhan haastavat, mutta Jeriko kuitenkin työskenteli koko ajan, ei ollut sinänsä koirassa vika. Kyllä tässä tosiaan alkaa ajatukset heräämään, että voisi ensi kesänä kisata jäljessä, tämä syksy tulee ehkä kuitenkin vähän liian äkkiä...

Käytiin sitten vielä Tuijan kanssa tekemässä esineruutua ja lenkillä. Ensimmäinen esine meni Jerikolle näin yhtäkkiä vähän liian kauaksi, usko meinasi loppua että voiko olla näin kaukana, mutta Jeriko työskenteli tässäkin hyvin ja huolellisesti etsi ja haravoi aluetta. Innokkaasti lähti ylipäätään etsimään. Tuija kävi sitten uudestaan näyttämässä missä nahkahanska oli, ja sitten Jeriko löysikin sen melko nopeasti.
Toisena esineenä oli pinkki karvan pala, jonka Tuija jätti paljon lähemmäksi, tehtiin vähän ylihelppo, että jää hyvä mieli. Tämän Jeriko sitten hakikin aivan suoraan.

Touhukas vappu siis takana, nyt alkaakin jo vähän väsyttämään ja silti pitäisi käydä ruotsin epikriisiin käsiksi....... ja niihin kaikkiin muihin kouluhommiin mitä tässä nyt on. Aivan hullua kyllä koulussa tämä jakso ollut, jakson vastuuhenkilöt on kyllä jotenkin sekaisin päästään kun kuvittelee, että kaiken tämän ehtii, varsinkin jos olisi muutakin elämää!