Vauhtisunnuntai

Tänään oli taas Tamskin agilitykisat SDP:llä. Maxi3:sten tuomarina toimi Kari Jalonen ja oli aika kivat radat tehnyt. :) Oli tiukkoja kohtia, mutta oli sitten sitä juoksemistakin eikä ollut liian tahmean tuntuista kuitenkaan. Alkuun kentän laidalta katsoessa varsinkin toinen rata vaikutti aika jännältä, jopa pelottavalta, mutta kun pääsi rataan tutustumaan niin huomasi, että se onkin ihan suoritettavissa. Siis kivat radat oli.

Meillä oli Jerikon kanssa taas hyvä fiilis ja ensimmäinen rata meni oikein kivasti, kunnes sitten aloin jotenkin liioittelemaan hypylle jarrutusta. Yritin hakea oikein tiivistä käännöstä, mutta annoin jarrua (suhisin) vielä, kun Jeriko oli jo hyppäämässä ja Jeriko vetikin jarrut pohjaan, että eikö siitä saanutkaan mennä! Voi surkeus, kun olin tyhmä. Käskytin kuuliaista poikaa aivan liian tiukasti. :( Siitä sitten vitonen, muuten meni kivasti, mutta toki aikaahan toi taas söi kun mietittiin pari sekuntia siinä hypyn edessä että mennäkkö vai eikö mennä. Jeriko oli silti hieno! :)

Toisella radalla lähti sitten heti alkuun lapasesta, yritin ohjata Jerikoa vastakädellä renkaalle ja näyttää, että käännös olisi tulossa pitäen vasemman koko ajan alhaalla, mutta Jeriko varmaan lukitsi sen edessä siintävän putken jo lähdössä eikä mun huutelut siinä enää auttaneet. Samaisella ohjauksella moni muu onnistuikin, mutta ei tainnut olla sitten niin irtoavia koiria ja toisaalta Jerikon irtoominen oli vielä vahvistunut varmaan edellisellä radalla, kun sai oikein kauempaa lähetellä putkille.. Näin kyllä sitten pari esimerkkiä kuinka se olisi pitänyt Jerikon kanssa tehdä, esim. Peten ohjaus Mendezille oli hyvä esimerkki onnistuneesta suorituksesta ja olis itse pitänyt tajuta mennä sinne siivekkeen luokse ohjaamaan. Varmaankin mun liike myös vei Jerikon putkeen vaikka kuinka käsillä ja rintamasuunnalla (huutamisesta puhumattakaan) yritin muuta kertoakin. No siinä meni se rata, mutta halusin toki ottaa loppuun, putken jälkeisellä hypyllä vielä vähän suhiloin, mutta sitten sain kiinni flow'sta ja loppurata meni oikein kivasti. Olin tyytyväinen meidän tiimiin. :)

Tamskin kisoille pitää kyllä nyt antaa vähän kritiikkiä, joka koskee kisoja Tamskilla aiemminkin: ei sinänsä ole pelkästään seurasta kiinni, mutta jotenkin Tamskin kisoissa on usein vähän lattee tunnelma, kun taas monissa muissa kisoissa yleisöstä taputetaan muidenkin kuin omien kavereiden radoille. Ehkä se on enemmän tamperelaisuudesta kiinni, en tiedä, muualla ollaan sitten ainakin kohteliaampia ja enemmän eletään mukana... Kritiikki mikä liittyy ihan järjestelyihin on se, että usein jos käy kysymässä jotain talkooväkeen kuuluvilta, niin saa vähän tylyäkin vastausta, ei nyt ainakaan mitään ystävällistä. Ja sitten viimeisen radan jälkeen kisakirjojen saaminen kestää jotenkin tuhottoman kauan, varsinkin jos on viimeisellä tehnyt hylyn. Usein hylkyradan tehneet saa kisakirjansa vaikka kisa olisi vielä käynnissä, mutta tamskin kisoissa pitää aina odottaa kisan loppumisen jälkeenkin. No joo, tää nyt oli vaan tällainen pieni kritiikin sana, ei pidä ottaa nokkiinsa jos kuuluu tamskiin. ;)

Kisojen jälkeen lähdettiin Ylöjärvelle pikku siskojen synttäreille ja sieltä sitten vielä hiihtovuorolle. Mentiin aika hyvää vauhtia taas, mutta jotenkin oma kunto taas koetuksella ja Vellulle ja Jätkälle jäätiin ihan auttamatta! :D Mutta ohiteltiin me pari muuta, eikä aikakaan ollut surkea. Kerran ollaan kyllä aikaisemmin parempaakin keskinopeutta tehty, mutta ei tää siitä paljoa jäänyt: keskinopeus 18,9 km/h eli keskivauhti 3:10/km. Jeriko veti kyllä hyvin loppuun asti. :)

Ukon kanssa lähdettiin sitten vielä hiihtämään, Theballe oltiin vähän vetoapuna, mutta Ukko ottikin alkuun hepulit narun kanssa ja Vellu meni Theban kanssa ohi. Siitähän Ukko sai sitten itselleen motivaatiota ja juoksi hetkessä kiinni ja ohi, ja jatkettiin sitten koko lenkki ympäri, kun niin hyvin meni. Pari kertaa pysähdyin lepäämään ihan hetkeksi, ennaltaehkäisevästi lähinnä, että Ukko jaksais varmasti hyvin ja keskittyis vetämiseen eikä keksis muuta... ;) Ja siis hirmu hyvin Ukko kyllä vetääkin, saattaa jopa vetää lujempaa kuin Jeriko! No sitten ihan loppumatkasta Ukko meinas taas vähän alkaa vilkuilemaan taaksepäin ja pyörähtikin siinä sitten ympäri ja jouduttiin pysähtymään. Uudesta lähdöstä taas hyvällä draivilla loppuun asti. :) Tiistaina taas seuraavan kerran hiihtämään. :) Ja sitten ensi viikonloppuna on vetohiihtoleiri! :)))