torstai 21. heinäkuuta 2016

Hei hei ja nähdään taas!

Eilinen oli taas tapahtumia täynnä. Töistä kotiin tultuani otin koirat lampaiden verkkoaitaukseen (lampaat ei tietty ollut siellä) ja päästin Roosankin siihen irti. Ajattelin, että koirat voisi innostua leikkimään ja/tai voisin harjoitella Roosan kanssa luoksetuloa. Jälkimmäinen toteutui, mutta ensimmäisen sijaan Jeriko ja Ukko vaan ajatteli paimennusta ja Roosa löysi ihania kakkakasoja joissa kierähtää. Ihana odour! Tuli kyllä vauhdilla luokse kutsusta kesken kierimisenkin, joten ihan hyvin alkoi se luoksetulo olla vahvistettu.


Tosin sitten kun poistuttiin lammasaitauksesta, pesin Roosaa puutarhaletkulla (ei ollut siitäkään moksiskaan) ja lähdettiin kävelylle, niin vastaan tuli ilmeisesti joku peuran tmv haju, joka oli niin vetävä, että ihan turhaan olis saanut kutsua. Maa kutsui Roosaa, mutta Roosa ei ihan heti kuullut. ;)
Imuroitiinkin eilen ja Roosa ei pelännyt yhtään. Se piti suorastaan työntää sohvalta pois, että sai sohvan imuroitua, kun se ei olisi nähnyt tarvetta muuten keskeyttää päiväuniaan. :D

Illalla lähdettiin vielä SDP:lle Roosan kanssa pyörimään tarkoituksena tsekata vielä miten Roosa suhtautuu ulkona ihan vieraisiin koiriin. Olin aika lailla varma, että mitään rähinää se ei pidä, niin kertakaikkisen ystävällinen se on, mutta hyvä ei olisi sekään että liialla innolla pyrkisi kaikkien luokse.

Mutta se olikin ihan cool! Pystyi keskittymään muhun (no olihan mulla nakkia!) ja kun sitten sattui Ilona tulemaan hallista omista treeneistä, niin käytiin pienellä lenkillä Millin ja Kirin kanssa, ja Roosa kulki porukassa niin kuin olisi aina tunnettu. Ei pyrkinyt tervehtimään väkisin, vaan lähti vaan kävelemään porukassa rinnalla rentona. Välillä osui samalle hajulle, mutta ihan luontevasti sekin meni. Aivan upeasti meni tämäkin keikka! :) Sitten illalla vielä painit Ukon kanssa, joten olipas kiva päivä. :)

Pieni hetki paikkaistumistakin onnistuu :)


 
Tänään sitten oli se päivä, kun haikeudella ojennettiin Roosa eteenpäin uuteen (toivon mukaan pysyvään) kotiinsa. Kyllähän se haikeaa on, kun koira on noin kiva ja sitä on kuljettanut mukanaan erilaisissa paikoissa melkein kuin omaansa ja se on joka paikassa vielä käyttäytynyt niin kivasti ja luontevasti. :) Ja kun se tuntui niin hyvin viihtyvän meillä, solahtavan porukkaan ja olevan meidän laumassa hyvin rento ja viihtyvän, niin onhan siinä haikeutta.

Toinen puoli on kuitenkin se, että se on selvästikin hyvin sopeutuvainen ja sosiaalinen koira, joka varmasti sopeutuu mihin ympäristöön tahansa. Nyt sille on tiedossa monenlaista muuta kivaa ja varmasti nähdään vielä. Olen lupautunut sen vielä viemään Katriinalle käsiteltäväksi, koska on sillä selkä kyllä kovasti jumissa, joten pian varmasti senkin puolesta nähdään. :)

Roosan lähdettyä mentiin lenkille ja esineruutua treenaamaan Ilonan kanssa. Jerikolle kolme esinettä, yksi edessä, yksi keskellä vähän montussa kivien katveessa ja kolmas takana ison kiven nousevalla kyljellä. Näytettiin Jerikolle nyt, kun Ilona vei esineet, koska halusin nostattaa vähän. Hienosti Jeriko kyllä tei töitä, tosin etuesineen vasemmalta löysi ennen keskiesinettä, kun sai sivutuulessa niin kaukaa hajun. Keskiesine sitten olikin hankala, kun tuuli tyyntyi lähes kokonaan ja olisi pitänyt saada Jeriko juuri tietystä kohdasta menemään, että olis saanut hajun ohittaessaan. Jeriko kuitenkin teki itse hyvin töitä ja sitten kun osui kohtaan, josta haju oli mahdollista saada, niin reagoi välittömästi ja nosti esineen.

Ukolla oli nyt joku hassu juttu. Sille laitoin viisi esinettä tarkoituksena nostattaa kolme. Ekan Ukko nosti jota kuinkin normaalisti, mutta sitten meinasi jäädä haistelemaan jotain ihan muita hajuja. Ja sitten se vaan pyöri nenä maassa, mutta meni esineiden yli eikä selvästikään ollut esineitä etsimässä. Ilona sitten haki esineet pois ja yritin siinä Ukkoa innostaa, että kato nyt mitä kaikkea jäi, mutta Ukko ei edes ihan kauheesti kiinnittänyt huomiota. Se oli ihan ulalla. No, ehkä ensi treenissä menee taas jo paremmin..

Ei kommentteja: