maanantai 28. maaliskuuta 2011

Viimeinen oma treenivuoro

Tänään oli meidän viimeinen oma vuoro Meirän hallilla ja sen kunniaksi tehtiin helpohkoa kivaa rataa. Treeni meni kyllä tosi mukavasti, oli hauskaa. :)

Kuvattiin myös suoritusta videolle, kiitos Tuija, ja sen sijaan että selittäisin millainen rata oli niin laitan videota tähän katsottavaksi. Sen verran kommentoin, että kontakti A:lla ei tosiaan vielä onnistu, mutta kyllä se siitä. Yksi ainut haukku viimeisellä hypyllä (muuten taustalta kuuluu jomman kumman odottavan koiran ääntelyä) tulee siitä että kerron putken liian myöhään . Myöhemmin treeneissä sanoin jo kepeiltä, että "putki" ja silloin Jeriko haki putken hienosti hiljaa, tästä ei kuitenkaan enää videota otettu.

Video on aika iso, en viitsinyt sitten pienentää kun menee niin epäselväksi nopea liike. Toivon mukaan ei kuormita ihmisten koneita liikaa. :D


lauantai 26. maaliskuuta 2011

Tamsk:n koetreenit

Tänään oli Tamsk:n tallilla tokon koetreenit, siis kokeenomainen treeni kehänauhoineen kaikkineen, jossa sai liikkuroituna suorittaa 3 tai 4 haluamaansa liikettä. Ilmoittauduin sinne ihan innolla, jo senkin vuoksi, että koe Tamsk:n tallilla oli niin niin vaikea meille ja Jeriko hyvin hyvin rauhaton.

Nyt paikalle tullessa Jeriko rauhoittui ihan hyvin, ei kyllä yhtä seesteiseksi mennyt kuin viime viikonloppuna Tuijan ja Ronjan koetta katsomassa, mutta oli kuitenkin hiljaa ja rauhassa. Kuitenkin siinä jossain vaiheessa alkoi taas inisyttämään aika paljonkin, ja oli työn takana saada Jerikoa hiljenemään. Istuin siinä vaan tuolilla ja palkkailin kun Jeriko otti kontaktia niin, että oli hiljaa. Sitten otin myös perusasentoon ja siinä palkkailin hiljaisuudesta. Ihan ok välillä, mutta sanotaanko nyt näin, ettei ainakaan löytynyt se viime viikonlopun nappi, tai sitten nappi oli jumissa.

Paikkamakuussa Jeriko oli kahden bordercollien (ei olisi voinut vaikeampi tilanne olla) välissä, toisella puolella ihana tyttö ja toisella puolella tosi hauskan oloinen tyyppi joka ihan yhtä hyvin Jerikon mielestä sopisi leikkikaveriksi. Lisäksi kehän laidalla aidan takana oli häkissä shelttipentu, josta Jeriko oli jo aiemmin tosi kiinnostunut, ja tämä vinkui häkissään. Tosin näissä vieruskavereissakin oli jo ihan riittämiin häiriötä, en usko että pennun ääntely siihen enää paljoa vaikutti.
Paikkamakuu oli sitten sitä, että vähän väliä jouduin pyytämään Jerikoa laskemaan päänsä, ja Jeriko ponkaisi istumaankin häntä heiluen useamman kerran. Onneksi ei oltu oikeassa kokeessa ja pystyin käskemään uudestaan maahan. Mutta kiusaus oli kyllä kova!

Suoritusten jälkeen puheltiin siinä porukalla jossa parilla muulla voittajaluokan koira. Epäilykseni siitä, että tokossakin jotkut tuomarit sakottaisivat pään alhaalla pidosta koska "se on laiskan näköistä", pitää ilmeisesti paikkansa. Ilmeisesti jopa valtaosa saattaisi tästä sakottaa, ja viime SM-kisoissa oli kuulemma vain harva koira opetettu pitämään päätä alhaalla, ilmeisesti tämän tuomarilinjan vuoksi. Nytpä onkin sitten taas kahta kauheampi mietintä, että mitä ton Jerikon kanssa tekee jos pään alhaalla pidostakin ropisee pisteitä pois, se oli ainut lupaava tapa jolla saisi kerrottua Jerikolle ettei niitä vieruskavereita vilkuilla. Ehdoteltiin kohdetta edessä, namia (ei todellakaan toimi Jerikolla) tai esim. palloa. Mutta epäilen pallonkin tehoa, ei lelukaan pysty millään kilpailemaan vieraiden koirien houkutuksen kanssa, en usko millään!

