Uusi tulokas

Piti kirjoittaa tästäkin jo aiemmin blogiin, mutta unohtui sitten silloin. 28.6. matkalla töistä kotiin näin autotiellä vapaana juoksevan koiran. Tie on kohtuullinen vilkas ja siinäkin useampi auto ajamassa molempiin suuntiin, pysäytin äkkiä tien sivuun ja kutsuin koiraa luokse. Koira tulikin oikein luottavaisesti luokse ja seurasi mua vielä takakontille, mistä otin omien koirien hihnan ja pannan, joilla kytkin koiran. Sitten vähän ihmettelemään, että missäs omistaja. Annoin koiralle vettä autosta (treenivarusteista oli kyllä taas paljon hyötyä, hyvä etten siivoa autoa liian usein) ja vesi maistuikin hyvin. Soittelin ensin eläinlääkäriasemalle ja sieltä sain löytöeläintalon numeron, mutta en saanut vielä puhelimella kiinni.

 Kun en koiraa viitsinyt siihen tien poskeenkaan jättää, niin nostin sen takaluukkuun ja ajoin kotiin. Kotona lähempi tarkastelu paljasti, että koira ontui toista etujalkaa ja sillä olikin muutaman päivän ikäiseltä vaikuttava haava siinä. Koira oli koko ajan luottavainen ihmisiä (mua ja Mattia kohtaan) vaikka vähän toki säikähtäneen oloinen, mutta selvästi hyvin pidetty siis. Ihastuin kyllä sen luonteeseen heti. Sain sitten löytöeläintalon pitäjän kiinni ja toimitin koiran sinne. Oletus tietenkin oli, että omistaja herttaiselle koiralle löytyy hyvin nopeasti, kun jaoin heti facessa julkaisun, jota sitten jaettiin useampi sata kertaa eteenpäin.

Toisin kuitenkin kävi. Koira ei löytänyt omistajaansa, eikä siltä löytynyt sirua. Omaan mieleen tuli ajatus, että omistajalle on ehkä tapahtunut jotain, koska näin ihanaa koiraa ei kukaan varmasti hylkäisi muuten. Koska koira oli niin ihanan oloinen, tarjouduin ottamaan koiran meille sijaiskotiin, kunnes uusi omistaja löytyy ja näin tämä hurmaava neiti tuli sitten tänään meille. :)

Käytiin ensin koko porukalla pienellä lenkillä ja Jeriko ja Ukko oli kyllä ilostuneita naisseurastaan. Ensimmäinen tunnin ajan meillä koira oli vähän jännittynyt, läähätteli ja oli hieman levottoman oloinen. Sitten kuitenkin rentoutui ja kävi nukkumaan sohvalle ensin mun ja Matin viereen ja nyt myöhemmin tätä kirjoittaessa vetelee sikeitä mun vieressä samalla, kun Ukko on sohvan toisessa päässä omalla vakiopaikallaan. :) Kissoihin koira on suhtautunut neutraalisti sen verran kuin on ehtinyt nähdä, lenkillä pusikosta yhtäkkiä lentoon lähtevät linnut ei aiheuttanut mitään reaktiota, ja meillä käyneisiin vieraisiin (mun serkku ja hänen miehensä sekä vajaa 1v lapsi) suhtautui myös avoimen luottavaisesti ja ystävällisesti (tietenkin oltiin varovaisia eikä lasta lattialle laskettu, kun koiraa ei vielä kuitenkaan tunneta). Mistään kodin äänistä (pesukoneet, tv jne.) ei myöskään ajattele mitään sen kummempaa. Kertakaikkisen oivan oloinen tyyppi, joku saa tuosta varmasti oikein kivan kotikoiran. :)

Jeriko on aivan ihastunut :)

Jännä juttu kyllä sattui, kun meinasin vähän ehdollistaa koiraa naksuttimeen. Istumista koira osaa selvästi tarjota ja samoin maahanmenoa, ainakin istua osaa selvästi käskystä. Kun naksuttelin ja palkkasin, koira ehkä jotenkin pelästyvän tai jotenkin sitä alkoi jännittämään, meni kauemmaksi ja pissasi matolle. Pelästyminen ei ollut mitenkään ilmeinen, ensin ihmettelin, että mitä touhuaa, mutta ehkä naksuttimen ääni pelotti..? Jatkossa siis ilman sitä. Ja voihan tuo nyt olla vaan ensimmäisen illan juttu, että virtsaa muuten erittyy enemmän ja iski yhtäkkiä hätä, kun sai ruokaa..? Ahne se kyllä myös vaikuttaisi olevan, joten varmasti kouluttaminenkin perusasioihin tulee sujumaan ihan hyvin. :)

Täytyy nyt tähän samaan syssyyn vielä mainita tiistain ihanat vieraat eli Hanna Kaisa Nokin ja Savun kanssa. On se vaan ihanan reipas ja kiva pentu. Aikuisten koirien kanssa puhuu erittäin hyvin koiraa, ja suhtautui uusiin paikkoihin ja asioihin rohkeasti. Ja on se vaan nätti. :)))

Savu kävi myös Jeriko-iskän kanssa vähän lampailla ja olisi se 15-viikkoiselta voinut huonomminkin mennä. Savu oli selvästi kiinnostunut, ei syönyt kakkaa eikä pelännyt ja selvästi yritti pohtia, että mitä lampaiden kanssa pitäisi tehdä ja niiden liikkuessa yritti päästä niiden sivulle, mutta vauhti ei ihan riittänyt niitä kääntämään vielä. Jännä nähdä mitä tuumaa kun ikää ja jalkoja tulee lisää. :)