Kissat kotiutuu ja Ukko sairastaa

Täytyy nyt varmaan aloittaa Ukon sairaskertomuksella. Päivystin itse sunnuntai-maanantai välin. Sunnuntai-aamuna Ukko vaikutti vielä ihan normaalilta, tosin en nähnyt sen käyvän kakalla. lllalla Matti laittoi viestiä, että Ukko ei ole syönyt iltaruokaa, mikä Ukon kohdalla on kyllä aika poikkeavaa. Aamulla sitten kotiin tullessa tarjosin aamupalaa eikä Ukolle edelleenkään maistunut. Istui kupin edessä pahoinvoivan näköisenä ja maiskutti suutaan ikään kuin sylkeä erittyisi normaalia enemmän. Ulos viedessä Ukko etsiskeli pitkään kakkapaikkaa ja jouduin seuraamaan sitä kunnolla metsän puolelle, mitään ei tullut kunnolla maahan asti, mutta ihan vähän sinappimaista löysää ulostetta pyllykarvoihin.

Ukko oli lisäksi väsyneen tai kipeän oloinen, selvästi normaalia vaisumpi. Näin ollen soitin eläinlääkäriin ja varasin ajan vielä tälle päivälle läheisestä Profivet -eläinsairaalasta. Ukolla oli kuumetta ja eläinlääkärin kanssa sovittiin Ukon jäämisestä eläinsairaalaan nesteytystä, verikokeita ja mahan röntgenkuvaa varten. Kuvassa ei ollut suolitukokseen/vierasesineeseen viittaavaa, mutta mahalaukun limakalvo paksuuntunut ja siellä edelleen ruokaa (käytännössä siis sunnuntai-aamulta). Verikokeissa ei ollut merkittävää poikkeavaa.

Ilmeisesti nyt siis samasta taudista kuin Ukolla oli kolme vuotta sitten, ja joka silloin johti Hattulan yökeikkaan: gastriitti/gastroenteriitti eli toisin sanoen mahan tai mahasuolikanavan tulehdus. Ukko pääsi kotiin nesteytyksen jälkeen lääkkeiden kera, mutta eihän se vielä normaali ole. Kovin on väsynyt ja kotiin tullessa ei jaksanut Jerikon naamaakaan nuolaista kuin ihan pari-kolme kertaa silleen puolivillaisesti. Hyvin poikkeavaa Ukolle, kun normaalisti lyhytkin erossaolo Jerikosta saa jälleennäkemisen riemun sellaisiin mittakaavoihin, että naamaa nuollaan lähes maanisesti. Tarjosin Ukolle eläinlääkäriltä ostettua vatsaystävällistä ruokaa, joka houkutteli sekä kissat että Jerikon kupille, mutta Ukko vaan istui pahoinvoivan näköisenä kupin edessä eikä suostunut syömään. :(
Nyt sitten vaan odotellaan ja toivotaan, että Ukko tuosta virkistyy.

Lissusta ja Mauritzista sen verran, että molemmat ovat asettuneet tosi hyvin taloksi. Mauritz lähti myös tutustumaan muuhun taloon eilen ja on ollut ihan ok koirien sekä muiden kissojen kanssa. Aivan hurmaava herrasmies, rauhallinen ja harkitseva, oikein ystävällinen ja asiallinen. Ihmisen läheisyydestä ja rapsutuksista Mauritz selvästi tykkää, on mielellään sylissä ja rapsuteltavana. Tuntee hyvin nimensä ja kutsuessa tulee luokse rapsuteltavaksi. Seuraa mielellään ihmiset tekemisiä, erityisesti keittiössä. ;) Tosi ihana  herrasmies, ei voi muuta sanoa. :)

Lissu se vasta veijari onkin. Nuoruuden tarmoa täynnä ja on eilen ja tänään kaahaillut täällä ympäri taloa koirista välittämättä. Hyvin leikkisä tapaus ja silloin kun ei leiki tai nuku, niin kehrää joko mun tai Matin sylissä. Koiriin tottunut hienosti ja itse tulisi hyvin kaikkien kissojen kanssa toimeen, mutta meidän omat ei ole vielä ihan lämmennyt. Tänään Lissu yritti vähän Pikkelssiä vaania ja leikkiin haastaa, mutta vielä ei saanut jäätä murrettua. Huomenna on uusi päivä.. ;)