Tulipa sitten tällainenkin ehdotus, että Jerikoa voisi palkata sillä mitä se eniten tahtoo, eli tuttujen koirien kanssa paikkamakuun jälkeen päästäisikin leikkimään (tietenkin aina kentän ulkopuolella). Tässä voisi olla pieni toivo, mutta suostuuko kukaan tuttu tällaiseen, vähän hämärältä kuulostaa... Ja kun tutut ei edes ole niin suuri kiusa, niin toimiiko siltikään? Mutta onhan se totta, että jos antaa palkaksi sitä mitä koira TODELLA haluaa, niin edeltävä käytös vahvistuu kyllä voimakkaasti. Ehkä hieman vaikeasti toteutettavissa kuitenkin..

Siis sanokaa joku mitä ihmettä mä teen ton pölvästin kanssa, kun paikkamakuu ei muuten tuotta mitään ongelmia, mutta laita viereen kivannäköinen koira niin sitten ei ole toivoakaan!

Noh, sitten ne yksilösuoritukset, tehtiin seuraaminen, liikkeestä maahan, liikkeestä seisominen ja luoksetulo. Seuraamisessa Jeriko kyllä äänteli taas, mutta ei niin paljon kuin esim. siinä Tamsk:n kokeessa, välillä oli ihan hiljaa ja äännähti vasta pysähdyksessä. Ja hyvää seuraamista oli kyllä muuten, yksi täyskäännös hieman väljä kun Jeriko otti juuri häiriötä vieressä lämmittelevistä koirista. Liikkeestä maahan hyvä. Liikkeestä seisomisessa ei ilmeisesti ollut ihan priima pysähtyminen, sellainen miten Jeriko yleensä tekee, oli kuulemma käskyn jälkeen ottanut vielä jonkun askeleen. Seisoi kyllä varmasti kun tulin takaisin sivulle. Luoksetulosta mainittiin, että voisi olla vielä nopeampi (totta), asento edessä tosi hyvä, mutta sivulle siirtymisessä Jeriko taas sähelsi jotain, meni ensin vinoon, uudesta käskystä takaisin eteen ja sitten vasta perusasentoon.

Että sellaiset koetreenit. Jäätiin vielä siihen istuskelemaan pitkäksi aikaa, odotin että Jeriko rauhoittuu oikein kunnolla. Jätin Jerikon myös yksin paikkamakuuseen samalla kun juteltiin muiden osallistujien kanssa, eikä Jeriko häiriintynyt vaikka yksi koira meni siitä puolen metrin päästä ohitsekin, mutta se ei ollut sitten kai Jerikon mielestä niin kivan näköinen.. :D
Huh huh, jos joku keksii miten saan ton olemaan liian kiinnostunut vieraista koirista, niin hänestä tulee mun suurin idoli!

torstai 24. maaliskuuta 2011

Paimennustreenit

Tänään oltiin Somerolla. Aivan hirveä ajokeli ja sää muutenkin, ehjänä selvittiin kuitenkin reissusta vaikka välillä oli aivan vähästä kiinni ettei auto tuulessa kiepannut tiellä ympäri..

"Virallinen kuvaaja" Tea ei valitettavasti ollut matkassa mukana, ja kun kameraa tuntematon sai sen ensimmäistä kertaa käsiinsä niin tarkennusten kanssa oli vähän ongelmaa. Valotuskin hallissa on aivan hirveä, hyvät pätkät oli siis vähän hakusessa, mutta tässä parhaimmat. Mia Satamolle kuitenkin kiitos kuvauksesta. :)







Anyway, ihan hyvin meni. Sain Jerikon hyvin pysymään lauman takana ja hyviä ajojakin tuli. Kokeiltiin myös vähän pois päin ajon harjoittelua, mutta tämä oli vielä tosi vaikeaa kun Jeriko olisi niin kovasti halunnut kiertää tasapainopisteeseen.
Taas kuitenkin otti itseltä ihmeen kauan, että sai kaikki langat käsiinsä, miten voikin olla niin vaikea vaan jatkaa siitä mihin viimeksi on jääty. Edistyminen kyllä vähän hitaanlaista tällä treenitahdilla kun emäntä ehtii aina taantua välissä..

Edelleen kyllä toivoisin Jerikolta enemmän kropan käyttöä ja sellaista painetta mitä Lukan kanssa lenkillä näki, mutta ehkä kun lampaat liikkuu muutenkin niin Jeriko ei koe että siihen olisi tarvetta.
Ja varmaan edelleen sekin, että mun koko ajan ohjatessa Jeriko vielä vähän pidättelee itseään, eikä niin vapaasti anna mennä. Oli miten oli, Jerikossa kyllä on panoksia parempaankin kropan käyttöön lampailla, nyt on ehkä liian helppoja..?
Mutta siis hyvinhän se kaiken kaikkiaan tänään meni. :)

tiistai 22. maaliskuuta 2011

agility agility agility

Maanantaina päästiin sitten kahden viikon tauon jälkeen myös omalle agilityvuorolle. Jerikolla oli sitten oikein kontaktin tehotreeni, tehtiin puomia ja A:ta peräkkäin, välillä alkuun tai loppuun jokunen hyppy ja/tai putki. Yritin auttaa Jerikoa tajuamaan kontaktille himmaamisen juoksemmalla ensin lujaa vähän Jerikon ohi ja sitten itse jarruttamalla alastulolle. Kyllähän Jeriko sitten tuntuikin tajuavan mitä siltä hain ja himmasi tosi hyvin alastulolle. A:lla ei vielä edelleenkään tajunnut että jalat piti jättää sinne liuskalle eikä antaa tippua sivuun.

Tänään soittelin Hannalle heti kun tulin koulusta kotiin vähän neljän jälkeen, että onko peruutuksia ja pääsiskö rästejä suorittamaan, niin olihan siellä, viideltä alkavassa ryhmässä! Kaasu pohjassa Nokialle sitten, mutta ihan hyvin ehdittiin. Tehtiin kolmen hypyn sarjaa ja siitä puomille, puomilla sitten Hanna pääsi korjaamaan mua, ettei pitäisi itse himmailla ettei Jeriko jää siihen apuun liikaa kiinni. Pitäisi vaan edelleen nostella Jerikoa siihen alastulolle vaikka osaa jo kokonaan puomin tulla, varmistella sitä että Jeriko oikeasti pysähtyy kontaktille.
On kyllä kumma kun Jeriko ei tunnu sitä tajuavan! Toi himmailu on ainut millä näytti siltä että Jerikolla alkoi lamppu syttyä päässä, nyt sitten vaan takaisin päin ja täytyy toivoa että joskus tajuaisi. Kontaktit on kyllä ärsyttäviä, alkaa jo mennä hermot saman asian hinkkaamisessa kun tuntuu ettei mitään edistystä tapahdu..

Tänään sitten oli vielä oma ohjattu treenivuoro. Oli kyllä niin vaikea rataharjoitus, että ei morjens! :D Kyllä sitä tahkottiin, mutta menihän ne ohjauskuviot sitten lopulta. Ei kyllä kertaakaan päässyt suoraan läpi, mikä jäi kyllä vähän hampaan koloon...
Kyllä siinä kieltämättä vähän ärräpäät lenteli suusta kun koko ajan joku meni pieleen vaikka olis luullut, että jo onnistui ohjaamaan oikein ja olis mennyt..

