torstai 29. joulukuuta 2016

Tavoitteiden pohtimista

Tavoitteina vuodelle 2016 oli:

Paimennus:
Ukon kanssa Jonaksen kurssille osallistuminen ja uusien ajatusten hankkiminen. Yhteistyön hiominen edelleen paremmaksi. Tasapainon löytäminen itsenäisen työskentelyn ja kuuntelun välille. Silmänkäytön vahvuuksien vahvistaminen ja Ukolle varmuutta siihen, että koska käyttää silmää ja koska päästää lampaista irti. Mun maltin säilyttäminen niin, että kun Ukko kehittyy niin odotukset ei nouse heti liian korkealle ja hermo mene jos Ukko jossain hankalassa tilanteessa palaa vanhaan ja tuttuun jumittamiseen tmv. Ensimmäisenä opittuun käytökseen palaaminen vaikealla hetkellähän on luonnollista. Ehkäpä meillä molemmilla..

Jerikon kanssa edelleen tolpalta ajon hiominen. Itsenäisen työskentelyn vahvistaminen. Yhteistyön parantaminen niin, että Jeriko todella viitsisi ottaa ne stoppikäskyt joka kerta (parhaimmillaan siis nytkin pysähtyy kuin seinään, kun yhteisfiilis on oikea), ohjaaminen olisi vaivattomampaa ja Jeriko saisi toisaalta tehdä itsenäisestikin töitä mahdollisimman paljon. Itsevarmuuden säilyttäminen myös pitkällä etäisyydellä ja tolpalta ajaessa. Treenaaminen kohti mahdollista 3-luokassa starttaamista.

Ukon tavoitteiden täyttymistä on vähän haastava arvioida. Tuntui, että edistystä tapahtui koko ajan hitaasti. Välillä oli jopa sellainen olo, että Ukko yrittää oikeasti tehdä yhteistyötä mun kanssa ja toteuttaa käskyjä eikä vaan säädä omaansa. Kuitenkin jokin tuntui koko ajan pidättelevän meitä edistymästä enempää. Etäisyyden päässä korvat aina katosi. Jälkiviisaus on paras viisaus, mutta taisi se niin olla, että Ukko ei sitten enää etäämpänä oikeasti ole erottanut mun käskyjä...

Jerikon kanssa kuitenkin edistyttiin hyvin. Startattiin 3-luokassa ja vaikka ekat radat meni vähän niin ja näin, niin viimeisissä kisoissa Matkussa Jeriko teki todella hienoa työtä ja olen todella ylpeä sen edistymisestä. :) 

PK-jälki:
Jerikon kanssa kokonaisuuden hiominen. Keppi-ilmaisuun varmuutta ja lisää motivaatiota haukuttamalla. Hanna Närhen kirjoituksesta PK-lehdessä hoksasin, että ehkä olen suhtautunut yliajettuihin keppeihin väärin ja nyt pitäisi ottaa positiivisempi ote niihin, kuten Hanna kirjoitti, kehua hyvin ajetusta jäljestä ja sitten iloita kepistä vaikka koira olisikin sen jättänyt. Janatreeniä ja yritetään saada pois se jäljen noston jälkeinen vielä-varmuuden-vuoksi-takajäljen-tarkastaminen.
Esineruutuun palautusvauhtia lisää.
Tottiksen hiomista, kokonaisuuteen tasapainoisuutta ja Jerikolla korvat auki koko ajan, ettei tulisi niitä turhia liikevirheitä kun ei malta kuunnella. Täyskäännöksiä haluan aina terävämmiksi ja luoksetuloa sekä noutoja aina voimakkaammiksi ja nopeammiksi. Vähintäänkin näiden saavutettujen tulosten ylläpitoa. Hyppytreeniä ja lihasvoiman kasvattamista talven aikana mm. uimalla.
Kisoissa käymistä ja mahdollisesti pari 1-tulosta olisi toiveena saada. ;)

SM-kisoihin osallistumiseen heräsin tuossa yksi päivä ja niin syvä kiitollisuus ja ylpeys pelkästä kilpailuoikeudesta Jerikon kanssa valtasi mun mielen, että en voi muuta toivoa kuin että ei tule mitään estettä osallistumiselle ja päästään kokeeseen. On aivan upeaa päästä Jerikon kanssa kilpailuihin joita todella pidän suuressa arvossa. Suoriudutaan toivon mukaan omalla tasolla, mä en toivon mukaan saa mitään paskahalvausta jännityksestä ja Jeriko ei nouse liian sfääreihin. Aivan upeeta olis päästä maastoon. :)

PK-jäljeltä ei niitä ykköstuloksia saatu, mutta hienoja kisoja kyllä oli. SM-kisoissa mulla alkoi polvet tutisemaan, mutta Jeriko on kyllä todella ihana luottokaveri. SM-kisoissa oli huikean hyvä ja varma fiilis suorittaa Jerikon kanssa, koira kannatteli mua mun jännityksessä. Istumisen arpomiset on tämän kesän kisoissa jäänyt vähemmälle/pois, mutta vaikka hyppy on treeneissä mennyt jo oikein hyvinkin, niin kokeissa ei vielä onnistunut. Yhden kepin jääminen oli tänäkin kesänä kuitenkin ongelmana ja 1-tulosten tiellä.

