sunnuntai 29. marraskuuta 2015

Nuijameininkiä ja hyppytekniikkaa

Aten ja Maijun Ronja tuli meille eilen hoitoon. Nuija ja Tosinuija ovat siis taas löytäneet toisensa. ;)


Eilen kerättiin alalaitumelta sähkölangat ja lasikuitutolpat pois ja koirat sai juosta ja riekkua vapaana. Ja kyllähän ne kaikki kolme riehuikin. Siinä määrin, että Jääkarhuna tunnetusta Ronjasta tulikin ruskeakarhu. :D



Naurattaisi toki enemmän jos en itse olisi ollut se joka joutui koirat tämän peltokäsittelyn jälkeen pesemään.

Eilen käytiin treenaamassa Netan ja Foxin kanssa. Tehtiin Jerikolle ja Ukolle molemmille keinua niin, että Netta piti sitä koholla alkuun. Ukko on jo pari kertaa tehnyt tätä agilitytreeneissä, Jerikolle tämä oli ihan eka kerta. Ukko oli kuitenkin selvästi varovaisempi, Jeriko alkoi tekemään oikein kivasti, mutta sitten kun keinun päästikin laskemaan, niin vanhat tavat palasi, eli himmaaminen kääntöpisteen jälkeen ja keinun keinahtamisen odottaminen. Kyllä tässäkin treenissä jo selvästi näkyi parannus aikaisempaan: Jeriko meni määrätietoisemmin kohti keinun päätä ja heti keinun tullessa alas siirtyi 2on-2off-asentoon joka viime aikoina on muuten vähän tupannut jäämään. Mutta tokihan ne vanhat tavat on tiukassa ja tämä oli vasta eka treeni. Selvästi kuitenkin parani. Jeriko lähtee niin nopeasti kuitenkin muokkaamaan toimintaansa. :)

Tehtiin myös hyppytekniikkaa; perussarjaa ja setpointia. Nyt oli tarkoitus hakea perussarjaan vauhtia tulemalla sarjalle putken kautta, mutta Ukon kanssa kyllä mokasin koko jutun, kun unohdin pumpperin sarjan eteen ja Ukko joutui sen vuoksi muokkaamaan askellustaan jo ennen sarjalle tuloa. Sori. Ensi kerralla sitten paremmin ajatus mukana ja jos vaikka sitten saisi Ukolle vähän enemmän vauhtia sarjalle ettei varmistele ja tule hitaammin sen vuoks.




Jerikon kanssa osasin sitten ottaa sen pumpperin pois, kun laitoin Jerikon putkeen ja hitsi kun se meni hienosti! :) Aivan täysiä, mutta kokosi täydellisesti ja ponnistus lähti aina keskeltä hyppyjen välistä. On se vaan hyvä! :) Hankin myös Appsin, sellaisen "koutsi-appsin", jolla saa rullattua kuvaa hidastettuna edestakasin ja pystyy tarkemmin katsomaan ponnistuspaikat, jalkojen liikkeet jne. Kätevä! ;)


Sitten setpoint-treeni. Ukolla aika peruskauraa. En vaan muistanut katsella hidastettuna ennen kuin siirsin videon kännykästä koneelle, eli se jäi nyt vaille tarkempaa tarkastelua. Hyvin helpon näköistä kuitenkin. :)


Jerikolle setpoint näytti vaikeammalta paikan päällä katsottuna. Ja onhan se sitä. Kuitenkin videolta katsottuna ei siellä mitään isoja vikoja ollut. Hieman paremmin voisi käyttää vielä takapäätään vaikka aika hyvin sen kerää kyllä alleen nytkin. Alastulossa ottaa takajalat alle ehkä vähän turhan liian aikaisin. Mutta muuten aika hyvä. :)


Tänään sitten vielä Ninan vetämänä hyppytekniikkaharjoituksia. Tehtiin ensin kasvavaa sarjaa eli välit oli 6-7-8-9. Ukolle selvästi haastavampi harjoitus kuin jarruttamista treenaava perussarja. Ukko lähti varsinkin ekalla toistolla liian hitaasti, selviytyi kyllä sarjasta, mutta jäi selvästi pidemmillä väleillä "jälkeen". Toistojen myötä paransa ja mun juostessa rinnalle eteni jo oikein hyvin. Mutta selvästi haastavampaa Ukolle, toki nyt on tehtykin pelkkää perussarjaa, joten siitä ehkä turhankin vahva mielikuva.

Toisena harjoituksena etäisyyden arviointisarja, jossa viimeinen väli 9-12-15-18-17-14-11-9. Etäisyyksiä pidentäessä Ukko lähti heti ottamaan väliaskelta ja lopulta mukaan tuli toinenkin väliaskel. Sinänsä ponnistuspaikat tuli aika oikeisiin paikkoihin, mutta toki radalla etenemän kannalta olisi parempi, jos Ukko uskaltaisi pidentää askeltaan paremmin ja työntäisi kunnolla vauhtia takajaloillaan.



Ukon kanssa suunnitelmissa nyt sitten ottaa erityisharjoitteluun näitä eteenpäin ponnistamista vahvistavia sarjoja; kasvavaa sarjaa ja etäisyyden arviointia. Mahdollisesti vielä putken kautta lähdöt, että saadaan kunnolla vauhtia. Ja kun on vauhtia ja eteenpäin työntävää voimaa saatu, niin välillä voi ottaa taas perussarjaa kokoamisharjoituksena, että Ukko olisi itsevarma ja luonteva molemmissa. Nina ehdotti jopa sellaista, että putken kautta lähtö kasvavalle sarjalle ja sieltä toiseen putkeen, josta sitten tulisikin perussarjalle. Sitten kun on edistytty hyvin tuossa vauhdin haussa, niin voi toki tuotakin kokeilla. :) Setpoint taas ei Ukon kanssa vaadi kauheasti vahvistamista.

Jerikon kanssa otetaan nyt tehotreeniin näitä erityisesti pk-hyppyä tukevia harjoituksia; setpointia ja etäisyydenarviointiharjoitusta korkeammilla korkeuksilla ja lopuksi umpiesteelläkin. Myös ihan perus 6-6-9 sarjalla voisi alkaa tekemään tuota pk-hyppyä. Perussarja ei taas Jerikon kohdalla vaadi juurikaan vahvistamista, kauheasti tuon paremmaksi se ei voi harjoittelullakaan muuttua... ;)

Pienenä loppukevennyksenä vielä Jääkarhu-agilityä. Maiju ja Ronjahan treenasi meidän kanssa pari vuotta sitten omalla vuorolla agilityä, mutta Ronja ei ole varmaan pariin vuoteen tehnyt mitään. Oli se kyllä innosta piukeena ja sehän itse asiassa lukee esteitä aikas hyvin ja irtoaa kauemmaksikin! Sain pyydettyä meille kuvaajankin (kiitos Emmi), mutta tässä vaiheessa Ronja oli jo vähän väsähtäneempi vaikka oltiinkin tosi lyhyesti tehty. Ei tietenkään ole oikein kestävyyttä tällaiseen, kun ei ole treenattu. Jännä juttu oli, että samaiseen putkeen Ronja oli hienoasti irronnut pimeästä kulmasta pari kertaa jo aiemminkin, mutta videon ekalla pätkällä se säikähti jotain tai jopa satutti itseään, vinkaisi eikä mennyt putkeen. Toisella toistolla saatoin sitten oikein kunnolla, että sain kulmattua putken suulle jos siinä joku haaveri oli sattunut.. Hieno Jääkarhu. :)


sunnuntai 22. marraskuuta 2015

Hankilenkkiä ja hyppytekniikkaa

Lumi tuli hyvin yllättäen Valkeakoskelle, kun perjantaina satoi lunta jo noin 10 cm ainakin meidän pihaan. Puut notkui lumen painosta ja tajusin siitä, että voisi olla hyvä laittaa leivinuunia lämpenemään siltä varalta jos sähköt katkeaa. Kyllähän ne sitten katkisikin ja iltaa vietettiin kynttilän valossa kolmisen tuntia. Tosi lyhyt aika, kun monet on ollut viikonlopun aikana kokonaisia päiviä ilman sähköä.

Lauantaina käytiin lenkillä hankilenkillä Ilonan ja ihanien Millin ja Kirin kanssa. Piti ottaa joko söpö yhteiskuva, mutta se unohtui. Hangessa tuli kyllä kunnon kuntolenkki tehtyä ja Jeriko keräsi vielä lisäpuntit etujalkoihinsa. :D Kotona sitten huomasin, että olin vähän huonosti karvanlähdön aikaan harjannut kyynärten karvat ja siellä oli parit karvapaakut. Niihin kai lähti märkä raskas lumi noin pahasti kasaantumaan. No nyt on harjattu ja leikattukin karvoja, ettei tarvi tollasia puntteja jatkossa kannella. ;)



Tänään oli Nina Mesirannan hyppytekniikkakoulutus. Siitä onkin aikaa, kun viimeksi ollaan käyty koulutuksessa eikä vanhan toisto koskaan tee pahaa! Halusin virkistää muistiani omien koirien ja myös koulutettavien kannalta, jotta pystyy heitä sitten parhaiten auttamaan tässäkin asiassa. :)

Ukko oli kurssilla mukana. Ensin perussarjaa kuuden jalan väleillä. Ukko meni sinänsä tosi kivan näköisesti, käytti takaosaansa hyvin, mutta kaarsi aavistuksen vasemmalle. Tämä korjaantui kun nosti riman vasenta päätä. Ukko myös tietää vähän liiankin hyvin mikä on hyppytekniikkasarjan idea ja saisi itse asiassa tulla vähän lujempaa sarjalla, että oikeasti joutuisi lopussa jarruttamaan ja kokoamaan. Jatkossa omalla ajalla treenatessa täytyy ehkä ottaa vähän vauhtia putkesta ja sitten myös laittaa putkea sarjan päähän aiheuttamaan "imua". ;) Hyviä vinkkejä siis tuli ja vähän uutta ajatusta ihan perussarjalle.



Sitten tehtiin etäisyyden-/ponnistuspaikan arviointi harjoitusta okserilla. Hienosti Ukko kyllä hyppää, 65 cm korkeudella ihan aavistuksen käytti niskaa ponnistuksessa kyllä.




Tajusin sitten, että koko halli muuten vapaana ja pikaisesti varasin yhden kentän itselle ja kävin tekemässä siellä Jerikollekin hyppytekniikkatreenin. :) Vähän aiheutti oman häiriönsä, kun itse kuvasin ja vaihtelin sitten puolta, ja kännykän kamera katkaisee videon jännästi "ennakoivasti", että kun sen katkaisi Jerikon ollessa palkalla, niin välillä pätkä katkes jo ihan kesken. Onpä "kätevää"...  Perussarja ihan ok, parani koko ajan ja vauhtia tuli lisää. Täytyy katsoa noita hidastettuna jossain vaiheessa niin näkee paremmin, että mitä tapahtuu.


Sitten myös Jerikolle etäisyyden-/ponnistuspaikan arviointia. Tässä varsinkin video pätkii ihan tyhmissä kohdissa. Varsinkin näitä pomppuja pitäisi arvioida hidastettuna, vähän vaivalloiselta näytti aluksi, mutta loppua kohden kyllä parani, joten varmasti on myös harjoituksen puutetta. Pitäis ottaa ihan tehotreeniin tätä pk-hyppyä ajatellen.




torstai 19. marraskuuta 2015

Tottistelua ja vähän muuta

Päivitykset tuppaa vähän jäämään, kun aikaa on niin vähän. Nykyään viikkotyötunnit vaihtelee välillä 47-61, joskus on ihan normi työtuntienkin viikkoja. Kyllä siinä vaan jää vähemmän aikaa harrastuksille tai blogipäivityksistä puhumattakaan.

Tiistaina käytiin Tiinan kanssa tottistelemassa. Eka kierrokset molemmilla meni aivan huipusti. Jeriko työskenteli todella innokkaasti, mutta silti keskittyneesti. Seuraaminen oli korrektia, mutta tiivistä, tasamaanouto 2 kg kapulalla oli tosi hieno ja voimakas ja luoksetulossa Jeriko pinkoi todella vauhdilla. Tein myös eteenmenon maahanmenoharjoituksen heittämällä narupallon edellä ja Jeriko juoksi täysillä perään ja juuri ennen kuin Jeriko sai pallon kiinni käskin maahan ja sehän lakos heti siihen paikkaan vaikka pallo jäi enää korkeintaan metrin päähän. Siitä toki sitten nopea vapautuskin pallolle. Huippujätkä! :)

Ukko myös oli ihan fiiliksissä. Seuraaminen tosi hyvää, jäävät onnistui hienosti. Luoksetuloon haettiin nyt vauhtia suorapalkalla ja niin, että lähdin vähän peruuttamaan, että joutui todella tavoittelemaan narupalloaan. Tämän jälkeen paikallaankin seisten Ukko tuli todella lujaa ja samoilla vauhdeilla jalkojen välistä palloon kiinni, kun aiemmin on alkanut hidastamaan jo vähän etukäteen. Tosi hyvä! Noudon menovaiheeseen haettiin vauhtia sillä, että naksautin heti, kun Ukko tarttui kapulaan, palautus sillä onkin aina ollut nopea. Nyt saatiin kyllä hyvin vauhtia myös kapulalle menoon. :)

Toisella vuorolla Jeriko meni vähän vallattomaksi. Vire oli vähän turhankin korkea eikä keskittynyt ihan täysin, jolloin käännöksissä ja temponvaihdoissa tuli lipsumista. Näistä kyllä sitten huomautin ja hyvin Jeriko sen sitten korjasi ja alkoi tarjoamaan taas vähän korrektimpaa seuraamista. Sinänsä hyvä, että tuli nyt treeneissä tämä ja pääsi puuttumaan, koska kokeissa on ollut nyt mielestäni aavistuksen väärässä mielentilassa ja haluan sitä hioa paremmaksi. ;)

Ukon kanssa tehtiin sitten käännöksiä vasemmalle ja täyskäännöksiä, ja yritettiin näihin hakea sellaista rytmitystä tai apua multa, että Ukko tietäisi kumpi on tulossa ja tekisi pelkän suoran kulman maltillisesti ja silti täyskäännöksen niin hienon voimakkaasti kuin sen osaa. Ihan hyvin alkoi sujumaan, mutta omaa toimintaa pitää saada vielä johdonmukaisemmaksi ja paremmaksi tässä, että se olisi Ukolle ennakoitavissa.

Jerikon ja Nokin pentusuunnitelma etenee siten, että kävin otattamassa Jerikosta spermanäytteen. Halusin näytteen otattaa, koska Hirmu kuitenkin vuosi sitten jäi Jerikosta tyhjäksi. Vaikka Hirmu sitten valitettavasti jäi tyhjäksi vielä tämän jälkeenkin, niin eihän se sitä todista, että Jerikon sperma on kunnossa. Nyt siis kaikkien kannalta kivempi, että tietää kaiken olevan Jerikolla kunnossa. Valkeakosken Profivetissä oli erittäin pätevä eläinlääkäri eli jos tällaiselle on tarvetta, voin suositella. Eräässä toisessa paikassa ei niinkään, mutta ei siitä sen enempää.. ;) Jerikon sperma oli suorastaan ensiluokkaista (aika härskiä puhua tällaisista), eläinlääkäri yllättyi kun sanoin sen olevan kuitenkin pian jo 6-vuotias, vaikkei se nyt tietenkään mikään vanha ole. Mutta kun eläinlääkärin toteamanakin libido on hyvä ja sperma erinomaista, niin tästä on hyvä jatkaa. :)


sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Melkein tripla

Ukkokin pääsi keskiviikkona tekemään samaa Tiia Vitikaisen rataa. Olihan se aika vääntöä Ukolle, mutta toisaalta saatiin tosi hyvää menoa Ukonkin kanssa aikaiseksi. :) Tero veti treenejä ja kiinnitti huomiota Ukon itsenäiseen suorittamiseen käännöksissä ja palkkailtiin sitten erikseen esteelle irtoamisesta vaikka mä otan jo toista suuntaa ja sitten toisaalta käännöksistä. Hyvät treenit! :)

Jerikon kanssa lähdettiin tänään agilitykisoihin Tamskin hallille. Ukkoa en ollut nyt ilmoittanut, kun ajattelin, että treenaillaan ensin sitä keinua ja yhteispeliä muutenkin ja katsotaan sitten taas hetken päästä uudelleen. Muutenkin helpompi keskittyä yhteen koiraan kisoissa.

Radat oli kyllä tosi kivoja tänään ja Jeriko meni kivasti. Oli vaan niin kovatasoista porukkaa kisoissa, että eihän siellä kärkisijoja SM-mitalistien ja maajoukkue-edustajien seassa kolkuteltu. ;)
Eka rata oli Marja Lahikaisen hyppäri, oikein sujuvaa ja kivan tuntuista menoa, tuntui hyvältä. :) Tuloksena nolla aikaan -7,24 ja etenemä 4,49 m/s, sijoitus 9./63.


Toinen rata oli Anders Virtasen agilityrata. Oikein kiva ja sujuva rata sekin. Puomin ylösmenokontaktilla tuomari ensin nosti käden, mutta en antanut sen häiritä vaan vedin rataa loppuun hyvällä sykkeellä ajatellen, että lopputulos oli 5. Tuomari kuitenkin "perui" virheen, joten tulos olikin nolla. :D Tällaista teki aika monelle muullekin, eli vähän niin kuin liian herkästi nosti käden pystyyn ja sitten perui kun ehti silmistä viesti mennä perille, että ei se ollutkaan virhe. :D Että sellaista. Tulos kuitenkin -9,10 ja etenemä 4,26 m/s, sijoitus 11./66.


Kolmas rata taas hyppäri. Tosi hyvän tuntuinen rata tämäkin ja vedin nyt ihan tunteella ja raivolla spurttaillen. Ja siihen se sitten kosahtikin. ;) Loppusuoralle otin kunnon spurttia ja huusin vaan "eteen" ja jätin Jerikon vastuulle esteiden ottamisen. Jeriko ehti musta ohi juuri ennen viimeistä estettä ja suihkahtikin siitä ohi. Hups. En tietty jäänyt tuota korjailemaan, joten siitä HYL. Mutta varmaan päivän paras rata silti! :)


Vähän mulle kyllä tuli sellainen olo, että Jeriko ei ehkä liikkunut ihan niin hyvin kuin parhaimmillaan, joten tässä olis ehkä ihan hyvä tauon paikka kisoihin. Kuun loppuun olin jo aiemmin varannutkin Kaiperlalle ajan, joten voisi odotella mitä Kaiperla sanoo, onko jotain jumia ja sitten miettiä sen perusteella taukoillaanko enemmän. Enää yksi aginolla puuttuisi SM-nollista ja tuplakin on kahteen kertaan jo tehty, joten sen puolesta ei ole mitään pakkoakaan paukuttaa kisoja. Tässä talvella voisi muutenkin olla sitten Ukon vuoro ja keskittyisin sen kanssa kisaamiseen ja kisafiiliksen löytämiseen. :)

tiistai 10. marraskuuta 2015

Hyvällä sykkeellä

Päivitykset viikonlopulta vähän jäi, kun niin kiireistä oli. Maanantaina pässi lähti takaisin kotiinsa ja toivotaan, että se oli saanut jotain aikaiseksi ja kevättalvella tulisi karitsoita. ;)

Lauantaina oli alueellisen valkun treenit ja jos viime treenit meni ihan plörinäksi, niin nyt palattiin normaaliin meininkiin, eli meni huisin hyvin. :) Jerikon kanssa kokeilin vähän enemmänkin eri vaihtoehtoja eri kohdissa ja niitä kelloteltiin, sylkkärilläkin tein yhtä kohtaa ja ensimmäisellä yrittämällä se vaikutti nopeammalta kuin valssikäännös, mutta sitten tuli vähän vaihteluakin. Enpä sitten tiedä. Molemmat kuitenkin onnistui oikein hienosti. :) Ennen keppejä Jerikon irrottaminen hypyn takaakiertoon viiden metrin päähän ja kepeille pakkovalssiin juokseminen sujui todella helposti, samoin sitten kyllä myöskin kepeille lähettäminen ja päällejuoksu keppien päässä, kun piti päästä toiselle puolelle. Kaikki vaan sujui. :) Jeriko on niin loistava. Terokin kehui kuinka se kääntyy mm. niistoissa todella pienellä säteellä ja elastisesti, tällaiset tiukat käännökset on meille tosi vahvoja. :)

Ukko teki myös hyvällä sykkeellä, fiilis oli oikea ja mm. kontaktit tosi hyvät. Kepeillä päällejuoksua Ukko ei kestänyt ja mun oli taas vaikea olla sitä ennakoimatta, lopulta sain juostua suoraan ettei Ukko tullut vikasta välistä pois. Takaakiertoon lähetys ja pakkovalssi kepeillä onnistui yllättäen Ukollakin, en olis uskonut, että irtoaisi niin hyvin takaakierrolle. Mutta hyvä niin. :) Loppua kohden alkoi meno vähän läsähtämään, kun Ukko väsähti. Ukolla se menee vähän harmillisesti niin, että väsähdys = läsähdys, siinä missä Jeriko juokse kieli vyön alla ja silmät päässä seisoen ja antaa kaikkensa vaikka kuinka väsyttäisi. Saatiin kuitenkin Ukko vielä nostatettua loppuun vähän suoremmalla pätkällä ja se pinkoi taas kunnolla, joten siihen oli hyvä lopettaa.

Maanantaina oli Jerikon treenit. Olin päivystänyt su-ma enkä ollut sitten nukkunut kuin 1,5 tuntia, aivot oli aikamoisessa syväjäässä! :D Kentällä oli Tiia Vitikaisen koulutuksesta jäänyt rata, jossa painotettiin (käsittääkseni) koiran itsenäisyyttä ja aika perusohjausta, mutta todella kiemurainen ja vaikean tuntuinen se rata oli, ja etukäteen tuntui ihan mahdottomalta! Kummiin sitä ihminen kuitenkin pystyy venymään, pikku hiljaa alkoi ajatus juoksemaan ja vedetiin Jerikon kanssa koko rata nollana läpi. Ohjaus valinnoissa ei omat aivot oikein pelittäneet, mutta onneksi Tommi ja treenikaverit ohjasi ajatusta oikeaan suuntaan ja päädyin kaiken maailman välistäveto/takaakierto-hässäköiden sijaan tehdä 9-10 välin ihan rehellisesti eteenpäin juoksemalla ja pienellä vastakäden vedolla, sekä käännöksen kohti putkeakin ihan peruskäännöksenä. Jerikohan tuli tähän aivan loistavasti mukaan eikä kertaakaan yrittänyt mennä A:lle. Jerikon kanssa on vaan niin sairaan mukava tehdä aina, kun se sopii mulle kuin hanska käteen, tekee kaiken niin kuin pyytää ja jopa paikkaa mun mokia. :)


Viikonloppuna varmistui myös Jerikolle pentuesuunnitelma. Jerikolla astutetaan Muttaburra Midnight Sun eli Noki, todennäköisesti alkuvuodesta. :) Odotan tapahtumia tämän tiimoilta innolla, Miian kanssa yhteistyö Hirmun astutuksen aikaan sujui vaivattomasti joten tähän oli helppo lähteä mukaan. Voin myös luottaa siihen, että Jerikon jälkeläiset päätyvät Miian toimesta varmasti hyviin koteihin ja pysyvät myös minun ja Jerikon elämässä mukana. :) Toivotaan, että nyt on onni mukana ja saadaan ihania pentuja maailmaan. Edellisen agilitytreeni-hehkutuksen jälkeen ei varmaan tarvitse enempää selittää miksi toivoisin Jerikolle jälkeläisiä; Jeriko vaan on lähestulkoon täydellinen. ;)

keskiviikko 4. marraskuuta 2015

Hyvän mielen treenejä

Maanantaina Jerikon agilitytreenit meni taas oikein mukavasti. Yhteismeininki oli todella hyvä, rata meni sujuvasti ja vaikka päätin astua vähän pois mukavuusalueelta tekemällä tekemällä kohdat 5-6 ja 22-23 poispäinkäännöksellä/vippauksella/miksi sitä nyt sanookaan (mä en kyllä varmaan koskaan ihan täysin sisäistä miksi joku ohjaus on vippaus ja toinen poispäinkäännös :D ). 5-6 väli meni sinänsä kerrasta oikein, mutta sujuvuutta siihen toki vielä tarvitsi lisää ja sitä tuli toistojen myötä. En edes kokeillut tähän mitään muita ohjauvaihtoehtoja. :)

22-23 väli ei ollut radalla ehkä ihan noin jyrkkä, 21 muuri oli vähän loivemmassa kulmassa ja linja syötti itseasiassa aika keskelle tai jopa vähän 22 esteen radan sisäpuolen siivekettä kohti. Tähän tein siis aluksi (sanotaan nyt vaikka) vippausta, jota Jeriko ei meinannut alkuun lukea ollenkaan oikein, vaan hyppäsi hypyn 22 suoraan. Voimakkaammin rytmittämällä sain kuitenkin Jerikon käännettyä oikein ja kiertämään siivekkeen radan sisäpuolelta, sekä sitten poistumaan kauempi siiveke kiertäen. Lopuksi tehtiin vielä koko rata nollana läpi, jolloin tein tuohon 22-23 väliin valssi-pakkovalssiyhdistelmän ja se meni kyllä niin täydellisen sujuvasti, ettei mitään parantamisen varaa oikein jäänyt. :) Hyvä tehdä välillä sellaisiakin ohjauksia, jotka ei tule niin luontevast, mutta kyllä jotkut ohjaukset vaan sopii meille paremmin kuin toiset.


Tiistaina käytiin pitkästä aikaa Tiinan kanssa tokoilemassa/tottistelemassa. Käytiin ensin lämppälenkillä ja oli kyllä jotain kummallista ilmassa. Olin suorastaan luvannut etukäteen, että Jeriko ja Ukko antaa Tiinan kultsupojan Kujeen olla, mutta mitä teki Jeriko? Oli jotenkin aivan ihastuksissaan, kun näki "vanhaa tuttua", jonka kanssa ei siis olla koskaan aiemmin lenkillä oltu, treenaamassa vain. Jeriko halusi ängetä tuttavuutta tekemään kaikin keinoin ja kun se kiellettiin, niin hidasteli ensin edessä "haistelemassa jotain tosi tärkeää hajua" ja sitten hivuttautui Tiinan ja Kujeen taakse ja käveli siellä haistelemassa Kujeen hajua. Oikea Pölhölän keisari. :D

Treeniteemana meillä oli häiriötreeni. Tiina teki häiriötä ensin perusasennossa ja sitten lopuksi vähän seuraamisessa. Ei olla aikoihin tehty ja perusasennossa alkuun Jeriko meinasi hämääntyä, mutta sai nopeasti taas jutun juonesta kiinni. Seuratessa ei korvakaan heilahtanut Tiinan äkilliselle säntäykselle, siinä se on niin vireessä ja kuplassa mun kanssa. :) Mutta noi ilmoittautumiset ja tottisten aloitukset onkin ollut se mitä olen halunnut vielä hioa.

Tehtiin Jerikolle vielä luoksetuloon vauhtia niin, että Tiina piti Jerikoa valjaista ja päästi sitten vasta toisella kutsulla. Kyllä se vauhti sillä parantui ja hienosti Jeriko kyllä tuli tiiviiksi ja suoraan. :) Noutoa "pikkukapulalla" myöskin ja piti ottaa uudella tokohypyllä 90 cm, mutta eihän Jeriko hahmottanut ollenkaan, että se mikään hyppyeste on, kun rima oli niin korkealla eikä mitään välissä. :D Piti madaltaa, että noteerasi riman ja sitten meillä aika jo loppuikin.

Ukko oli omalla vuorollaan tosi hyvässä vireessä, oikein loistavassa. Oltiin samassa kuplassa ja Ukko ei juurikaan Tiinan häiriöstä ottanut eikä varsinkaan paineistunut. Ainut tämän paikallaan häiriötreenin  heikko puoli oli, että Ukko ei olisi malttanut vain istua, vaan tarjosi maahanmenoa vähän väliä. :D Ukon kohdalla ajattelin, että häiriötreeniä pitää ottaa nyt koko ajan enemmän ja katsoa, että paineistuuko vai kestääkö ja sitten toisaalta paukkuja voisi tuoda treeniin häiriötreenin osana. Luulen, että näin esiteltynä ei tuota Ukolle vaikeuksia. :)

Pyysin Tiinaa myös kuvaamaan Ukon menoa. Tietty alkutreenin seuraaminen oli huomattavasti parempaa kuin tämä, virekin oli jotenkin vielä parempi ja nyt tuli vähän ylikääntymisiä ja näiden jälkeen erkanemisia, mutta kokonaisuudessaan ihan hyvää seuraamista kyllä. Tykkään Ukon meiningistä. :)


Tehtiin myös pari luoksetuloa samalla tapaa kuin Jerikolle. Ukko ei ekasta käskystä pidättämisestä nouse, mutta muuten tämä kyllä selvästi nostatti sitä ja se tuli lujaa! Ja suoraksi. Ja tiiviiksi. Hieno Ukko! :) Loppuun vielä noutoa. Kapulalle menoon pitäisi kyllä saada huomattavasti vauhtia ja voimaa lisää, palautus on parempi. Mutta näillä fiiliksillä hyvä jatkaa kohti kevättä. Tottismotivaatio on taas löytynyt! :)



sunnuntai 1. marraskuuta 2015

Ukon viikko

Näin voisi kai sanoa, kun Jeriko on ollut treeneistä levossa ja Ukko päässyt treenaamaan. Maanantaina jätin Jerikon agilitytreenitkin väliin ja venyttelin ja hieroin vaan kotona. Kyllähän sillä jumia olikin vasemmassa hartiassa, joten tämä yhdessä edeltävän todella huonon mielentilan treeneissä varmasti selittää Jerikon vähän jähmeämpää menoa sunnuntain radoilla.

Ukko sitten pääsi keskiviikkona omiin treeneihin ja jatkettiin keinun työstämistä ja tehtiin kivaa rataa. Toki näin uudelleen koulutettuna ei välttämättä saa keinusta ihan sen näköistä kuin mitä olis saanut, kun olis lähtenyt heti hakemaan tuota, että pystyyn tuettuun keinuun koira juoksee päähän palkalle, mutta kyllä se jotenkin paremmalta kuitenkin alkaa jo näyttämään. :) Sitten kaahattiin vähän suorempaa pätkää ja haettiin rytmiä välistä vetoon, kaiken kaikkiaan kivat treenit. :)

Torstaina lähdin itse ekaa kertaa Ukon kanssa pyörävetotreeneihin. Treeneissä oli mukana Marja ja Ziva canicrossina ja Miko ja Pelle pyörän kanssa. Me lähdettiin keskimmäisinä Marjan ja Zivan perään, oma työnsä oli pidellä Ukkoa pyörän kanssa ilman avustajaa, kun se olis niin raivolla lähtenyt heti perään. Sitten kun lähtöluvan annoin niin lähdettiin todella vauhdilla. Toki tiesin, että Ukko on hyvä vetämään, mutta en kyllä ollut tajunnut että se on ihan noin nopea ja hyvä! Veti todella vauhdikkaasti, keskittyneesti ja tasaisesti koko vajaan 5 km Suolijärven lenkin. Ihan lopussa alkoi vähän väsy tulemaan, mutta ihan hyvin veti silti. Aattelin jo, että eikö Miko ja Pelle (malinois) saa meitä kiinni ollenkaan, mutta juuri ennen maalisuoraa tuli ohi ja saatiin siihen toki oikein hyvä kiritys ennen maalia. Hyvä treeni! :)

Paimennustreenit on vähän jäänyt kaiken muun kiireen keskellä, mutta päivittäin kauraa jakaessa on koirat kyllä mukana ja enimmäkseen Ukko ollut pitämässä lampaita kauempana. Nyt kuitenkin Jerikoa alkoi jo niin sapettamaan, kun se ei koskaan päässyt lampaille, joten otin sen sitten "auttamaan". En kyllä tiedä onko tällaisista treeneistä Jerikolle muuta hyötyä kuin se, että se pääsee lampaille eikä tarvitse aina sivusta katsoa.. :D

Sen sijaan Ukko loistaa näissä tilanteissa, se selvästi  nauttii mahdollisuudesta työntää vähän raskaita lampaita ja tasapainottaa niitä hyvin. Ukko on myös ollut hyvin "töissä" apuna, Ukosta on tullut se luotettava apuri. Tänään seitsemän ahvenanmaan lammasta lähti kohti viimeistä matkaansa, Syrjysen strutsitilan teurastamolle. Pimeässä lastattiin niitä kärryyn viiden aikaan ja molemmat pojat oli tässä kyllä hyvin avuksi, mutta Ukko ehkä erityisesti. Lopulta lampaat kyllä meni kärryyn kauran voimin.. ;) Täytyy sanoa, että MOT-kohun jälkeen Syrjysen isäntäpari, heidän tytär ja tilat oli helpotus. Siellä oli mukava heinillä kuivitettu (maapohjainen?) karsina odottamassa heinän ja veden kanssa, ja siinä kun jutusteltiin käytännön asioista niin lampaat sai rapsutuksia ja selvästi eläinten hyvinvoinnista välitettiin. :) Lampaat siirtyi kärrystä oikein mielellään karsinaansa ja tutkaili uteliaina paikkoja.

Reissulta palaamisen jälkeen siirrettiin vielä sl-harmas sekoitukset omaan karsinaan sisälle, jotta päästiin tilanteeseen, että kaikki lampaat saa samasta paalista syödäkseen vaikka pitäkin edelleen pitää astutusporukka erillään siihen saakka, kun pässi lähtee takaisin Katjalle. Lampaiden siirrot niin, ettei pässi pääse kosketuksiin näiden harmas risteytysten kanssa onnistui hienosti, kun Ukko pimeässä tosi varmoin ottein ajoi lampaat aidan nurkkaan, johon laitettiin metallielementit ympärille, sitten Ukko haki harmas-sekoitukset viereisestä aitauksesta ja vei ohi sisälle omaan aitaukseensa. Ilman mitään ylimääräistä härdelliä onnistui pimeässä. On koirasta kyllä iso apu! :)

Tänään ihan treenattiinkin, kun Päivi ja Pipsa oli käymässä. Huomasi kyllä, että ei olla varsinaisesti treenattu aikoihin, kun Ukko vaan omassa kuplassaan olisi tehnyt. Piti sitten treenissä keskittyä vaan Ukon avaamiseen, että kuuntelee mua eikä vaan itsenäisesti säädä. Ymmärrän kyllä tilallisia, jotka pitää vaan toimivaa työkoiraa eikä jaksa oikein treenata muuten. Vaatii kovasti saada sitten koira (tai ainakin Ukko!) sitten taas uudelleen kuuntelumoodiin sen jälkeen, kun on melko itsenäisesti tehnyt kaikkia tilan töitä. :D Tarpeellinen treeni siis tähän väliin. ;)

Jerikossa taas näkyi pitkän tauon jälkeen jonkinlainen epävarmuus. Myöskin varmasti mun viime sunnuntain hermoilut ja toisaalta sitä edellinen kunnollinen paimennuskerta taisi olla Nietosvaaran kisoissa, niin ymmärtää että on vähän rankkoja ollut viime kerrat ja ehkäpä epävarmuus siis tästä johtuvaa. Täytyy nyt oikeasti ottaa aikaa treenaamiseen, jotta saadaan Jerikolle taas hyviä kokemuksia. Ajatin Jerikolla lampaita ensin aitaa pitkin, mutta sitten tehtiin myös jakoa, mikä kyllä näin kesyillä jalkoihin tulevilla lampailla (harmas-sekoitukset) oli tosi haastavaa. Saatiin kuitenkin lopulta onnistumaan, joten se kai on pääasia. Mutta nyt olis sitten itsellä ryhtiliikkeen aika. ;)

Lihaa ja taljoja on tosiaan tulossa myyntiin, lihat tulee 4. tai 5.11., taljojen valmistumisesta ei sitten vielä ole varmaa tietoa. Lisää näistä löytyy Paimennuskoulutussivun alta, varauksia voi tehdä lähettämällä sähköpostia osoitteeseen sabina.lahteenmaki@gmail.com. Lihojen nouto meiltä kotoa Valkeakoskelta tai mahdollisesti Tampereelta, taljoja voi toki myös postittaa ja hintoihin lisätään postitusmaksu. :)