maanantai 31. heinäkuuta 2017

Agikisat pitkästä aikaa ja Jupiterin treeniä

Lauantaina oli alueellisen valkun agilitytreenit. Jeriko ja Jupiter oli molemmat treeneissä. Jerikon kanssa tehtiin rataa, mutta piru vie ei saatu 0-rataa tehtyä, kun aina putosi joku rima. Muuten kyllä rytmillisesti tosi hyvää menoa.

Jupiterin kanssa jatkettiin esteen tarjoamisharjoituksia. Ollaan siis aloitettu ihan sillä, että olen ollut polvillani siivekkeen vieressä ja siitä Jupiter sai palkkaa esteen tarjoamisesta. Sitten olen päässyt nousemaan seisomaan ja yksi este oli vaihtunut kahdeksi esteeksi. Nyt oli Jupiterin neljäs treenikerta. Edellisellä eli kolmannella pikku treenillä Tending-leirillä Jupiter alkoi selvästi hoksaamaan mistä on kyse. Nyt meni jo tosi kivasti ja tehtiin lopulta kolmeakin estettä putkeen. Hienosti Jupiter itse haki esteitä. :)

Eilen oli agilitykisat Tamskin hallilla. Edellisen kerran ollaan oltu Jerikon kanssa kisoissa toukokuussa ja Jerikohan mitattiin pikkumaksiksi, mutta päätin nyt kuitenkin ilmoittaa sen kisoihin kun oli pienet kisat tiedossa ja no, hyppyserti himottaa.

Ei ollut ihan meidän parasta menoa, mutta ehkä rimakin on noussut jo hieman liian korkealle, kun viimeisimmät tulokset on näyttänyt tältä.






Vuoteen mahtunut yksi riman pudotus ja kaksi hylättyä rataa, muut nollia. On se rima aika korkealla... :D Ekalta radalta (hyppyrata) siis vitonen kun muurin palikat käännöksessä tippui. Toisaalta ei harmita niin paljoa, kun voiton vei ja sertin sai Ilona ja Kiri. :) Ja muuten rata oli hyvä rytmillisesti, Jerikon kanssa on vaan niin vaivatonta mennä. :)


Toisena agilityrata, jolla tuli taas hölmö riman tiputus keinulta lähdettäessä ennen putkea. Taas muuten tosi kivaa menoa ja Jeriko on niin taitava teknisesti, että on vaan ilo tehdä sen kanssa, kun esim. kepeillä olin jo aivan pienen aavistuksen liian edessä ja silti se päättää ottaa sen ekan välin. :)


Viimeisenä sitten agirata, jolta lopulta tulikin se nolla, mutta se oli näistä radoista ehkä huonoin. Varsinkin radan lopussa olin rytmissä vähän edellä ja etenemä ei ollut niin hyvä. Mutta nolla kuin nolla.


Aloin nyt miettimään, että kun Jeriko kerran mitattiin pikkumaksiksi, niin onko ny tjärkeä käydä kisoissa vanhoilla korkeuksilla. Itse asiassa mietin jo lauantaina alueellisen valkun treeneissä, että olisin tosi paljon halunnut jo tehdä matalammilla rimoilla Jerikon kanssa, mutta en viitsinyt kun oli kisat tulossa. Jos nyt tekisin päätöksen, että ei enää loppuvuodesta kisata, niin voisin keskittyä treeneissä hakemaan rytmiä niillä matalammilla rimakorkeuksilla, kun Jerikon vauhtikin siitä sitten nousisi.. ;) Eikä se tietty mitään lopullista ole, jos olisi joku pakko päästä vielä kisaamaan vanhoilla korkeuksilla niin uskon, että 1-2 treeniä riittäisi kertomaan Jerikolle mitä korkeutta mennään. Rimavarma koirahan se on yleensä ollut. Eli ehkäpä meidät nähdään seuraavan kerran kisaradoilla vasta vuoden vaihteen jälkeen. Ehkäpä. ;)

Ukkoa en tosiaan mittauttanutkaan mittaustilaisuudessa, koska sen kanssa olin jo tehnyt päätöksen lopettaa agilityn. Ukko ei ollut koskaan agilitystä kunnolla syttynytkään ja kun keväällä tuli ontumisia, niin päätin että siitä lähdetään ensimmäisenä keventämään ja toivotaan vielä, että vetohommia ehkä pystyisi tekemään. Nyt Ukko on vaikuttanut olevan ihan ok eikä ainakaan siitä yhdestä canicross-lenkistä tullut ontumisia tai mitään, mutta en olekaan sitten ehtinyt enempää käyttämään. Pitäisi testata miltä näyttää. Rallitokon koekalenteria katselin myös vähän ja eiköhän me mennä vielä alokasluokkaan syksyllä/loppuvuodesta.

