lauantai 19. toukokuuta 2012

Pieni poika

Joku mussa on, että tykkään hakata päätä seinään, en saa tarpeekseni tappiotunteista, jotenkin masokistinen ja "läpi vaikka harmaan kiven" -tyyppinen ihminen. En suostu luovuttamaan ja myöntämään tappiota, kun johonkin olen ryhtynyt. Lyhyesti sanottuna jääräpää. :D

Olin siis ilmoittanut Jerikon näyttelyyn, vaikea edes itselle perustella että miksi? Jotenkin se, että Jeriko on kuitenkin näyttelylinjainen eikä ole vielä EH:ta parempaa saanut on mulla hampaankolossa kaivertanut, ja kun nyt Jeriko on kovasti kehittynyt ja kypsynyt edellisen käynnin jälkeen, niin aattelin, että voisi sen ERI:n saadakin. MVA:ta Jerikosta mulla ei ole ollut toiveena saada muutenkaan, mutta jotenkin toi EH ärsyttää.

Tänään sitten oli Jämsän ryhmis. Tällä kertaa bordercollieita oli yhteensä 17, viime vuonna oli kuulemma ollut muutama. Pari muutakin aatellut, että sinne voisi ilmoittaa niin on "vähän vastusta".. ;)
Uroksia oli kuitenkin vain 6, kaikki avoimessa luokassa. Tuomarina tanskalainen Freddie Klindrupp, josta yritin etukäteen hakea tietoa miten on bordercollieita arvostellut, mutta ilmeisesti hän ei ole koskaan aikaisemmin Suomessa näitä arvostellutkaan. Tässä arvostelu:

A dog who could be higher on the legs. Very nice head expression. Correct bite. Well placed eyes of good colour. Well pigmentated. Could carry his ears better. Excellent neck, body & bone for this size. Correct angulation. Excellent movement. Excellent coat. Nice temperament.
Siis sain Jerikon esiintymään tosi hienosti, kantoi häntää alhaalla kehässä ja juoksi tosi hyvällä pitkällä askeleella. Ei turhaan tullut kehut liikkeestä. :) Siis Jeriko käytännössä paransi lähes kaikkia osa-alueita, mistä aiemmin on tullut mainintaa. Korviaan Jeriko nyt pitää aina nöyrästi takakenossa, minkäs sille mahtaa. :D
Ensimmäistä kertaa näin, kun tuomari ihan oikeasti mittasi koirien säkäkorkeuksia. Siinä vaiheessa, kun veti mitan esiin tiesin, ettei hyvä seuraa. Näkeehän sen nyt muutenkin, että Jeriko on pieni. :D Että osasikin sattua näin, kun muuten Suomessa palkitaan paljon Jerikon kokoisia uroksia eikä koosta ole koskaan mainittu Jerikon kohdalla (vaikka olisi voinutkin). Siis siltä pohjalta Jerikolla olisi koosta huolimatta ollut mahdollisuus menestyäkin, mutta nyt osui yllättävä tuomari kohdalle, joka haluaa nähdä bordercolliella jalkoja. :D

Pieni-iso poika Ukko, oli eilen M&M:ssä pentupaineissa ensimmäistä kertaa. En tarkkaan tiennyt niiden järjestelyitä, mutta siellä on klo 15-16 pienet pennut ja 16-17 isot. Tultiin paikalle joskus varttia vaille neljä, mikä oli sinänsä ihan hyvä aika tulla, kun oli rauhallisempaa. Oltiin siinä isojen pentujenkin aikana ja joillain oli kyllä aikas rajua (ja ärhäkkääkin) menoa. Ukko käyttäytyi kyllä oikein mallikaasti, reippaasti meni mukana ja nuoleskeli muidenkin pentujen suupielet, häntä alhaalla. Ei ole kyllä dominanssia tossa pennussa. :) Aikuisen rottweilerinkin kanssa tykkäsi tehdä tuttavuutta. Siis mallikelpoinen tapaus. :)

Ukolla on toinen hieno pysty korva lerpsahtanut ihan vinksalleen ja nyt sillä on korvatkin eri paria. Jos Jerikolla on tiukassa ERI, niin varsinkin noilla korvilla Ukolla tulee varmaan olemaan tiukassa H. :DD Vaikkakin Ukon liike on jo nyt aikas hyvän näköistä mun silmään, toivotaan että sillä sitten H irtois joltakin.. ;) Ja siis ettei tule väärinkäsityksiä: mun mielestä Ukko on varsin hurmaava! <3

Ei kommentteja: