Ups and downs

Tänään Hirmu kävi ultrassa ja todettiin tyhjäksi. :( Tosi ikävä uutinen, kun pikku Jermuja niin odoteltiin. Jää nyt sitten nähtäväksi tuleeko Jerikolta jälkeläisiä joskus tulevaisuudessa vai jääkö se haaveeksi..

Maanantaina käytiin Tuijan kanssa lenkillä ja pitkästä aikaa tokoilemassa/tottistelemassa. Ukon kanssa tein luoksetuloa suorina sivuille tuloina muutaman kerran ja yhden pysäytyksen, pysäytys siis tapahtui suullisen käskyn ja pienen käsimerkin yhdistelmällä, ettei mikään kisavalmis vielä. :D Ihan jees. Nouto on Ukolla kyllä tosi hyvä ja se palauttaa tosi ihanan innokkaasti ja tulee tiiviisti kapulan kanssa. :) Vähän vaan vinosti tuli alkuun.

Ruutuun otin ikään kuin EVL:n tyylistä lähetystä Ukko sivuttain merkille ja siitä itse parin metrin päähän lähettämään ja ihan kivastihan se meni. Ruutu on Ukolla aika vahva liike, mutta ei siinä sellaista vauhtia ole, se ei vaan ole Ukon tyyli tehdä.. Kaukkareita vielä ja nekin meni ihan kivasti uusi ympäristö huomioon ottaen, mutta edelleen vain siitä muutaman metrin päästä tein. Kaiken kaikkiaan Ukko teki kuitenkin tosi kivalla ilmeellä ja oli hauska treenata sen kanssa.

Pakko kuitenkin myöntää, että jää aika kauaksi fiiliksestä Jerikon kanssa. Jeriko oli ensin paikkamakuukaverina Meealle ja siitä sitten sujuvasti tottisliikkeisiin. Unohdin ensin tehdä istumisen ja suoraan liikkeestä maahanmeno ja luoksetulo. Jumantsuikka kun se lähti räjähtävästi liikkeelle ja tuli niin voimalla ja täysiä, ettei sen paremmin olis voinut tehdä. Molemmat luoksetulot samalla lailla ja täytyy sanoa, että ne suoritukset oli mun mielestä aivan täydelliset ja mä oon aika tarkka siitä millaista ilmettä haluan nähdä tottiksessa. Tää oli juurikin sitä! :) Tein sitten vaan yhdet toistot, mitä sitä hinkkaamaan, kun on jo niin hyvä. ;)

Tasamaanouto 2 kg kapulalla aika lailla sama juttu, ainut virhe liikkeessä oli se, että meni niin vauhdilla kapulalle ja kapulan keskiosa oli kastunut että Jerikolta lipes ote kun vauhdissa yritti kääntyä ja samalla ottaa kiinni. Nopeasti kuitenkin nappas ja palautti sellaisella vauhdilla, ettei ton kokoinen koira kyllä pysty sen lujempaa tulemaankaan. Toisen toiston otin ihan pelkästään koska ekasta vapautin suoraan vauhdista ja halusin ottaa eteen istumaan, mutta sekin oli aivan loistava suoritus. :) Sitten vielä liikkeestä istuminen ja sekin onnistui eikä arponut, joten meidän treeni oli ohi noin 5 minuutissa.

Aivan huikeaa fiilis treenata kyllä Jerikon kanssa. Jeriko on kyllä aivan täyttä kultaa. Jos joskus saan vielä paremmin mun kanssa yhteen pelaavan koiran, niin olen kyllä niin onnekas että lottorivejä kannattais sitten pistää vetämään.

Eilen oli sitten vetohiihtotreenit Peltolammilla. Latu oltiin kyllä (kai) ajettu sunnuntain jälkeen, mutta kun oli taas satanut uutta suojalunta, niin aika raskastahan se meno oli.. Suksetkin tarvis ehkä joskus myös voidella... :P Ukon kanssa mentiin ensin yksi kierros ja sitten vähän hengiteltiin ja vielä toinen kierros. Tässä vaiheessa olin aivan totaalisen loppu, mutta pienet kävelyt väliin ja Jeriko vielä Ukon rinnalle vetämään. Keskivauhdit jäi kyllä nyt yli 3 min/km, kun oli niin raskasta meno.

Vetotreeneistä sitten agsatreeneihin ja oli vähän liian rankkaa Ukolle. Pelkkiä kontakteja tehtiin, mutta oli vaan niin tahmaista eikä Ukkoa saanut oikein nousemaankaan. Ehkä vähän vähäisemmätkin alkulämmöt riittäisi ja voisin itse hiihtää Jerikon kanssa tiistaisin tai Ukon kanssa max. 1 kierros ja sitten sunnuntaisin olisi Ukon treenivuoro..? No, täytyy pohtia, mutta tämä ei ainakaan toiminut ja kyllähän sen nyt melkein arvaskin. Ja sukset pitäis voidella. Ja täytyy ostaa uudet sauvat koska viime tiistaina meni toinen sauva rikki ja oon nyt lainaillut Saran sauvoja...

Pienestä pojasta on tullut mies

Jännittäviä aikoja tässä on pentuprojektin ympärillä eletty. Ensin juoksujen alkaminen venyi marraskuulta joulukuulle, sitten kun ne alkoi niin näytti että tärpit olisi jouluviikon lopulla. Miia ja Hirmu tulikin meille viime sunnuntaina käymään, mutta ei siinä lempi leiskunut. Hirmu antoi pakit eikä Jerikokaan ollut mitenkään hirveän kiinnostunut. Kyllä siinä alkoi vähän jännittämään, mutta maanantaina otettu proge paljasti ettei oltu vielä lähelläkään tärppipäiviä. Miia sitten pyysi saada ottaa Jerikon mukaan Ouluun ja vaikka tiesin, että kova ikävä Jerikoa tuleekin, niin oli helppo suostua. Mielestäni oli paras mahdollinen vaihtoehto, että nuoripari saa viettää aikaa keskenään ja aloittaa hommat sitten kun siltä tuntuu.

Myöskään Jerikon kotiutumisesta tai viihtymisestä ei tarvinnut olla yhtään huolissaan vaikka onkin vieras ihminen ja paikka. Jeriko on niin lunki kaveri ettei sitä pienet tai vähän isommatkaan asiat hetkauta. Ukon ilmoitin ensi sunnuntaille agilitykisoihin ja jätin Jerikon ilmoittamatta jo senkin vuoksi, että aattelin sen ehkä menevän astumisen jälkeen vähän sekaisin nartuista (nythän tärpit olikin odotettua kauempana ja Jeriko Oulussa ettei olisi senkään puolesta päässyt). Tässä kyllä taisin aliarvioida koirani pahasti, siellä se on niin kuin kotonaan samassa tilassa Hirmun kanssa aivan coolisti molemmat. :D

Cooliudesta huolimatta Jeriko ja Hirmu yllätti Miia ensimmäisen kerran tiistaina iltalenkillä vapaana juostessaan ja siinä tuli ensimmäinen astuminen vaikka irtosikin heti alas tullessa. Eilen uuden vuoden aattona sisällä toinen ja nalkissa oltiin muutama minuutti. Jerikolla oli kuulemma aika tukala asento ja voihan sen kuvitellakin jos on mahapuoleltaan kiinni itseään sentin korkeamman nartun perässä, niin ei se varmaan helppoa ole. ;)

Olen kyllä tosi tyytyväinen ja innoissani. Musta on tärkeää ja hienoa, että nuori pari hyvinkin luontevasti alkaa itse hoitamaan hommaa. :) Mulle on tärkeä asia, että Hirmulla ja Jerikolla molemmilla on sukupuolivietti kohdillaan. :) Luulisin, ettei astumiset ollut vielä tässä ja toivon mukaan pentuja siis tuloillaan maaliskuun alussa. <3>

Pienestä pojasta tulee mies

Jerikolle on suunnitteilla pentue Muttaburran kenneliin, emänä Muttaburran The Girl Is Mine eli "Hirmu".  Hirmun sukutaulu on mielenkiintoinen ja odotan innolla näkeväni millaisia harrastuskoiria tästä yhdistelmästä tulee. Juoksut pitäisi alkaa marraskuussa eli pikku hiljaa lähestytään H-hetkeä. ;) Kieltämättä alkaa tässä itseäkin jännittää ja odottomaan innolla, koska tulee ilmoitus juoksujen alkamisesta. :)

Yhdistelmästä lisää SBCAK:n pentuvälityksessä sekä Muttaburran blogissa, Miian facebook-tilin julkisesta kuva-albumista pääsee nyt tsekkailemaan pentueen vanhempia (ja vähän isovanhempiakin) ja jatkossa toivon mukaan nappisilmäisiä sydämensulattaja -pentuja. :))