Jupiterin ilmoitin agilityn alkeiskurssille, joten syksyllä aloitellaan sitten agilityn oppeja pikku hiljaa ihan viikkoryhmässä rauhakseen. Mikään kiire ei ole.

Lampailla Jupiter on käynyt ehkä kahdeksan kertaa tähän puolen vuoden ikäänsä mennessä. Olen tosi varovaisesti yrittänyt edetä sen kanssa, enkä ole lähtenytkään vaatimaan mitään, esitellyt vaan lampaita ja katsonut mitä Jupiter esittää mulle. Mutta hitsi se näyttää hyvältä! Varsinkin viime treeneissä se esitteli niin hienoja juttuja, että olin ihan haljeta. :)) Mutta nyt vaan jäitä hattuun ja katsotaan rauhassa miten se tästä kehittyy.

tiistai 25. heinäkuuta 2017

Tending-leiri

Viime perjantaina päivystysvuorosta vapauduttuani pakkasin kamat ja lähdettiin Jupiterin kanssa ajamaan kohti Hartolaa ja Kunkkulan leirikeskusta, jossa oli luvassa Tending-leiri. Nyt tosiaan vain Jupiter matkassa mukana ja Jerikokin sai vaan lomailla kotona.

Perjantaina iltapäivällä oli vielä vuorossa Oili Huotarin tokotreenit. Tai meidän tapauksessa tottis-ajatuksella, mutta samat perusteet ja vielä ollaan hyvin perusteissa. Pekka Korrin kanssa oli myös erittäin hedelmällinen keskustelu lelun palauttamisesta ja koiran palkkaamisesta ylipäätäänkin.

Olen ongelmoinut sen kanssa, että en ole saanut Jupiteria vieläkään palauttamaan leluja mulle. Kahden lelun leikki sujuu hienosti ja kun juoksen poispäin tulee usein lelu suussa mukana perässä ja saan sitten vaihdettua sen. Jupiter vaihtaa myös vihjesanasta sujuvasti lelusta toiseen. Mutta jos yhtään passivoidun, jää Jupiter vaan "omimaan" lelua maahan eikä sitä saa millään innostettua tulemaan luokse tai jos tuleekin, niin tulee ilman lelua.

Mietin jo tähän, että pitäisi ihan vaan paneutua opettamaan esineiden palautusta mikä varmasti pitääkin tehdä, mutta lelun ja palkkauksen kanssa Pekka nosti esiin ajatuksen, että onko palkkaus hyvä, jos siinäkin sanellaan koiralle säännöt. Ensin pitää tehdä joku tehtävä niin kuin sanon ja sitten vielä palkkautua niin kuin sanon. Ikään kuin ihmiselle palkkakuitin mukana tulisi lista miten palkkarahansa saa käyttää eikä sitten mitenkään muuten.. Pisti miettimään, että jos tuota omistushalua on, niin paras palkka on varmaan antaa Jupiterin pitää lelua vaan itsellään leikin jälkeen ja sitten vasta ennen seuraavaa tehtävää ottaa se pois..

Oililta tuli myös hyviä ajatuksia. Tehtiin nyt vauhtinoudon alkeita, jota olen siis pelännyt alkaa harjoittelemaan ettei Jupiter alkaisi omimaan vaan sitäkin. Mutta tästä ei pitäisi olla pelkoa, kun lelu on se arvokkaampi, joten lähdettiin tätä harjoittelemaan. Lisäksi tehtiin muutama vauhtiluoksetulo.

Lauantaina ja sunnuntainakin treenattin sekä hakua että jälkeä. Molempina päivinä siis yhdet treenit molemmista. Jäljen suhteen tehtiin keppi-ilmaisua keppiruudussa ja hyvin lähtee kyllä sujumaan. Ainut, että viimeisessä harjoituksessa myös tässä alkoi näkymään Jupiterilla halua omia keppiä ja maahanmenon sijaan ottikin kepin suuhun ja lähti hipsimään kauemmaksi... Täytyy nyt yrittää parantaa palkkaa, ettei liikaa tulisi tuollaista ajatusta ja sitten ongelmia keppi-ilmaisuun sen vuoksi...

Hakutreeneissä tehtiin hajuhakuja. Lauantaina meni paremmin, sunnuntaina alkoi olla jo aika väsynyttä poikaa ja ilmakin sattui sitten just Jupiterin vuorolla ihan totaalisesti seisomaan. Hyvin näytti kyllä hoksaavan hajuhaun ideaa ja tosi kivasti työskenteli. Tällä nyt sitten vielä jatketaan. :)

Kaiken kaikkiaan tosi kiva leiri oli. Paljon uusia mukavia ihmisiä ja muutamia vanhoja tuttujakin toki. :) Viikonloppu meni kuin hujauksessa ja Jupiter oli mallikkaasti reissussa mukana. :) Tavattiin myös Jupiterin veljiä Kiilaa ja Keeperiä. On niissä paljon samaa, mutta toki myös eroja. Hauska nähdä millaisia näistä pojista kasvaa. :)




Reissun jälkeen käytiin kotona vielä uimista harjoittelemassa ja täytyy sanoa, että ei tuo Jupiter vielä ole mitään uima-maisterin taitoja osoittanut... :D




keskiviikko 19. heinäkuuta 2017

Liika harjoittelu ei tuota tulosta

Meillä oli Jerikon kanssa eilen jälkikoe Hämeenkyrössä. Kokeen tuomarina toimi Kari Santikko ja sitten oli Outi-niminen harjoittelijatuomari. En nyt muista sukunimeä. :)
Koe alkoi jälkisuorituksilla. Maastothan on Hämeenkyrössä aivan priimaa joten janapaikkakin oli sen mukainen. Jeriko eteni hienosti janalla suoraan, jälki oli itse asiassa jo puolessa välissä ja Jeriko reagoi siihen hyvin ja pysähtyi kuin seinään. Tarkasti hieman vasemmalle päin, mutta lähti sitten oikealle sen näköisenä, että uskoin jäljen menevän sinne. Takajälki se kuitenkin oli. Janalta pisteitä 34/40.

Itse jäljestys oli aivan priimaa. Jeriko meni kuin raiteilla ja kulmat meni todella hienosti. Kaikki kuusi keppiä nousi. :))

Esineruutupaikalla lenkittäessä Jeriko lutkutteli jotain pissaa maassa ja sitten esineruutuun mennessä ilmoittautumaan iski myös nenän maahan. Outoa käytöstä! Lähti ruutuun hyvin, mutta ei kyllä etsinyt ihan niin päämäärätietoisesti kuin osaa, eikä edennyt alueella niin hyvin. Ja sitten kävi vielä niinkin, että Jeriko nosti koipea oikeaan etureunaan ihan yhden esineen lähelle ja nosti sen vasta sen jälkeen. Haisteli puskaa siis pitkään ja nosti sitten jalkaa. En tiedä mikä ihanuuksien ihanuus siellä oli Jerikon mielestä liikkunut... Prkl. Juuri ja juuri riitti aika kaikkien esineiden nostoon ja pisteitä 28/30. Maastosta siis 192p.

Tottikseen mennessä oli siis tiedossa, että pisteitä tarvitaan 79p. Aika tiukka paikka ilman hyppyäkin, mutta Jerikon tottis oli taas aikas huonoa. Taso on laskenut tämän kesän aikana tosi paljon! Jeriko haukkui taas mun käskytyksille ja edisti. Pitkällä menosuoralla haisteli maata (!!)  ja sitten taas vähän keuli. Liikkeestä istumiseen lähdössä haukkui ja edisti niin pahasti, että tiesin jo varmaksi ettei istu. Olisi pitänyt saada se edes rinnalle, että olis ollut jotain mahdollisuutta. Hyppyä ei hypännyt niin kuin ei ole kokeissa hypännyt enää aikoihin. Muita liikevirheitä ei tullut, mutta liikkeiden väleissäkin Jeriko meinasi haahuilla ihan omiaan ja jouduin kerran kunnolla ärähtämään sille seuraamiskäskyn. Pisteitä 71p eli 2-tulos ja himottu ykkönen jäi 7 pisteen päähän.

Pisti sitten miettimään, että missä vika, kun taso on selvästi laskenut. Ennen aina niin luotettava Jeriko, onkin vireensä osalta täysin arvaamaton. Liikevirheitä tuli toki aiemminkin, mutta vireen ja keskittymisen kanssa ei ole koskaan ollut tällaista ailahtelua. Mitä on uutta? Mitä on tehty toisin?

Jupiter on toki tullut uutena asiana ja se voi toki sekoittaa pakkaa. Ukonkin tulo aiheutti notkahduksen Jerikon tokosuorituksissa ja monta voittaja-luokan koetta meni penkin alle sen vuoksi. Tuolloinen notkahdus meni kyllä ohi nopeammin eikä nyt arjessa näy mitään reagointia Jupiteriin, joten en jotenkin usko, että tämä olisi ainakaan pääasiallinen syy.

Lopulta tulin tulokseen, että todennäköisesti syy on treenin määrässä ja laadussakin. Tänä kesänä ollaan treenattu tottista ihan tottiskentällä enemmän kuin koskaan. Olen myös yrittänyt tehdä treenejä ajatuksella ja rikkoa kaavaa, mutta tottissuoritukset ovat siitä huolimatta heikentyneet. Ja sitten Juha Korrilta saadun neuvon mukaan aloin tekemään vielä enemmän palkattomuustreeniä. Mikään näistä muutoksista ei ole ainakaan parantanut koesuoritusta.

Kävi kyllä jo mielessä, että pitäiskö vaan haudata haaveet käyttövalioitumisesta, mutta kuulin aika monelta bordercollieomistajalta samanlaista kokemusta, että runsas treenaaminen ei toimi, ja treenitauot ja kevyempi treenaaminen on tehnyt hyvää. Tämä vahvisti omaakin ajatusta ja päätin, että nyt pistetään tottistreenit ihan kokonaan tauolle. Katsotaan missä vaiheessa ja missä muodossa sitten lähden taas treenaamaan vai mennäänkö ihan kylmiltään kokeeseen. Hyvä puoli tässä on myös se, että näin jää myös enemmän aikaa Jupiterin kouluttamiseen, kun tottiskentällä käytetty aika voidaan treenailla kotona.

Jää myös enemmän aikaa paimennustreeneille. ;) Joista puheenollen otin Jerikon kanssa jako- ja häkitystreeniä ja molemmissa alkaa löytyä tatsi. :) Jupiter kävi vähän omatoimisesti lampaita liikuttelemassa, mutta varsinaista treeniä kokeillaan joskus 1-2 viikon päästä. :)

Jupiter on jo vähän reilu 6kk ikäinen. Siitä on kyllä kasvanut komea poika. :)



maanantai 17. heinäkuuta 2017

Myytin leirillä

Viime viikonloppu vietettiin Myytin leirillä Jämillä. Mukana leirillä mulla oli Jupiter ja Jeriko. Perjantaina pääsin iltapäivällä perille ja Jerikolle tallattiin peltojälki. Jäljelle laitettiin kaksi esinettä ja kun ajatus ei ollut suunnittelussa ihan mukana ja toinen esine jäi jo keskelle jälkeä, niin jäljen tallaaja nappasi maasta kuivahkon tikun palan ja laittoi sen vielä jäljen loppuun. :D

Jeriko ajoi jäljen aika hyvin ekaksi peltojäljeksi moneen vuoteen. Pienellä harjoituksella siitä voisi tulla tosi hyväkin ja olen miettinytkin, että pk-jäljen jälkeen eläkelajiksi Jerikolle varmasti sopisi hyvin FH-jälki kun Jeriko niin mielellään jäljestää. Vauhtia oli vähän liikaa mutta ei niin pahasti kuin Ukolla. Jeriko meni aika ison osan jäljestä tarkasti jäljen päällä, mutta teki pari hassua tarkastusympyrää vaikka oli juuri ollut aivan jäljen päällä. Saattoi liittyä jotenkin lähtösuoran vastatuuleen tai sitten Jeriko sai vaan paremmin juonesta kiinni, kun viimeinen paluusuora myötätuuliin meni todella hienosti. Keskimmäinen esine olisi jäänyt, mutta kepin lopusta Jeriko ilmaisi varmasti. :)

Jupiterille tein myös namiruudun pellolle. Nuuskutus kävi mukavan voimakkaasti, mutta vähän meinasi välillä keskittyminen herpaantua.

Sekä lauantaina että sunnuntaina maastossa kouluttajana toimi Ninan Manner. Lauantaina oli hakutreenipäivä. Arvoin ennen omaa vuoroa tekisinkö Jupiterille hajuhakuja (tylsäääääää) vai ääniavuilla hakuradalla. Päädyin jälkimmäiseen. Sain kuitenkin palautuksen "maan pinnalle", kun Jupiter oli löytänyt vähän vielä lisää juoksemisen riemua (siitä tulee varmaan nopea ja hyvä agilitykoira), upposi hienosti syvälle, mutta nenä oli aivan kiinni ja Jupiter yritti sitten katseella löytää maalimiehiä. Parin yrityksen jälkeen teimme kaksi hajuhakua ja treeni loppui sitten siihen.

Hajuhaku on kyllä todella työlästä ja todella tylsää. Itse tykkäisin yksinkertaisesta ja helposta, vähän niin kuin Jerikon kouluttaminen hakuun aikuisella iällä. Toki sillä oli ikää ja kokemusta taustalla ja ihan erilaiset edellytykset hoksata nenän käyttö ilman hajuhakujakin. Huoh. Kai niitä on vaan pakko tehdä.. (nyrpistän nenääni tässä)

Hakutreenien jälkeen päätin vielä tehdä Jerikolle jälkitreenin. Ninan lisäksi eräs Jenni jäi jälkeä treenaamaan ja tallasi Jerikolle 1,5km jäljen kuudella kepillä. Maastothan Jämillä on aivan upeat, joten jälkimaastokin loistokas. Kuumalla säällä toki mäntysammalmetsä on aika kuiva alusta jäljestää. Hienosti Jeriko jäljesti ja kaikki kepit nousi! :)


Sunnuntaina oli sitten jälki-/EK-treenipäivä. Jerikolle tallattiin jälki, jonka oli tarkoitus olla lyhyehkö (mun mittapuulla) eli 500-700m kahdella kepillä. Olisi kuitenkin pitänyt korostaa enemmän sitä, että tämän oli tarkoitus olla nyt helppo ja lyhyt jälki vähillä kepeillä keppimotivaatiota nostamaan, kun lopputuloksena oli n. 800m siksakkia rinteessä, jonka toisella puolella kulki toisen koirakon jälki. Itse asiassa Jerikosta päätellen olen aika varma, että aikaisemmin toisen koiran jälkeä tallatessa on varmaan käynyt niin, että Jerikon jälki oli leikattukin, koska yhdessä hankalassa kohdassa Jeriko päätyi lopulta palaamaan samaa reittiä takaisin kuin mistä oli tullut ja sitten valitsi eri suunnan. Näin Jeriko on ennenkin tehnyt jos on ollut hankala harhajälki. Lisäksi ilma oli nyt todella kuuma, joten helposta ja palauttavasti jäljestä ei voinut oikein puhua.

Lopputuloksena Jerikolta jäi välikeppi. :( Laiha lohtu, että hienosti suoritti haastavan jäljen, kun siitä ei mitään epäilystä olisikaan etteikö Jeriko suorittaisi haastaviakin jälkiä. Silloin alkaa vaan jälki imemään niin paljon, että kepit jää... Sain kuitenkin nyt Ninalta yhden ajatuksen takajälkien tarkastukseen, että nostattavan lähetyksen sijaan voisi kävellä vaan vapaasti kohti jälkeä ja antaa Jerikon nostaa jäljen siitä. Kuulemma näin nostettuna koirat lähes poikkeuksetta nostaa heti oikean suunnan kun ei ole kiirettä tai mitään painetta.

Jupiterille tehtiin keppiruutua. Keskittyminen oli päivän lopussa tehtävälle harjoitukselle aika heikkoa eikä Jupiter meinannut aluksi tajuta mitä lähtisi tekemään, mutta keppien ilmaisu parani koko ajan ja kolmannelle kepille Jupiter jo tarjosi opetettua maahanmenoa! :) Siihen sitten lopetettiinkin jo treeni. Näitä pitäisi nyt tehdä lisää ja vaikka unohtaakin namijäljet, koska tuntuu ettei namijäljillä Jupiter ole oikein päässyt kiinni ajatukseen jäljestämisestä, vaan se enemmänkin vaan ruokailee metsässä. Muutenkaan en jälkeä tekisi enää paljoakaan enempää ennen keppi-ilmaisun saamista kuntoon ja keppejä jäljelle.

Jeriko teki vielä hupilajina alokas-luokan etäisyyksillä pudotetun esineen. Tämä taisi olla Jerikon kolmas pudotetun esineen treenin ihan metsään (lenkeillä on tehty poluilla tai metsä teillä) ja viimeisestäkin metsään tehdystä harjoituksesta on ainakin pari vuotta. :D Mistään kummoisesta seuraamisesta ei voi metsässä puhua, mutta kyllä Jeriko siinä rinnalla pysyi. Ekalla lähetyksellä Jeriko juoksi vauhdilla hanskan ohi (ehkä sivusta?), mutta uudella lähetyksellä lähti taas vauhdilla ja korjasi hieman juoksulinjaansa ja löysi hanskan. Hauska harjoitus Jerikolle. :)

Aikamoinen tällainen leiriviikonloppu aamusta iltaan treenaamisineen, mutta hauskaa oli. Hyvä seura ja koiraharrastukset, mikä sen parempaa. :)

torstai 13. heinäkuuta 2017

Lammastelua, peekoilua ja leikkiä

Viime sunnuntaina lähdettiin Jupiterin kanssa pääkaupunkiseudulle. Päästiin vierailemaan hakuryhmään jossa Jupiterin veli Kiila sekä Immi ja Rudi treenaa. :) Oli tosi kiva nähdä Kiilaa ja ylipäätään päästä treenaamaan vieraaseen porukkaan. Jupiterille tehtiin taputusavuilla. Vähän oli seisovanoloinen ilma just siinä ja Jupiterilla oli parin maalimiehen löytämisessä vähän haastetta, mutta siellä se vaan itsenäisesti etsi. Ei tuu yhtään mua ikävä. :D Hyvät treenit saatiin.

Treenien jälkeen käytiin vielä leikkitreffeilla Kiilan kanssa. Pojat kaahaili ensin kuin vinttikoirat radalla ja sitten kun alkoi vähän väsyttämään siirryttiin painileikkeihin. Välillä käytiin pienessä purossa virkistäytymässä ja Kiila innostui uimaankin, Jupiter vaan pönötti vedessä. Todella kivoja poikia on kyllä molemmat. Niin kiva nähdä miten noin puolivuotiaat pojatkin leikkii täysin sulassa sovussa ilman vähäisintäkään riidan poikasta. Hyväluonteisia kavereita. :)





Itse kävin kokeilemassa pienlentokonelennolla ja todella kivaahan se oli! :)




Maanantaina käytiin tottistreeneissä. Jerikolle tehtiin kisanomainen treeni ja taas pysyi treeneissä pakka hyvin kasassa. Vielä kun saisi koevireen samanlaiseksi. Ukko sai myös tehdä pientä rallattelua ja toimi uuden kännykän kameran testimiehenä.


Tiistaina käytiin Päivin luona paimentamassa. Mulla oli Ukko ja Jupiter mukana, Ukko sai vähän fiilistellä "omaksi ilokseen" vailla sen suurempaa päämäärää. Jupiterin kanssa pyöritettiin ensin kesympää porukkaa ja Jupiter lähti nyt ihan kivasti kiertämään. Vasempaan suuntaan kiertäminen tuli enemmän luonnostaan, mutta lähti sitten myös oikealle. Ihan pari askelta peruskuljetuksentynkääkin tuli. Sitten lopuksi vielä vilkkaammalla porukalla ja kiertäminen onnistui siinäkin hienosti. Matalana se kyllä jo työskentelee, joten aika tyylikäs siitä varmasti tulee. Hyvältä näyttää. :) Nyt katsellaan seuraavan kerran sitten muutaman viikon päästä ehkä, että miltä sitten taas näyttää.

Lähdettiin sitten auttamaan lemmikkilampaiden siirrossa Valkeakoskella yhdessä paikkaa. Etukäteistietona oli, että niitä olisi kahteen kertaan koiralla siirretty, mutta ei se nyt ihan niinkään ollut. Täysin koiraan tottumattomia lampaita, jotka oli jo aikaisemmin levinneet ja ollut pahemmillaan muutaman päivän karussa siirtoyritysten johdosta ja etsijäkoira oli sitten käynyt ne paikallistamassa. Olosuhteet ei muutenkaan koiran käytölle olleet ihan ihanteelliset, mutta kun oltiin sinne asti menty niin "pakkohan" sitä oli yrittää. Ajattelin, että lyhyen matkaa siirrettäessä tottumattomia lampaita Ukko olisi paras vaihtoehto, mutta ei se ihan toiminutkaan niin, kun lampailla oli niin paljoa eri paikkoja mihin pääsi livahtamaan, ei halua seurata edes omistajaansa eikä riittävästi aukeaa missä koira voisi oikeasti koota porukkaa.

Lampaat levisi sitten "pitkin poikin", juoksi Ukon ylikin kertaalleen ja sitten toisessa tilanteessa Ukko ei vaan saanut niitä liikkeelle ei sitten millään. Jeriko haki niitä loppujen lopuksi talon alta ja sieltä lähtiessä lampaat levisi ja yksi hävisi, ja hieman myöhemmin toinen pääsi jonkin aidan ohi ja hävisi sekin. Nice. Mutta Jeriko teki kyllä hienosti hommia, jäljesti ensin toisen lampaan noin 150 metrin päästä ryteiköstä piilosta ja sitten vielä toisen kateissa olevan rantaa pitkin ainakin 300m päästä. Jeriko sai niitä kyllä koottua moneen kertaan ja olisi niitä kuljettanutkin ihan hyvin, mutta stopparikoira edessä olisi ollut välttämätön eikä Ukko valitettavasti sitten pärjännyt näin villien kanssa.

Täytyy sanoa, että kyllä tuo Jerikon älykkyys ja työäly aina välillä ihmetyttää. Sitähän ei ole koulutettu mihinkään eläinten etsintään ja pk-jäljellä se ei ole vähääkään kiinnostunut esim. riistan jäljistä eikä koskaan vaihda harhalle. Kuitenkin tällaisissa tilanteissa se hoksaa, että jotain puuttuu ja lähtee oma-aloitteisesti jäljestämään ja jäljestää niin pitkään, että kohde löytyy. Toista kadoksissa olevaa etsiessä mentiin rantaa pitkin yhden naapurin pihan ohi ja siihen pysähdyttiinkin ja otettiin Jeriko itse asiassa kertaalleen jäljeltä pois ja lähdettiin takaisin päin, kun naapurilta kysyttäessä mitään ei oltu nähty eikä huomattu, eikä pihassa oleva vahtikoira ollut reagoinut. Tultiin siis aluksi siihen käsitykseen, ettei lammas olisi voinut päästä siitä ohi huomaamatta. Kun Jeriko kuitenkin lähti uudelleen jäljestämään samaa jälkeä niin sanoinkin, että nyt luotan kyllä koiraan ja niin vaan se kadonnut lammas löytyi pitkältä rantapöpelikköä eteenpäin jatkaessa. Ei olisi mitenkään löytynyt ilman Jerikon apua niin kaukaa. Kyllä siinä kohtaa sai olla ylpeä koirastaan, kun ihan täysin sen ansiosta tarina sai onnellisen lopun, lampaat päätyi sinne minne niiden kuuluikin mennä eikä yksikään jäänyt kadoksiin. :)


Eilen Pete kävi meillä kouluttamassa. Päätin tosiaan, etten ottanut Jupiterin kanssa nyt ollenkaan. Jerikon kanssa tehtiin jakoa ja korjailtiin mun epäloogista otettavan lauman osoitusta. Kun vaan itse olen rintamasuuntani kanssa selkeä enkä vaihda sitä jaon aikana, on Jerikollekin ihan selkeää mikä porukka otetaan ja tuli jakoihin rennosti ja piti lampaat hyvin. :)

Harjoiteltiin myös häkitystä, jossa ongelmana mun oma passivoituminen ja Jerikon valuminen "seis"-käskyn alta. Kriittisissä kohdissa kun muistaa laittaa Jerikon maahan asti, niin homma pysyi hienosti hallussa ja häkitykset onnistui. Pieniä ja rauhallisia flänkkejä Jeriko osaakin tehdä hyvin. :)
Treenit jatkuu taas näillä ohjeilla. Viikonloppuna onkin sitten Myytin leiri Jämillä, joten treeniä taas pukkaa. :)

Niin joo. Jeriko kävi keskiviikkona virallisessa mittauksessa agilityä varten ja siitä tulee jatkossa pikkumaksi. Saa jatkoa agilityharrastukselle ja pientä kevennystä, kun rimakorkeudet tippuu ensi vuoden alusta. :) Tän vuoden puolella käydään varmasti vielä normikisoissa kuitenkin. :)

perjantai 7. heinäkuuta 2017

HK2 Jeriko

Eilen oli Hämeenlinnassa iltakoe, tuomarina Vesa Häkkinen. Sain vietyä Jerikon aamulla Katrille ja hain sitten töiden jälkeen ja lähdettiin suoraan kokeeseen. Etukäteen vähän jännitti hakuradan ohjaus, mutta hyvinhän se meni. Olen itse asiassa jopa omaan työskentelyyni todella tyytyväinen vaikka alkuun taisi ekat pistot tulla vähän turhan tiheään. Luin kuitenkin rataa sen jälkeen ihan hyvin ja korjasin jos pisto oli vähän huonompi. Eka maalimies nousi oikealta ehkä n. 70 metristä (Jeriko eteni toiselta pistolta pitkälle). Vasemmalla ensimmäinen maalimies oli ehkä n. 50 metrin kohdalla. Viimeinen maalimies vasemmalla juuri ennen 200m merkkiä.

Pisteitä meni Jerikon lähtöhaukahduksista sekä haukun katkeamisesta, kun ekalla maalimiehellä se oli edennyt niin pitkälle ja mulla oli pitkä matka mennä sen luokse. Jatkoi kuitenkin itsenäisesti haukkua. Hieman vahvempaa työskentelyä olisi tuomari myöskin toivonut. Pisteitä henkilöetsinnästä 160/170.

Esineruutu oli aikamoista varvikkoa ja aika haastavat esineet noin niin kuin kyläkisaan. Jeriko nosti lopulta jääkiekon korkean varvikon pohjalta ja sitten jonkinlainen kumisen pienen esineen, ikään kuin lelun sisällä oleva vinku, mutta hiljainen ja hieman lelun sisältä löytyviä isompi. Kaksi esinettä löytyi, mutta aikaa kului jonkin aikaa. Pisteitä 26/30.

Tottiksessa Jeriko meni ihme kierroksille, varmistautuminen ei ollut ehkä ihan paras sitten. Jeriko äänteli nyt lähes koko tottiksen läpi, vaikka yleensä on tullut korkeintaan muutama äännähdys. Jeriko kuitenkin keskittyi ja teki pääosin ihan hyvällä ilmeellä. Hyppy jäi suorittamatta ja luoksetulossa joku aivopieru (tuli hitaasti ja suoraan sivulle), mutta muuten ei liikevirheitä. Pisteitä 73.
Viimeksi se on tainnut äännellä noin pahasti meidän ekassa 3-luokan jälkikokeessa, kun mä itse olin niin hermona, että unohdin liikejärjestyksen jne. :D En myönnä, että olisin nyt jännittänyt niin paljoa, mutta en sitten tiedä mistä tuo ääntelymäärä tuli? Vaikuttiko kuitenkin taustalla pitkä päivä ensin vieraaseen paikkaan jätettynä ja sitten suoraan kokeeseen..



Näin ollen 259p, 2-tuloksella HK2. :)


En ollut asiaa ollenkaan ajatellut etukäteen, mutta kokeen jälkeen mulle tuli kirkas päätös, että Jerikon haku-ura loppuu nyt tähän. Jeriko on jo 7,5-vuotias ja aloittanut haun vasta aikuisena muutama vuosi sitten. Rahkeet ja aika ei riittäisi kuitenkaan 3-luokkaan treenaamiseen ja tässä vaiheessa haluan mieluummin alkaa keventämään Jerikon harrastuksia ja antaa sille enemmän palautumispäiviä. Palautuminen ei kuitenkaan tuon ikäiselläkään enää ole kuin esim. 3-vuotiaalla.

On hienoa, että mun hakuryhmä on ollut niin joustava, että on antanut mun treenata tähän asti kahdella koiralla, mutta nyt on heidänkin kannalta reilumpaa jatkaa treenaamista vain yhdellä koiralla. Näin ollen Jeriko käy ehkä vielä jossain treeneissä tarjoamassa kakut ja fiilistelemässä ja ottamassa vaan kehuja, mutta muuten treenaaminen loppuu ja Jupiter saa jatkaa. Iso kiitos parhaalle ryhmälle hauskoista treeneistä Jerikon kanssa :)


Jerikon kanssa on vielä pari isoa haavetta saavuttamatta ja nähtäväksi jää, tuleeko ne täytettyä. Kävi miten tahansa on Jeriko jo nyt saavuttanut huomattavasti enemmän kuin olisin koskaan uskaltanut toivoa ensimmäiseltä harrastuskoiraltani. Olen suunnattoman kiitollinen siitä, että olen saanut ilon omistaa tämän koiran, joka on mun "kerran elämässä koira", jollaista ei toista tule. Toivon, että näin ennakoimalla ja keventelmällä pikku hiljaa harrastuksissa, sillä olisi vielä monen monta tervettä vuotta edessään. :)


keskiviikko 5. heinäkuuta 2017

Kaipa sitä voisi alkaa jo vähän kouluttaakin...

Tuli tässä joku aika sitten mieleen, että kaipa tuota Jupiteria voisi alkaa jo vähän kouluttamaankin. Kaikki mitä on tähän asti tehty on ihan puhtaasti höntsäilyä. Istumisen on oppinut ruokakupilla ja ovella ja siihen on liitetty käsky, mutta ei minkäänlaista varsinaista kestoa tai varsinkaan etäisyyttä. Maahanmenoa on vähän höntsäilty, mutta ei silleen kunnolla, että Jupiter olisi edes voinut sitä kunnolla oppia. Kahden lelun leikkiä on tehty paljon, mutta lelut ei edelleenkään tuppaa palautua mulle, vaan Jupiter jäisi niitä itsekseen hautomaan. Kosketusalustaa on harjoiteltu ja samoin kosketuskeppiä ja käsikosketusta.

Arkikäytöksen asiat uppoaa kyllä Jupiteriin todella helposti. Se osaa hienosti odottaa ulko-ovella ja takaluukussa, ja tulla vasta omalla nimellään tai yleisellä "saa tulla" vapautuksella. :)

Jotenkin sitä ei ole vaan lähtenyt vielä kunnolla tottisliikkeitä opettamaan, mutta nyt se ajatus sitten mulla syttyi, että eiköhän sitä voisi jo aloittaa. Niinpä sitten aloin opettamaan ensin kirjan päälle etutassujen nostamista ja sitten sen kiertämistä. Pieni viive tuli etenemisessä vielä mun vasta orastavan koulutusinnon vuoksi, mutta sitten tuli into jostain ja nopeasti yhden treenin aikana Jupiter oppi siirtymään mun sivulle kirjan avulla. Seuraavalla treenikerralla aloin ottamaan kirjaa pois ja jätin vain kosketusalustan, ja nyt kolmantena treenikertana/treenipäivänä on otettu kosketusalusta pois ja perusasento alkaa pikku hiljaa oikeasti valmistumaan. :) Nopea tuo Jupiterkin on oppimaan eli on tää opettaminen kyllä tuollaisen kanssa mukavaa. :)


Seuraava opetukseen noussut asia oli se istuminen ja siihen kesto ja etäisyys. Hyvin lähti sekin sujumaan. Jupiter malttaa niin hyvin, kun vaan tajuaa mistä on kyse. :) Lelun palautus/nouto olisi tarkoitus myös ottaa kunnolla treenilistalle. Tähän mennessä kerran kapulan kanssa höntsäilty, mutta vielä ei lähtenyt ihan etenemään. Ja sitten se maahanmeno silleen oikeasti. ;)

Mutta nyt kun ajatus on syttynyt ja kärpänen purrut, niin eiköhän tämä lähde tästä ihan mukavasti etenemään. :)

Jupiterilla on nyt kaikki hampaat vaihtunut. Mittasin sen tuossa yksi päivä ja sain korkeudeksi 50cm ja painoksi 13,5kg, joten eiköhän siitä ihan sopivan kokoinen tule kun vielä ehtii useamman kuukauden kasvaa. :)