Eilen oli veljen häät ja koirat olivat Mouhijärvellä hoidossa. Johanna tuli ihan meiltä kotoa hakemaan lauantaiaamuna samalla, kun kävi tukussa. Hyvä palvelu. ;) Vielä aivan mielettömän isot kiitokset!! :))
Häät oli oikein kivat, ruoka oli todella hyvää ja hauskaa oli! Yhden aikaan yöllä lähdettiin kotiin. Juhlapaikkana oli Haiharan kartano, mikä on tosi hieno juhlapaikka jos ei ole kyseessä aivan äärettömän isot juhlat. Juhliin oli palkattu myös turkulainen baari-dj, ja kyllähän se hyvä olikin! Tuli siis "vähän" tanssittuakin.. ;)
Tänään sitten heräiltyäni lähdin hakemaan koiria. Koirat oli pärjänneet oikein mainiosti, ovat kuulemma tervetulleita hoitoon koska vaan uudestaan jos hoitoa tarvitaan. :) Ukko sai erityiskehuja siitä, kuinka pienestä se uskoi ja kuinka rauhallinen pentu se on. Tokihan piti vähän Watin ja Lakun naamoja pestä vaikkei kohde siitä hirveesti tykkäisikään, mutta hyvin oli sopu säilynyt. Kaikki neljä olivat nukkuneetkin yläkerrassa ihan sulassa sovussa. :)
Käytiin sitten Jerikon kanssa paimentamassa, harjoiteltiin taas niitä pillikäskyjä. Nyt ei kyllä tainnut kertaakaan tehdä suoraan pillistä, vaan piti antaa suullinen käsky (tai pari) ennen kuin Jeriko oikeasti meni maahan tai ajoi. Maahanmenon ehkä pari kertaa teki pillistä, mutta ajamaan ei lähtenyt kertaakaan. Siitä huolimatta ihan hyvää treeniä. Ajamisessa Jeriko täytyi välillä muistutella oikeasti tahdista, mutta sitten kun se löytyi niin jatkoi sillä tahdilla oikein hyvin. Toisessa aitauksessa oleva isompi lauma joka sinne viime viikolla tuotiin oli siinä mielessä hyvää treeniä, että hieman tottumattomina lauma meinasi herkästi hajota, varsinkin yksi uuhi kahden karitsansa kanssa tykkäsi vähän väliä jäädä muista erilleen. Jeriko joutui siis oikeasti katsomaan laumaa ja pitämään sitä koossa, alkuun tällaiset jälkeen jättäytyjät meinasi Jerikolta vähän unohtua, mutta pari muistutuksen jälkeen alkoi itse pitämään kaikki silmällä ja itsenäisesti seilasi lauman takana, jotta kaikki tuli mukaan.
Olen kyllä aika äimistynyt siitä kuinka kivoja lampaat nyt on olleet, olisin luullut että talven jälkeen olisivat vähän hankalampia kuin viime loppukesänä! Mutta päinvastoin, ne on melkein rauhallisempia ja luottavaisempia tilanteen suhteen eikä ollenkaan tunteneet tarvetta puolustaa karitsoitaan! Nyt lauma jopa rauhoittui peruskuljetukseen kävelemään mun takana (tai edessä käytännössä kun peruutin), etummaiset näytti oikein tyytyväisiltä siinä oloonsa. Sitten toki jos lauman takaa joku ryntäsi niin lähtivät etummaisetkin. Mutta siis tosi rauhallista ja hyvää menoa! :)
Käytiin myös toisessa aitauksessa paimentamassa muutamaa uuhta ja niiden karitsoita, jotka oli siirretty ulos aikaisemmin ihan kauroilla houkuttelemalla. Tämä oli siis niiden ensimmäinen kontakti koiraan tänä vuonna ja alkuun kun Jeriko tuli aitaukseen tömisteltiin vähän sorkkia. Mutta sekin loppui ihan heti alkuunsa ja lampaat alkoi liikkumaan tosi nätisti Jerikon alta. Ei ne yrittäneet mitään vaikka lähetin Jerikoa kauemmaksi vähän hankalammasta paikkaa hakemaan pois, josta pääsi vain kapeaa polkua pitkin. Siis tosi nätisti meni!
Laitan tämän kyllä Jerikon kokemuksen piikkiin. Kun se ei enää herpaannu ja anna lampaille tilaisuuksia puskea, ja toisaalta työskentelee itse rauhallisemmin ja itsevarmemmin, niin lampaat kunnioittaa ja luottaa, eikä koe tarvetta hyökätä. Vielä viime kesänä tollainen sorkkien tömistely olisi varmaan helposti johtanut tilanteeseen, jossa Jerikoa oltaisiin puskettu, mutta nyt tilanne laukesi tosi nopeasti eikä mun tarvinnut olla siinä mitenkään tukena. Ai kun olen tyytyväinen! :)
Ukkoa en kuitenkaan näille lampaille vielä ottanut enkä otakaan varmasti hetkeen. Tollanen iso karitsoja sisältävä lauma on vaan liian hankala hallittava ja harjoituskappale, ja kun lampaat kuitenkin on vielä aika liukkaita, niin menis hetkessä sellaiseksi juoksemiseksi. Katsotaan sitten loppukesästä olisiko Ukko jo tarpeeksi iso, nopea ja itsevarma, että voisi noilla lampailla treenata.. :)
Nyt yrittäisin vielä huomenna päästä Mahnalaan treenaamaan ja sitten keskiviikkona onkin kisat Somerolla! Toiveena olisi ollut, että olisi saanut pillimaahanmenon siihen mennessä tarpeeksi vahvaksi, että voisi hakukaarella sitä käyttää, koska Jeriko ainakin kuulisi sen paremmin. Katsotaan nyt sitten.. Ja toivotaan, että se häkitys tällä kertaa onnistuisi..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti