Ei me nyt vielä tästä Ukon taudista päästy. Loppuviikosta syöminen sujui vähän vaihtelevalla menestyksellä, ei missään nimessä edes kokonaisuudessaan vielä puoltakaan normaalista määrästä, mutta pari pientä annosta siellä täällä. Lauantaina Ukko ei taas sitten syönyt ja illalla nousi kuume taas 40:een. Ihan hyvävointinen se kyllä muuten oli, mutta kyllä vaan pisti huolestuttamaan, kun kuume nousee antibiootista huolimatta. :( Olin jo ihan viittä vaille lähdössä päivystävälle asemalle Hattulaan, mutta mittasin Ukolta kuumeen ja se oli laskenut pari kymmenystä, joten sitten uskalsin jäädä kotiin. Tunnin päästä lämpö oli laskenut normaaliin. Mikä lie kuumepiikki.
Tänään oli Jari Kantoluodon tottisseminaari, johon olin molemmat pojat ilmoittanut, mutta Ukko ei sitten toki osallistunut vaikka kovasti olisin Ukon halunnut ottaa. Ilman edellisen illan kuumepiikkiä olisin varmaan uskaltanutkin ottaa jonkun pienen setin. Jerikon kanssa sitten vaan osallistuttiin, mutta paljon enemmän olisi ehkä antanut Ukon kanssa ja toki seuraavaa pentua ajatellen paljon uusia ajatuksia miten asiat voi tehdä taas vähän paremmin.
Jeriko on kyllä vaan silti niin loistava. Ihan ekalla kierroksella oli tarkoituskin katsoa vaan yhteistyötä ja koiran aktiivisuutta ohjaajaa kohtaan. Jeriko näytti kyllä ihan parastaan, tosin pienet yliaktiivisuudet ekan naksutuksen jälkeen, kun Jari naksatti ja mä olin hiljaa niin Jeriko päätteli että tässä Jari alkaa sheippaamaan sitä ja esitteli Kantoluodolle peruuttamista ja kyljelleen heittäytymistä, ja sitten vähän kysyvästi katsoi, että "missä naksaus? Onko sun naksus rikki, mies?". :D Sitten kun sanoin oikean toiminnon jälkeen "hyvä", Jeriko ymmärsi, ettei tää nyt kuitenkaan mikään "tarjoa kaikkea maan ja taivaan väliltä" -tilaisuus ollutkaan ja jäi ihanan keskittyneesti ja rauhassa vaan pitämään kontaktia muhun. Mun viedessä Jerikoa autolle Kantoluoto oli jotenkin kehunutkin, että oli mukava katsoa, että oli oikein hyvän näköistä yhteistyötä. Ja niinhän se vaan on. Jerikon kanssa on vaan se yhteys.
Toisella vuorolla kerroin Jerikon keskittymis-/kuuntelemisongelmasta koetilanteessa ja ekan suoran levottomuudesta ja Kantoluoto sitten tuumasi, että pitää tehdä selkeämpi kriteeri seuraamiseen, jotta Jeriko sitten työskentelisi sille ja keskittyisi siihen. Niinpä sitten hinkattiin ihan sitä, että Jeriko seuraa vain ja ainoastaan vasemman jalan liikettä. Täytyy tätä treeniä kyllä jatkaakin. Ja tuo keskittyneen aktiivinen mielentila on kyllä tärkeä pitää mielessä seuraavan koiran kanssa.
 |
| (c) Henna Lindell |
 |
| (c) Henna Lindell |
 |
| (c) Henna Lindell |
 |
| (c) Henna Lindell |
 |
| (c) Henna Lindell |
 |
| (c) Henna Lindell |
 |
| (c) Henna Lindell |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti