sunnuntai 1. toukokuuta 2022

Jälkikauden avaus

 Tänään päästiin viimein ekaa kertaa pellolle. Mistä tietää, että on oikeasti sydämestään henkeen ja vereen PK-harrastaja? Luultavasti ainakin siitä, että jo ajatus keväästä ja maastokauden alkamisesta saa energiatasot nousemaan, ja sitten se kauden ensimmäinen treeni aiheuttaa suoranaisen euforian jossa voi kylpeä vähintään loppupäivän!

Täydellistä ei tokikaan ollut, mutta silti. Troijakin pääsi mukaan ja sai aloittaa. Olosuhteet ei tietenkään ollut helpot, kun pellot ei vielä kasva mitään ja pohjana matalaa viime vuodelta laonnutta nurmea, ja tuuli aika kovasti välillä. Lisäksi toi palsta mille Troijan ja Tyrin jäljet tehtiin, on yleensä vähän sellainen harvakasvuisempi + sinne ajetaan lietettä usein, nyt ei vielä oltu ajettu.

Troija oli ihan intoa täynnä ja häntä korkealla heiluen suoritti tehtäväänsä. Hyvää sen jäljessä oli alkusuora joka oli suht ok, sekä se että 3/4 esinettä Troija reagoi hienosti ja vaikka ilmaisi ei ollut korrekti (ekan kääntyi ilmaisemaan täysin väärin päin), niin sekin että se pysähtyi niitä ilmaisemaan oli ehdottomasti parannusta! Mutta voi pojat Troijalla oli välillä vähän liikaa meininkiä ja vilkkaus tekee kyllä haasteita. Pää nousee välillä kokonaan, kun pitää vähän katsella, ja jäljestys on vähän sellaista seilaavaa. Mutta eipä sillä paljoa kokemusta peltojäljeltä olekaan, joten jatketaan treenejä ja katsotaan miten se edistyy. :) 


Tyrille oli Lili tallonut jäljen, ja tämä oli nyt Tyrin ensimmäinen vieraan talloma jälki. Eka suora myötätuuleen, mutta muuten sivutuulta ja vastatuulta. Ek suora oli ihan todella hienoa työskentelyä, en voi oikein moitittavaa keksiä ja ylipäätään esineilmaisut oli todella hyviä! Tyr on talven aikana selvästi opiskellut asiaa. Kulmat oli ihan jees näin nuoren pojan kauden ekoiksi ja vasta ihan lopussa alkoi sitten väsymys vähän näkymään, että se paras voima jäljestämisestä alkoi hiipumaan, mutta hienosti jaksoi loppuun.

Niin ja Lili huomasi nyt mulle sanoa, että pitää antaa Tyrille liinaa ja niinhän sitten tehtiin ja hyvin se jatkoi vaikka en roikkunut ihan liki koko ajan. Tästä se lähtee!

Jeriko jäljesti myös. Olosuhteiden haastavuus näkyi senkin työskentelyssä paikoin, mutta välillä se meni kyllä myös aivan upeasti, todella syvällä nenällä ja hienosti! Ei taida Jeriko vielä haluta eläkkeelle. ;)