Ukon kanssa säännöllisen epäsäännöllisesti paukkujen treenaamista ja mikäli tilanne näyttää edelleen hyvältä ja päästään tottikseen ne ottamaan muiden häiriötreenien jälkeen ikään kuin yhtenä häiriönä, niin sitten Ukon kanssa 1-luokassa starttaaminen ehkä loppukesästä.. :)

Paukkuasia ei edistynyt niin hyvin kuin olisin toivonut. Seuruussa paukut vielä meni, mutta paikallaolossa ei. Riittävää edistystä ei tapahtunut, että olisi voinut kokeeseen osallistua ja tämä toive on varmaan jo haudattava. 

EK:
Jos hyvältä näyttää ja jälkikokeiden kanssa SM-kisojen jälkeen on rauhallinen vaihe, niin voisi ajatella, että ehkä EK:sta Jeriko olisi 1-luokkaan kisavalmis. Katsotaan. :)

EK:ssa ei startattu, mutta sen sijaan kyllä haussa ja saatiin HK1-koulutustunnus 1-tuloksella. :)

Agility:
Toivon mukaan molempien kanssa saadaan harrastaa agilityä terveenä. Ukon takajalka saadaan toivon mukaan siihen kuntoon, että sen kanssa voitais taas jatkaa aktiivista treenaamista meidän huippuryhmässä. :) Yhteistyön kehittäminen ja Ukon salojen selvittäminen. ;)
Jerikon kanssa agilityn tekemisestä täysin rinnoin nauttiminen. :)

Agilityä on tehty ja siinä on edistytty oikein hyvin molempien kanssa. Ukon kanssa on nyt kesän jälkeen löytynyt yhteisymmärrys ja yhteinen sävel, ja sen ohjaaminen tuntuu lähes yhtä helpolta kuin Jerikonkin. Nollia on alkanut Ukollekin sadella ja SM-nollista puuttuisi Ukolta enää kaksi aginollaa. Jerikolla on SM-nollat kasassa ja tänä vuonna Jeriko sai myös uuden valiotittelin: FI-AVA. :) 

Valjakkolajit:
Jos talvella tulis riittävästi lunta, niin höntsäilynä hiihtoa kunnon kohotus ja mun painonpudotus mielessä. Ukolle ehkä hiihtokisastarttia Jennan kanssa..? Kuivan kelin aikaan toivon mukaan Jenna vielä haluaa Ukon kanssa kisailla, että Ukko pääsisi toteuttamaan itseään. :)

Ukko starttasi valjakkohiihdon piirinmestiksissä sitten kuitenkin Ilonan kanssa ja hienosti menikin, kun sijoittuivat kolmansiksi. :) Hiihdeltiin sen verran kun pystyttiin. Syksyllä myös kuivan kelin treenejä tehtiin useimmiten Ilonan kanssa juosten, kertaalleen itse menin pyörällä poikien kanssa.

Muuta:
Ukon kanssa toivon mukaan vepen kokeileminen.
Jerikolle ja Nokille toivon mukaan syntyy terveitä, reippaita pentuja, jotka löytää hyvät kodit. :)
Ukko käy kaverikoira-testauksessa ja toivon mukaan pääsee myös toimintaan mukaan.

Vepe ryhmään ei Ukon kanssa päästy (täyttyi noutajista). Jerikolle ja Nokille syntyi yksi söpöäkin söpömpi pentu Savu, joka on niin täydellisen kaunis ja ihana, että enempää ei voisi toivoa. :)
Ukko kävi kaverikoiratestauksessa ja läpäisi testin, mutta kaverikoirahommiin sitä en kuitenkaan sitten ottanut ja Jerikonkin kanssa jäätiin tauolle. Katsotaan jos ensi vuonna Valkeakoskelle olisi tulossa oma ryhmä, että jos tätä toimintaa voisi uudelleen virkistää.


Uudet tavoitteet vuodelle 2017:

Paimennus:
Näiden tavoitteiden pohtiminen ei ole helppoa. Periaatteessa haluaisin Ukon kanssa vielä 2-luokkaa kokeilla, mutta voi olla, että seinä nousee tässä vastaan eikä se kuulo-ongelman vuoksi välttämättä ole mahdollista. Treenitavoitteena olisi oppia viestimään Ukolle myös vartalo- ja käsiavuilla, mutta kun tätä on alettu treenaamaan alkoi asia tuntumaan hieman "väärältä".. Jotenkin tuntuu "huijaamiselta" opettaa käsiapuja erikseen opettaminen koiralle lajissa, jossa kuulo ja kuuntelu on ensiarvoisen tärkeää. Ja kun se ei kuitenkaan ole se suunta mihin itse haluaisin paimennuksessa mennä. Katsotaan mitä kevät ja kesä tuo tullessaan..

Jerikon kanssa jatketaan kisoja 3-luokassa, pyritään saamaan kokonaisia ehjiä ratoja ajattua ja mulle harjoitusta linjojen hahmottamiseen ja ylipäätään korkeimmassa luokassa kisaamiseen. Tavoitteena olisi siis ajaa ratoja joista jäisi pisteitä takataskuunkin ja tietenkin toivottavaa olisi, että tässäkin suhteessa kehitys olisi nousujohteista.

PK-lajit:
Jerikolle jäljeltä SM-kisoihin osallistuminen ja kaksi 1-tulosta ja KVA-arvo olisi kyllä ne mitä haluaisin ensi kesänä saavuttaa. Niin pienestä on kiinni, että suuria muutoksia en näe tarvetta treeniin tehdä, pieni ripaus onnea vaan mukaan niin eiköhän se sillä. :) Keppileikkejä toki motivaation nostatukseen. Ja hyppytreeniä ja hienoahan olisi jos sen hypyn saisi toimimaan myös kisoissa ja erityisesti SM-kisoissa.

Hausta HK2 ja mahdollisesti myös EK-kokeisiin osallistuminen ja EK1..? Haku tuntuu kuitenkin nyt enemmän vieneen mua mennessään, joten voi olla ettei EK:ta oikein jakseta tehdä.

Agility:
Sujuvia ratoja ja yhteistyön hiomista erityisesti Ukon kanssa. Yhteistyön toimiessa toivon mukaan myös vauhti alkaisi nousemaan. Käsimerkkien ja erityisesti putkijarrujen yms. ohjausten vahvistaminen, jotta Ukko aina tietää mitä tulee seuraavaksi vaikkei pystyisi kuulemaan. Ukon kanssa mahdollisesti myös SM-kisoihin osallistuminen, Jerikon kanssa ainakin jos ei tule jotain aikataulullista erityistä. Jerikolle olisi kiva hyppysertejä saada, mutta voi olla, että aika ja ikä tulee vastaan tämän tavoitteen kanssa.

Valjakkolajit:
Ukolle kisaamista hiihtokisoissa Ilonan ja osittain munkin kanssa? Lumitilanteen salliessa treeniä ja höntsäilyä Jerikollekin huvin vuoksi.


Katsotaan mitä muuta ensi vuosi tuo tullessaan. Ennen kaikkea toivon terveitä koiria ja hyviä treenejä.. :)

perjantai 23. joulukuuta 2016

torstai 22. joulukuuta 2016

Joulunaluspäivitys

Nyt on ollut niin kivoja treenejä, että vielä täytyy niistä kertoa. Sunnuntaina oli alueellisen valkun treenit joissa teemana valssit ja koiran irrotus esteille. Ukko pelkästään treeneissä mukana ja oli kyllä hyvä harjoitus meille. :) Maanantaina oli viikkotreenit ja oli kyllä niin mainio rata, että ihan innostuin! Sai monta tilaisuutta harjoitella yksittäisiä kivoja juttuja: suoralla putkella takaaleikkausta ja sillä kääntöä, putkijarrua ylipäätään, hyppysuoralla itsenäisesti etenemistä kun esteet onkin kuitenkin vinossa eikä ihan linjalla, tiukkaan avokulmaan irtoamista putkelta ja mitäs vielä? Aivan huipputreenit! :)

Takaaleikkaus putkella toimi todella hienosti molemmilla, kun näytin ajoissa vartalon käännöllä, että aion vaihtaa puolta, molemmat luki tämän heti todella hyvin. :) Putkijarrut toimi ja hyppysuorallakaan ei tullut virheitä, mutta erityisesti Jeriko viiletti todella vapautuneesti ja lujaa. Mutkaputkelta kepeille meno sujui hienosti itsenäisesti, kun annoin "kepit" käskyn juuri ennen kuin koira hävisi putkeen. Varsinkin Jeriko tuli putkesta ulos todella määrätietoisesti ja selkeästi oli jo hakenut kepit heti katsellaan. Jos taas olisin antanut käskyn vasta koiran tullessa putkesta ulos, olisi koira todennäköisesti kääntynyt mua kohti ja sen vuoksi ajautunut avokulmasta myöhempään keppiväliin, koska olin kuitenkin jäljessä. Todella hyödylliset treenit siis. :)

Keskiviikkona käytiin Katriinan hoidossa taas koko konkkaronkka. Ukko ja minä oltiin aika juntturassa, Jerikolla oli nyt pieniä jumeja, varmaan nyt näistä kauheista liukkasta johtuen. Ukon jumittelu kyllä vähän huolestuttaa mua... Se on nyt aina käsittelyissä aika isosti jumissa, kun aiemmin sillä ei ollut juuri mitään. Onko Ukko tulossa jo vanhaksi? Onko lonkat tai kyynäret alkanut oireilemaan? Jotain muuta? Liikkeessä en kuitenkaan ole onnistunut mitään huomaamaan jumeista huolimatta, että vaikea sanoa. Hetkeen ei ole kyllä ollut nivelapuaineetkaan käytössä, joten nyt täytyy kyllä sitten ottaa käyttöön ja katsoa missä kunnossa Ukko olisi seuraavassa käsittelyssä. Niin ja mitäköhän tekisin itselleni etten itse olis niin jumissa joka kerta..? :D

Nappularuokakokeilu päätyi siihen, että Jeriko alkoi kuivumaan ja kuihtumaan vähän liikaakin. Kun nappulan määrää yritti lisätä, Jeriko alkoi jättämään osaa ruuasta syömättä. Ja käytössä on siis ollut aika tuju Acana sport&agility, joten energiaa ja ravintoaineita (erityisesti proteiinia) pitäisi riittää. Jotenkin Jeriko ei vaan halua syödä nappulaa tiettyä määrää enempää. Nyt on vaihdettu toinen päivän ruoka takaisin raakaruuaksi ja Jeriko on tullut taas normaaliin kuntoonsa.

Meillä on nyt kolme uutta kissanpentua ollut kolme viikkoa. 2,5 ensimmäistä viikkoa meni eristyksessä ja nyt kolmatta päivää on pennut olleet "vapaina". Jerikon hoivavietti noita arempia kissoja kohtaan on kyllä jotain todella hassua ja ihmeellistäkin seurattavaa. :D Jeriko seurailee varovaisesti pentuja ja on lähes koko ajan jossain lähellä. Ja Jeriko ilmaisee hyvät aikeensa niin selkeästi, että nämäkin pennut on tottunut Jerikoon jo huomattavasti paremmin kuin meihin ihmisiin. Myös Mantan vierestä löytyi hyvä paikka jo heti ensimmäisenä päivänä, puhumattakaan Ninni-pojasta joka nousi heti ensi näkemältä idolin asemaan. ;)

Jeriko erityisen iloisena, kun pennut pääsi "vapauteen" ja pitkä odotus oven takana päättyi ;)
 
 Pennut on saanut nyt kahdet madotukset, Strongholdit ja nimetkin: Pörri, Pirre ja Priima. :) Pennut osoittautuivat kaikki tytöiksi ja Pörri tutustui parturiin, jonka jäljiltä jäi kyllä kaljut läntit mm. korvien taakse kun karva oli niin kamalalla paakulla. :( Kunhan turkki tuosta kunnolla uusiutuu, tulee siitä varmaan komea ilmestys. :)

Priima ja Manta

Priima ja Pirre

Priima

Pörri
Pörri ja valoilmiö... Mutta mitäs siellä takana näkyy....

Jeriko pää (ja välillä koko kroppa) puoliksi kaapissa, koska siellä on ihana pentu :D

Nämä suloiset pikku pennut sekä Manta (noin 1v) etsivät siis loppuelämänkotia, johon ne pääsisi joko yhdessä tai jonkun muun nuoren kissan kaveriksi. Hyvin tottuneita jo koiriin. ;)

lauantai 17. joulukuuta 2016

Jeriko murunen jo 7 vuotta!

Jeriko täytti eilen jo 7 vuotta. Hui kuinka aika menee nopeasti, niin pitkään se on jo hurmannut meitä älykkyydellään ja charmillaan. Ja edelleen se on säilyttänyt pennun kasvonsa, leikkisyytensä ja on muutenkin nyt todella hyvässä iskussa. Paranee vain kypsyessään. Jeriko on kyllä kuin aarre, joka on osunut mun kohdalle, olen todella kiitollinen ja onnellinen siitä. Toivotaan, että meillä olisi vielä hyvin aikaa harrastella ja vuosia lisää yhteistä matkaa muutenkin.


Maanantaina oli agilitytreenit. Kiva vauhdikas suoria putkia sisältävä rata ja keskityttiin lähinnä hyvään fiilikseen ja sitten siihen, että silloin kun käännyttiin, niin käännyttiin hyvin ja tiukasti. Toisena treenin aiheena kontaktit, Jerikolle vähän muistuttelin kontaktilla pysymisestä, hämäilin sitä ja nyt kun pitkästä aikaa otti tämän treeniin niin nopeastihan Jeriko muisti mikä on homman nimi. Ehkä pitäis muistaa kontakteja treenata vähän useammin eikä vaan voivotella kuinka kisoissa karkaa kontakteilta... ;) Lisäksi molempien poikien kanssa leijeröinti hypyn yli keinulle lähettäessä ja hienosti meni molemmilla. :)

Tänään treenailtiin vähän paimennusta pitkästa aikaa, kuukausi edellisestä varsinaisesta treenistä. Välillä kyllä kaurojen jakamisessa tai heinien levittelyssä on toinen koira ollut apuna, mutta se on yleensä ollut Jeriko tai Ukko Jerikon tukemana, koska Ukko ei oikein yksin tohdi pitää väkisin ohi pyrkiviä lampaita. Kummasti ei treenaamaan ehdi vaikka lampaat on kotona, pimeä tulee niin aikaisin ja itse pääsen töistä niin myöhään kotiin, ettei vaan ehdi.. Olen kai vähän sellainen jaksottava ihminen, että kesällä treenataan paimennusta ja pk-lajeja, ja sitten talvella vaan ne jää luonnostaa tauolle. Toisin päin kesällä on agility tauolla ja talvella tehdään sitä. Tottis on vähän hankala väliinputoaja tässä, kun ostin puoliksi treenivuoron eli joka toinen viikko olis treenit ja suoraan sanottuna sekään ei motivoisi nyt talvella ollenkaan. :D

Nyt harjoiteltiin kuitenkin siis tuossa meidän treeniaitauksessa ja hyvähän siinä oli tehdä, ei ollut yhtään liukaskaan. Pillikäskyjä muisteltiin ja ne olikin Jerikolla erityisesti aikas hyvin muistissa. Ukon kanssa muistin vasta kesken treenin, että pitäis niitä käsimerkkejä harjoitella ja sitten aloin tekemään niitä pilli suussa (aivan liian vaikeaa mulle) eikä oikein sujunut. Täytyy muistaa seuraavalla kerralla treenata niitä ensin lähellä suullisten käskyjen kanssa, että ottaa käsimerkistä avun mun sijainnista huolimatta. Ja sitten taas pillikäskyjä erikseen. Käsimerkkien käyttöönotto oli kyllä jännän erikoista, kun on niin pitkään jo pitänyt itsensä aika eleettömänä. Ja huomasi, että oli Ukollekin jännää, kun vauhti meinasi vähän ehkä sen vuoksi kasvaa.

Jerikolla tosiaan pillikäskyt aika hyvin muistissa ja piti hienosti sopivaa ajotahtiakin. Ekaksi vähän ajeltiin lampaita ees taas ja pyrin kiinnittämään huomiota lyhyisiin pillikäskyihin ja välillä sitten pidempi, ja yritin tällä näyttää eroa lyhyt flänkki-pitkä flänkki/kaari välillä. Aikas hyvin meni. :) Sitten tehtiin myös ensin jako ja sitten kaksi singleä ja annoin Jerikon pitää itsenäisesti lammasta aitaa vasten. Hyvä treeni. :)

sunnuntai 11. joulukuuta 2016

Pitäisköhän jäädä kisatauolle...

Menee meinaan niin hyvin, että jossain vaiheessa täältä on pakko tulla alaskin. :D Eilen lähdettiin Janakkalaan kisoihin Ilonan kanssa. Olin ilmoittanut Ukon neljälle radalle ja Jerikon vain kahdelle, koska olin laskelmoinut että sillä varmaan on jo SM-nollat kasassa ja mä en halunnut juosta yhteensä kahdeksaa rataa päivystysvuoron jälkeen.

Jep. Päivystysvuoron. Yhteensä 26 tuntia töitä ja todella vähän unta alla ja kotona lähtöä tehdessä mietin, että onko tässä nyt mitään järkeä. Ajattelin, että toiste en kyllä tällaisia temppuja itselleni tee. Lähdettiin kuitenkin ja kun matkaseuraa oli niin oli mukavampi ajella. Ja onneksi radat alkoi vasta kolmen jälkeen, joten tosiaan ehti kotona vähän torkahtaa ennen lähtöä. Eikä se sitten mitenkään turhaksi reissuksi osoittautunut. ;)

Ekana kaksi agirataa, joille olin pelkästään Ukon ilmoittanut. Ekaa rataa ei saatu videolle, mutta ihan mukava nolla sieltä tuli! Ilman mitään suurempia linjojen valumisia etenemä kuitenkin vain 3,97 m/s, aika -3,67, sijoitus 6./44.

Toinen myöskin siis agirata, tällä radalla lähti vähän lipsumaan, ensin Ukko meinasi lähteä väärään putkeen, mutta sain vielä kutsuttua pois (onneksi kuulee vielä huudon kun oli vaan yksi kenttä eikä pahasti taustahälyä), sitten meinas A:lta jostain syystä lähteä kepeille ja sitten lopulta kolmas kerta toden sanoi ja lipesi väärälle hypylle. :D Tuloksena siis HYL.


Sitten kaksi hyppyrataa joilla myös Jeriko mukana. Ukko oli ensin vuorossa ja ekalta hyppyradalta myöskin nolla. Vauhdillaalla radalla Ukollakin etenemä 4,49 m/s, aika -5,28 ja sijoitus 10./47.


Sitten Jeriko radalle. Pakkaspäivä osui taas kisapäivälle, mutta pitkästä autossa istumisesta huolimatta sain Jerikon ainakin kohtuullisen hyvin lämmiteltyä vaikka vaihdot ratojen välillä oli tosi ripeät (hyvä JANKK!). Radan loppuvaiheilla yksi rima räpsähti aika pahastikin, mutta pysyi. Jerikolle myös nolla aikaan -6,18, etenemä 4,61 m/s ja sijoitus 7./47.


Sitten vielä viimeinen hyppyrata. Ukolle myös tältä radalta nolla, meno oli aika sujuvaa ja hyvää ja linjat mielestäni aika hyviä. Aika -6,04, etenemä 4,61 m/s ja sijoitus 13./35. Näin ollen Ukolle kolme nollaa lisää ja Ukolla on jo viisi SM-nollaa kasassa + yksi ylimääräinen hyppynolla.


Jeriko sitten vielä radalle ja nolla napsahti sieltäkin aikaan -7,74, etenemä 4,86 m/s ja sijoitus 12./35 (paljon tuli nollia tällä radalla!).


Kaiken kaikkiaan tuloksena siis Ukolle nollia 3/4 ja Jerikolle 2/2, ei huono! ;) Anne Saviojan radat oli kyllä todella kivoja. On kyllä hienoja kisata noin suoritusvarmojen koirien kanssa, jotka tekee oman osansa eikä esim. tiputtele rimoja juuri ollenkaan. Mutta kyllä mä vähän kaipaisin vauhtia lisää, että saisin itsekin todella juosta. ;)

tiistai 6. joulukuuta 2016

Nollasade

Tänään oli Tamskilla itsenäisyyspäivän kisat ja kun töistäkin tämän puolesta vapaata niin olin ilmoittanut molemmat koirat kisoihin. Ukon edelliset kisat oli ollut 18.9., eli tovi siitäkin vierähtänyt. Siitä sitten edelliset oli toukokuussa. Paljoa ei olla kisattu ja kesällä oli treenitaukoakin, mutta nyt lähden kuitenkin sillä ajatuksella kisoihin, että SM-nollia tehdään. Jerikon kanssa oli pienenä tavoitteena saada SM-nollat kasaan (kaksi puuttui).

Jeriko oli pojista ensimmäisenä vuorossa ja eka rata Johanna Wütrichin tekemä hyppyrata. Rata oli oikein kiva ja hyvää nollaa oltiinkin tekemässä kunnes ohjasin hypyn 17 takaakierron vähän huonosti ja Jeriko ottikin hypyn suoraan ja tästä HYL. Muuten oikein kivaa ja sujuvaa menoa. :)


Ukon kanssa sitten radalle. Meteli hallissa oli kyllä ihan korviahuumaava (medikoirat pitää ihan hullua meteliä :D ) ja huomas selvästi, että Ukko ei pystynyt vierestäkään oikein erottamaan käskyjä. Se ei reagoinut mun käskyihin ja esim. kun piti laittaa maahan odottamaan, piti näyttää Ukolle käsimerkillä maahan, että se ymmärsi. Mietin etukäteen rataantutustumisessa ja ennen radalle menoa, että tietyissä kohdissa täytyy erityisesti muistaa nyt antaa käsimerkki, kun ei voi luottaa siihen, että Ukko erottaa käskyt. Esimerkiksi putkilla kääntymiset oli tällaisia kohtia. Näytti siltä, että tämä toimikin ihan hyvin. Renkaan jälkeisen hypyn käännöksen ohjasin vähän huonosti ja Ukko meinasi karata kohti putkea, mutta joko kuuli kovemman huutoni ja havahtui siitä, tai sitten huomasi, että hävisin näkökentästä ja vilkaistessaan huomasi että olen ohjaamassa toisaalle... Mene ja tiedä. Joka tapauksessa tämän pelastuksen jälkeen kaikki meni hienosti ja saatiin nolla. :) Erityisen tyytyväinen olin Ukon keppeihin, teki nyt hyvin ja rytmikkäästi ja aika varman näköisesti suoritti ja hakikin itse kepeille, vaikka näissä on joskus ollut vaikeuksia. :)
Aika -5,24, etenemä 4,24 m/s, sijoitus 9./46.


Toisena sitten Salme Mujusen agilityrata. Salmen tyyliin aika vauhdikas jossa sitten pari tiukkaa käännöstä. Jerikon kanssa kaiken kaikkiaan sujuva ja kiva rata ja nollana maaliin. Aika -13,08, etenemä 4,22 m/s ja sijoitus 7./54.


 Ukon kanssa myös oikein sujuvaa menoa, ei mitään ylimääräistä. Valitettavasti teknisten ongelmien vuoksi (mun kännykkä tökki ja sekoili) tätä videota ei saatu videolle, mutta täytyy katsoa saanko sen livestreamista leikattua jotenkin tähän. :) Nollana kuitenkin maaliin, aika 9,69, etenemä 3,83 m/s ja sijoitus 12./54.
Sain livestreamin tallenteesta Ukon radan, mutta teknisen vian vuoksi myös tämä video on normaalia pikselisempi. Mutta laitanpa tähän silti, näkee siitä kun me liikutaan radalla. ;)

Ukon agirata A

 Viimeisenä vielä toinen agilityrata. Jeriko oli ennen rataa vähän kierroksilla, kiskoi hihnassa heikkopäisenä ja jouduin jopa vähän suutahtamaan sille ja ärähtämään tiukemmin, että sain sitä mitenkään kuulolle. Sain sen kuitenkin takaisin lapaseen ja nollattua omankin pään ja ilman suurempia vaikeuksia myös viimeinen rata nollana maaliin, joten Jerikolle näistä kisoista tuplanolla ja näin ollen SM-nollat kasassa! :) Aika -5,63, etenemä 4,01 m/s ja sijoitus 6./52.



Ukon kanssa sitten vielä viimeinen rata. Lähdin radalle sillä ajatuksella, että tripla tehdään ja niinhän se viimeinenkin nolla sieltä tuli ja varsin sujuvalla radalla. Ihan loppusuoralla reitti vähän valui pitkäksi kohdassa jossa taas sain Jerikon ihan suullisella käskyllä kutsuttua viimeisen hypyn päällejuoksuun, joten en tiedä oliko valuminen siitä kiinni, mutta hienosti Ukko kyllä korjasi tilanteen ja edelleen vaikka olin vähän tielläkin niin suoritti hypyn puhtaasti. Aika -4,53, etenemä 3,91 m/s, sijoitus 7./52. Näin ollen Ukolle TRIPLANOLLA! :)


 Olen kyllä tosi tyytyväinen tähän päivään, ei varmaan muuta voisikaan. :) Onnistuin rytmittämään molempien kanssa hyvin, ja radat oli kaikin puolin soljuvia. Ukon kanssa on selvästi löytynyt parempi varmuus yhdessä tekemiseen. Ukko hoitaa nyt paremmin oman tonttinsa ja jopa paikkailee mua vaikka olin välillä vähän tiellä tmv. Enää ei ollut sellaisia epäselvyyksiä ohjauksen ymmärtämisessä, kieltovirheitä tai muita hassuja mokia, kun Ukko ei vaan ymmärrä mitä tarkoitan, vaan tosiaan Ukko teki hienosti juuri niin kuin näytin ja jopa mun ollessa vähän myöhässä ja tiellä suoritti esteet varmasti eikä tiputellut rimoja. :)

Kuitenkin hallin kovassa metelissä huomasi selvästi, että Ukko ei pysty erottamaan suullisia käskyjä ja pyrinkin tämän ottamaan huomioon ohjauksessani, siinä aika hyvin onnistuenkin. Ukko on tosi kuuliainen ja kiltti ja näkee videoiltakin kuinka se koko ajan vilkuilee missä olen ja mitä näytän. Voihan olla, että kuulo on vaivannut Ukkoa jo jonkin aikaa ja Ukko tulee epävarmaksi siitä, ettei erota käskyjä, ja koska se haluaa kuitenkin tehdä oikein niin hidastuu sen vuoksi..? Toisaalta Ukko ei ihan täysiä spurttaa sellaisissakaan tilanteissa kun olin edellä/sivulla silleen, että koko ajan pystyi mut näkemään, joten välttämättä se ei ole kuitenkaan ihan pelkästään tästäkään kiinni..

Mutta kyllä tuon kuulon heikkouden nyt huomasi todella selkeästi. Yhden radan jälkeen Ukko ei muistanut mihin lelu oli jätetty ja säntäsi sitä sitten etsimään kauampaa, ei selvästikään kuullut mun huutoja ja siellä juoksi muiden koirien seassa palloaan etsien. Onneksi ei osunut minkään ärhäkkäämmän koiran kohdalle ja nopeasti juoksin sinne perään ja lopulta Ukko sitten hoksasi mut ja että mulla on se lelu. Mutta mitään ei kyllä selvästikään erottanut, kun huusin perään. :(

Vauhti Ukolla kuitenkin jää vielä kauaksi kärjestä ja jonkin verran Jerikonkin vauhdista. Nythän Ukolla on jo kolme nollaa ja tupla SM-nolliin plakkarissa, mutta aloin miettimään, että kannattaako sitä SM-kisoihin ilmoittaa vaikka nollat todennäköisesti kasaan saadaankin, jos vauhti ei kuitenkaan riitä. Toisaalta nyt, kun yhteistyö on huimasti parantunut ja selkeytynyt, niin voihan sitä vauhtia sieltä alkaa löytymään, joten jatketaan vaan harjoituksia ja kisaamista ja katsotaan mitä tapahtuu..

perjantai 2. joulukuuta 2016

Kissanpentuja ja agilityä

On unohtunut kirjoitella, että meille tuli kolme uutta kissanpentua Kisu ry:ltä kotia etsimään. :) Pentukolmikko oli ilmestynyt jonkun  pihapiiriin pyörimään, varmaan etsimään pakkaselta suojaa. Kaksi lyhytkarvaista ja yksi pitkäkarvainen takkutukka. Sormet jo syyhyäis päästä selvittelemään tuota sen pehkoa, mutta suhde meidän välillä ei ole vielä ihan sillä luottamuksen asteella.. Nimiä pennuilla ei vielä ole, kun en ole päässyt sukupuoliakaan tarkastamaan (en viitsi väkisin napata kiinni), mutta eiköhän me pian sille asteelle edistytä. :)




Kaksi viikkoa pidetään pentuja eristyshuoneessa ja Jeriko on parkkeerannut taas sen huoneen oven eteen ja herkeämättä vahtii ja odottaa tilaisuutta, että pääsisi kisuja tervehtimään. No on se saanut ovelta kurkatakin pari kertaa, kun on niin hertainen.. ;)



Manta etsii edelleen omaa loppu elämän kotia. Sen pentu Mökö lähti tosiaan silloin noin kuukausi sitten omaa kotiin ja on pärjännyt siellä todella hienosti! Meillä arka pentu on heittäytynyt kehräileväksi sylikissaksi, aivan ihanaa. :) Toivotaan, että myös Manta löytäisi pian oman kodin.


Maanantaina oltiin agilitytreeneissä molempien koirien kanssa ja tehtiin Tanja Kurikan koulutuksessa aiemmin käytössä ollutta rataa. Oikein kiva rata ja hauskoja erikoisia juttuja kuten alun pituudella kohti nurkkaa hyppääminen ja tiukka käännös. Pieni välistävetosarja oli myös, jonkin kyllä ensin tein molemmille toiselta puolelta ohjaten takaakiertoina ja se meni kyllä hienosti molempien kanssa. Harjoituksen vuoksi kokeilin myös sitä epäluontevampaa puolta ja Jerikon sainkin rytmitettyä niin, että ilman erityistä kääntelyä, ihan pelkällä tiiviillä ohjauskädellä ja kutsulla sain Jerikon tulemaan esteiden välistä ja hetihän se myös hoksasi sen, että haluan sen ohjauksella ottamaan esteen siltä puolelta ja luki ohjausta tosi hyvin! Ukon laukka ja hyppy on sen verran pidemmälle kantavat, että vähän haastavampaa oli, mutta lopulta senkin kanssa onnistui. Tosin mä jäin sitten pahasti jälkeen, kun jouduin varmistelemaan niin paljon välistä tulemista, joten Ukon kanssa en tuollaista kyllä kisaradalla kokeilisi. A:n kontakti on Ukolla ollut kyllä nyt ainakin treeneissä todella napakka! Ja tällä viikolla treeneissä Ukolla oli taas tosi hienosti draivia. Katsotaan millaista on meno ensi viikolla kisoissa. ;)