Ensi maanantaina on viimeinen oma "vapaavuoro", mutta ilmeisesti Hannan treenit vielä jatkuu vaikka halli onkin purku-uhan alla. Anyway, puhuttiin vähän Tuijan kanssa, että ollaan niin hirveällä treenitahdilla vedetty koko talvi, että tekee ihan hyvää että jotkut treenit viikossa jää pois valikoimasta.

Ja sen sanottuani voin ilmoittaa, että huomenna ollaan menossa paimentamaan ja lauantaina on Tamskin tallilla koetreenit. :D

lauantai 19. maaliskuuta 2011

Koetta katsomassa

Tuija lähti tänään Ronjan kanssa kokeeseen ja me lähdettiin Liisan kanssa seuraksi mukaan. Otin myös Jerikon mukaan sillä ajatuksella, että harjoitellaan vaan koepaikalla rauhoittumista. Jeriko olikin melkein koko ajan siinä mun jaloissa, mutta yllätys yllätys, se olikin heti alusta asti ihan rauhallinen. Tietenkään en itse jännittänyt tai mitään, mutta en kyllä kokeessakaan niin paljoa ja toisaalta Jeriko on ylipäätään välillä ollut rauhaton jos mennään vaikka vain eläinkauppaan missä sen pitäisi vaan olla rauhassa eikä tehdä mitään. Mutta nyt tosiaan makoili tai istui vaan siinä mun jaloissa ja välillä katseli vähän muita koiria. Muiden koirien turhaa katselua kyllä estin ja kiinnitin huomiota itseeni ja tosi hyvin siinä menikin. Eikä mitään sellaista vinkumista ja rauhattomuutta mitä on ollut kokeessa odotellessa, varsinkin nyt tässä viimeisimmässä kun lähtökin oli mitä oli, mutta myös Porin kokeessa.. Ehkä jotain on kypsynyt Jerikon korvien välissä..?

Tein sitten siinä välillä muutamia harjoituksia, että otin Jerikoa perusasentoon ja siitä taas Liisa tai Tuija käskytteli ja palkkasin hiljaisuudesta. Tässä meinasi vähän alkaa taas ääntely päästä vallalle, mutta sitten ihan yhtäkkiä joku vipu kääntyi Jerikon päässä ja se alkoikin suorittamaan aivan täysin hiljaisesti, ei pienintäkään pihausta missään kohtaa. Lähdin sitten kunnolla seurauttamaankin ja siinäkin oli aivan hiljaa, ei edes meinannut äännellä. En tiedä mitä siinä tapahtui, mutta muutos tuli niin kuin nappia painamalla, Liisa ja Tuijakin sen huomasi. Olin kyllä todella tyytyväinen! :)

Tästä tuli kyllä tosi toiveikas olo ton ääntelyongelman suhteen, ehkä meillä onkin toivoa! ;) Nyt sitten vaan toivon, että Jeriko olisi tajunnut mitä siltä hain ja pitäis sen mielessään jatkossakin, että pitää olla hiljaa. Kuitenkin siis todella hyvä fiilis kun meni niin hyvin, samoilla harjoituksilla siis jatketaan ja jos kaikki menee hyvin ja päästään kunnon hiljaisia seuraamisia tekemään niin sitten kiinnitetään huomiota siihen palkkaamattomuuteen totutteluun ja sopivan viretason etsintään. Nyt palkkasin nakilla. Lelut on kyllä ehdottomasti kiellossa meillä seuraamisen palkkaamisessa ainakin toistaiseksi.

keskiviikko 16. maaliskuuta 2011

JEEE!!!! :D

Vihdoin agilitytreenit! Olin itse vähän niin kuin yli-innokas koira tai sähköjänis kun treeneihin päästiin, hirveä into radalle ja tekemään! Jerikokin kyllä tavallista energisempi, haukkui aika paljon vaikkei yleensä juuri ollenkaan. Tehtiin tuplasylkkäriä, mikä kyllä aika vaikea liike. Välillä meni aivan sähellykseksi, en oikein hahmottanut että mihin suuntaan mikäkin olkapää ja käsi sojottaa. Saatiin kuitenkin sujumaan ihan hyvinkin ja se oli positiivista, että sylkkäri itsessään sujui hyvin. Jeriko oli kyllä varsinkin aluksi aika vallaton, hyppi esteitä vähän joka suuntaan jos en ollut tarkkana, kun halusi päästä tekemään. Rauhoittui kyllä sitten loppua kohden ja kun komensin tiukasti esteille karkaamisesta. Rimatkin lenteli kun ei oikein tauon jälkeen malttanut, mutta siis kaiken kaikkiaan kuitenkin ihan hyviäkin suorituksia saatiin aikaiseksi, kaikesta huolimatta. :D Ja kivaa oli!

Jäähdyttelylenkillä Tuija sitten keksi, että tehdäänpä paikkamakuu, ja niinpä sitä mentiin yhden hallin pihaan makuuttamaan koiria. Huomasi kyllä jo liikkeen alussa, että kotiharjoituksista on ollut hyötyä, aluksi perusasentoon pyytäessä Jeriko oli hyvin rauhaton, mutta kun käytin virittelysanaa ja silitin päästä niin kuin on ollut nyt tapana tehdä, niin rauhoittui silmin nähden ja hiljeni. Toimii siis! Siinä sitten ennen koirien jättämistä näytin Jerikolle vielä maata että "pää alas" ja laski päänsä siihen. Pari kertaa kävin aluksi uudestaan osoittamassa kun nosti päätään, sitten riitti kun sanoin siitä 5 metrin päästä että "pää alas". Todella rauhallisesti ja hyvin makasi kyllä, todella varman oloinen vaikka selän takana ojan tms. pienen maatilkun (kai siinä jotain pari puuta taisi olla..) takana kulki tie jossa autoja meni vähän väliä. Ei yhtään ääntelyä tai asennon vaihteluita lukuunottamatta muutamaa pään nostoa ja vilkaisua sivulle. Tästä palkaksi kehu ja silitys, ei muuta.
Selvästi ollaan nyt oikealla tiellä tämän suhteen ja odotan innolla, että päästään isommassa koiraporukassa testaamaan tätä! :)

tiistai 15. maaliskuuta 2011

Hannan kanssa tokoilemassa

Kaksi viikko treenitaukoa takana ja nyt sitten lähdettiin Hannan R:n kanssa tokoilemaan. Ollaan tosiaan sisällä treenailtu, mutta se mitä sisällä pystyy tekemään on aika rajallista. Itse olin jo aivan hyppimässä seinille, on kyllä ottanut koville, varmaan enemmän kuin Jerikolla! :D

Mutta olipa Jerikossakin virtaa nyt treenaillessa, ääntely seuraamisessa oli kuin kokeessa oltais! :D
Saatiinpa välillä hiljaisiakin lähtöjä, mutta oli ne harvassa. Muuten seuraaminen oli hyvää, käännökset oikein hyviä. Yritin kysyä Hannalta onko täyskäännös oikealta vai vasemmalta parempi, kumpi näyttää paremmalta, mutta molemmat kuulemma hyviä. Täytyy siis ihan itse päättää kumpaa tehdään jatkossa kokeissa, olen vähän sitä miettinyt että vasemman kautta voisi olla sen puolesta parempi ettei koira voi ainakaan silleen jäädä jälkeen ja olla väljä. Oikealle käännös täytyy itse tehdä tosi rauhallisesti ja huolella että Jeriko ehtii mukaan ja kokeessa on tietty aina se mahdollisuus että hätäilee. Toisaalta kokeessa jos hätäilee vasemmalta tehtävän täyskäännöksen niin jyrää koiran. Eli päätä nyt siinä sitten! :D Mielipiteitä?





Seuraamisesta olen tässä miettinyt, että alkaisin palkkaamaan siinä pelkillä kehuilla ihan järjestään, siis lelut ja nakit jäis ihan kokonaan tai ainakin valtaosin. Jotenkin en sitten taas kuitenkaan malttanut tehdä niin kun tälleen pitkän tauon jälkeen treenattiin, mutta kun Hannan kanssa puhuttiin, niin oli samaa mieltä että kokeilemisen arvoinen juttu. Taidanpa siis jatkossa tehdä niin, uskon että sillä saadaan Jerikon ylivirettä seuraamisessa ehkä alaspäin, enkä toisaalta usko että palkkaamattomuus tekee silleen hallaa kun Jeriko palkkautuu aika hyvin pelkistä kehuistakin. Vie tietenkin aika paljon aikaa ja pitää ihan oikeasti malttaa olla palkkaamatta, mutta uskon/toivon, että sillä saataisiin se palkan odotus ja ääntely pois. Vähän niin kuin samaa menetelmää kuin näissä uusissa paikkamakuuharjoituksissa, virettä alas.

Otettiin luoksetuloja muutama. Ensimmäisellä tuli vähän vinoon eikä edes tajunnut korjata, lähti sitten sivulle tulemaan uudesta "tule"-kutsusta. Sitten otettiin uusi ja siinä tuli hienosti suoraan, siirtyminen perusasentoon kahdessa osassa, ei siis paras mahdollinen. Ihan hyvä kokonaisuudessaan kuitenkin.


Sittenpä otinkin luoksetulon pysätyksen, tätä ollaan otettu lenkeillä, mutta ei oikeestaan koskaan treeneissä. Ehkä kerran joskus Liisan kanssa....? Anyway, tosi hienosti meni! Takapalkalla tehtiin, etäisyys oli sellainen noin 20 metriä, vauhti luoksetulossa juuri sopiva, ei yhtään ennakoinut mutta ei aivan täyttä häkääkään juossut. Pysähdys tosi nopea ja varma! Hyvä Jeriko! :)





Sitten vielä noutoa. Ensin heitin omalla pikkukapulalla, lähti hakemaan vauhdikkaasti ja syöksyikin ehkä vähän turhan innokkaasti kapulalle. Sitten tuli vähän huono ote kapulasta ja korjaili sitä tullessaan, vähän meni sellaiseksi pyörittelyksi, ei mikään paras mahdollinen. Hanna sitten ehdotti, että kokeilisin heidän isommalla kapulalla (600/650 g?). Heitinpä sitten sen ja Jeriko lähti hakemaan, tuli takaisin päin aivan vinossa, kurssi jotenkin ihan hukassa, ja sitten tiputti kapulan vähän ennen kuin pääsi mun luo. Pyysin uudestaan nostamaan siitä edestä, ja toi nätisti eteen. Tämä oli varmaan vaan pientä hämmennystä siitä että kapula olikin yhtäkkiä kolme kertaa painavampi kuin oma, koska toisella heitolla Jeriko kantoi kapulaa hyvin ja toi sen nopeasti suoraan eteen istuen. Taidanpa ostaa meille tokoakin varten vähän isomman kapulan, alkoi oma näyttämään niin naurettavalta tuon jälkeen. :D Ajattelin, että tokoon joku n. 400 g olis varmaan hyvä, ja sitten jos jäljessä tai jossain pääsis joskus siihen vaiheeseen että tottista oikeasti treenattais niin siihen sitten isompia. Mutta toi nykyinen on kyllä ehkä jo vähän naurettavan pieni. :D







Hyvät treenit kyllä oli, vaikka piti ottaa paikkamakuuta ja se unohtui. Mutta ehkä parempi tälleen treenitauon jälkeen ettei turhan paljoa tee. Kiitos Hannalle seurasta, neuvoista ja kuvausavusta. Lisäilen kuvia sitten kun pääsen pöytäkoneelle kuvia käsittelemään, nyt ei pääse kun Matti katsoo jääkiekkoa. ;)

tiistai 8. maaliskuuta 2011

Seinille hyppimistä

Viikko tässä vierähtänyt levossa ja treenitauolla, ja jo alkaa pää hajoamaan! Jeriko on vieläkin yskinyt vähän, vaikka on kyllä ollut jo parempaan päin, nyt ehkä kuitenkin taas yskinyt vähän enemmän. Alkaa tuskastuttamaan (mua ehkä jopa enemmän kuin Jerikoa vaikka on sekin aika kierroksilla) kun lenkit on sellaisia max. 15 minuutin hihnakävelyjä, toissa viikonlopun uusia ideoita tokoilun suhteen ei pääse testaamaan (kokeenomaisia treenejä olisin todella halunnut päästä tekemään!) ja agilitytreenitkin tauolla. Huomisetkin treenit täytyi perua kun Jeriko on vielä yskinyt. Raivostuttavaa suorastaan... :(

Ei me nyt ihan teloillamme olla kuitenkaan levätty, sisällä ollaan treenailtu kaikenlaista pientä. Kapulan pitoa ja noutoa ollaan treenailtu, se on liikkeenä jo sinänsä valmis ja Jeriko on suorastaan innostunut kapulasta, ei olisi ikinä uskonut! :D Tänään aamulla kun otin kapulan esiin niin jätkä alkoi ihan innoissaan hyppiä mua vasten! Se on kyllä sitten vähän huonoa, että syöksyy ehkä vähän turhankin innokkaasti kapulalle, sisätiloissa ja kapeassa käytävässä ollaan treenailtu, en tiedä miltä sitten näyttäisi ulkona/hallissa.. Lelun nähdessään kuitenkin pudottaa kapulan heti, ei sinänsä saalisvietillä ole, muuten vaan innostunut.. Voihan tämä treenitaukokin/pelkkä sisällä treenaaminenkin tehdä pientä yli-innokkuutta.. ;)
Haluaisin kuitenkin tässäkin taas vähän viilata pilkkua ja saada Jerikon pitämään kapulaa vielä tiiviimmin, ei se nytkään pyöri suussa tai mitään, mutta jos tökkäsen niin heiluu... Tykkäisin jos Jeriko pitäisi sitä oikein kunnolla purren kapulaa. Katsotaan miten tämä tästä kehittyy kun näköjään edelleen ollaan sisälle "vangittuja".. Eteen Jeriko osaa kyllä hyvin tulla, on tosiaan hoksannut sen että tullaan samalla lailla suoraan kuin luoksetulossakin, jos tulee vinoon ja jään odottamaan niin Jeriko korjaa itse asentonsa suoraksi. :)

Ollaan myös harjoiteltu peruuttamista, ensin ihan niin että Jeriko peruutti mun edellä, mutta nyt ihan perusasennosta seuraamisena taaksepäin. Peili on kyllä hyvä apu tässä, saisi vaan olla enemmän tilaa. Aluksi palkkasin Jerikoa vain siitä, että ylipäätään tajusi että sen piti tulla taaksepäin mun perässä ja pitää paikkansa jotenkuten, peräpään mutkittelusta en välittänyt. Nyt Jeriko onkin hoksannut peruuttamisen ihan hyvin ja takapään hallintakin parantunut niin, että pystyy seuraamaan sen muutaman askeleen mitä keittiössä/eteisessä on tilaa aikas lailla suoraan taaksepäin peruuttaen. :)

Kaukkareita ollaan tehty muutamia kertoja, siirtymiset on hyviä, en muista juuri koskaan nähneenikään Jerikon liikkuneen vaihdoissa. Olen päättänyt käyttää samoja käskyjä kuin yleensäkin istumisessa ja maahanmenossa, itse näkisin asian niin, että jo käsimerkki on uusi käsky ja sen pitäisi vahvistaa sitä että liikkeet tehdään aina tietyllä tekniikalla. Voin toki olla väärässäkin, mutta ainakin toistaiseksi näyttää hyvältä. Seisomaan nousuun otettaan tietty aikanaan oma käskynsä, koska se on eri liike kuin liikkeestä seisominen.

Myös pitkiä paikkamakuita ollaan tehty, tässä olen käyttänyt virittelysanaa/sanoja "(tehdään) paikkamakuu", ja huomaa että on kyllä iskostunut jo Jerikon päähän. Menee heti ihan sellaiseen seesteiseen tilaan. Päätä olen nyt kannustanut pitämään maassa ja sekin on hyvin vahvistunut, pitää leukaa maassa lähestulkoon koko ajan, ja jos nostaa pään niin saan Jerikon korjaamaan asian osoittamalla maata ja sanomalla "pää tähän". Tuokin on taas niitä fraaseja jotka Jeriko on oppinut vähän niin kuin vahingossa, kun sohvalla maatessa pyydän Jerikoa välillä laittamaan päänsä mun olkapäälle taputtamalla olkapäätä ja sanomalla "pää tähän". :D
Paikkamakuussakin toimii hyvin, mutta muutan käskyn pikku hiljaa "pää alas" käskyksi, ja otan käsimerkin pois, että voin kauempaakin rivistä neuvoa Jerikoa laskemaan pään jos vaikka vilkuilee tyttöjä... Kunhan pääsis ylipäätään treenaamaan porukassa! ;(

Jeriko tuntuu kyllä nyt aivan erityisesti nauttivan sisätreeneistä, taikasana "harjoitellaan" saa Jerikon juoksemaan keittiöön (missä herkut) ja tekee kyllä innolla mitä tahansa siltä pyytääkin. Jerikokin käy vähän ylikierroksilla, saa nähdä millainen se on kun seuraavan kerran päästään treenaamaan, energiaa varmasti löytyy! ;)

keskiviikko 2. maaliskuuta 2011

Maanantaina omalla agilityvuorolla kärsin taas vaihteeksi vähän mielikuvituksen puutteesta. Otin kuitenkin Jerikon kanssa A-estettä ja sekin saatiin menemään kokonaisuudessaan ihan ohjauksella, siitä otin myös puomille. Kontaktit on edelleen Jerikolle vaikeita, ei oikein tunnu tajuavan takajalkojaan vaikka nenällä koskettaisikin maata, takajalat saattaa silti pudota kyydistä. Mietin, että nyt kun ollaan A-estettäkin otettu, niin sitä harjoittelemalla toi voisi valjeta Jerikolle paremmin kun ei jalat niin helposti putoa A:lta kuin puomilta. Jos sitten A:lla tajuaisi idean niin sitten sen voisi siirtää myös puomille. Toivottavasti.

Otettiin myös tätä "kolmioharjoitusta" esteillä. Aikas vähän oli tilaa tälle ja tuli tiukat käännökset, mutta hyvin Jeriko sen tuli, siitä otin myös renkaalle välillä ja vaikka siinäkin tosi tiukka käännös niin Jeriko haki renkaan hyvin. Ylipäätään tuntuu, että on alkanut kuuntelemaan ohjausta todella hyvin ja kääntyy tiukoissakin paikoissa ja vaikka suoraan ympäri jos kutsun. Pussiakin tuli otettua.

Ihmeen hyvin Jeriko on kyllä keskittynyt treeneissä Ronjan juoksuista huolimatta (Ronja odottaa kyllä vuoroaan kentän laidalla eikä varastosyvennyksessä muiden kanssa), Jeriko ei ole yhtään häiriintynyt. Ehkä tän viikon maanantaina oli aivan aavistuksen kiihtyneen oloinen ja äänteli tavallista enemmän, mutta teki kuitenkin aivan hyvin ja kuunteli ohjausta. Hyvä siis ettei juoksutuoksut työntekoa haittaa. :)
Lisään päivitykseen videoita viime viikon hyppytekniikkatreenistä, ihan kiva nähdä videolta Jerikon menoa. Pitäisi varmaan useamminkin kuvata agilitytreenejä. :)





Nyt kun itse pääsin flunssasta eroon niin Jeriko sai kennelyskän. Aika lievä tauti on, mutta välillä on nyt yskinyt, niinpä meiltä jää ainakin nämä keskiviikon ohjatut agilitytreenit väliin ja ylipäätään lenkkeillään vain hihnassa lyhyitä lenkkejä loppuviikko että parantuu kunnolla. Toivon mukaan jo ensi viikolla olisi kunnossa, että taas uskaltaisi lähteä treenaamaan.