torstai 6. joulukuuta 2012

Tokoilua

Ollaan tosiaan tokoiltukin, mutta en noista itsenäisistä treeneistä ole aina jaksanut kirjoitella. Helpompi sitten kerralla vähän koota missä mennään. :)

Jerikon tokoilut:

Ruutu: Ollaan treenailtu merkin kautta ruutuun lähettämistä. Ruutu on kyllä Jerikon lemppareita ja sinne Jeriko hakee tosi hyvin. Merkki on viime aikoina välillä ollut ihme sähellystä, toisaalta tiistaina treenatessa ei ollut mitään epäröintiä. Kokonaisuudessaan menee siis aika hyvin, mutta ei vielä mitenkään 100-varma.

Tunnari: on ollut niin hyvällä mallilla koko ajan, että ollaan tehty vain harvakseltaa ja keskitytty enemmän treeniä vaativiin liikkeisiin.

Ohjattu nouto: Tätä ollaan treenattu tosiaan kahdella pallolla. Ensin niin, että heitä kaksi narupalloa suurin piirtein niille main missä uloimmat kapulat olisi ja sitten olen lähetellyt eri puolille hakemaan. Viime kerroilla itsenäisissä treeneissä Jeriko on ollut tässä jo tosi varma ja olen alkanut heittämään toisen keskimmäistä kapulaa vastaavalle paikalle, että Jeriko on oikeasti joutunut valitsemaan sen uloimman. Tämäkin on mennyt ihan hyvin ja tiistaina ja tänään Ylökk:n hallilla treenatessa aloin sitten ottamaan kapuloilla niin, että heitän ne reunoille. Oliko sitten uusi paikka, häiriö vai uudet esineet, mutta Jeriko alkoi kovasti arpomaan suuntaa. Vaatii siis vielä kovasti vahvistamista.

Jäävät/Z: Arpomistahan näissä on. Jännä juttu, kun Jeriko on muuten niin rauhallinen ja keskittyy hyvin, mutta jotenkin tällaisissa erottelutehtävissä se tuppaa arpomaan. Jos sitten vähän torun niin kerää itseään ja keskittyy paremmin. Huoh. Mutta siis varmuutta vaatii kovasti vielä tämäkin liike.

Kaukkarit: Tähän asti olen hirveästi kiinnittänyt huomiota istumaan tai seisomaannousuihin, koska Jerikolla on ollut sitä jähmimisongelmaa. Nyt kuitenkin kiinnitin huomiota, että seisomasta maahanmeno tai istuminen ei ole ihan niin puhtaalla tekniikalla kuin toivoisin, välillä jompikumpi takatassu hieman vaihtaa asentoa. Haluaisin kuitenkin, että kaikki vaihdot menisi viimeisen päälle puhtaalla tekniikalla, joten olen hieman lyhentänyt matkaa (10 metriä) ja palkkaillut sitten kunnollisista vaihdoista kiinnittäen nyt enemmän huomiota myös s-m  ja s-i vaihtoihin. Omatoimitreeneissä on mennyt ihan hyvinkin, tosi hyvin itse asiassa, mutta tänään oli kyllä hallilla tosi takkuista. En tiedä oliko tässä sitten taas se, että siellä häärättiin jo epiksiä kovasti ja häiriötä oli, ja toisaalta oltiin juuri ennen tehty ohjattua jossa myös jouduin Jerikoa korjaamaan. Alkoi korjaaminen mennä ehkä sitten vähän liialliseksi ja Jeriko kävi kovin epävarmaksi, ei suorittanut sillä tasolla mitä osaisi vaikka seisoin ihan edessä. Huoh. Tekemistä riittää jos haluan täysin puhtaat vaihdot kisaetäisyydeltä ilman riskiä, että jähmii. Vai onko tää sitten vähän "joko tai", kaikkea ei voi saada..?

Luoksetulo: Oon tehnyt nyt viimeksi ulkona ihan pelkkää puun kiertoa ilman pysäytyksiä, että saan siihen kunnon vauhdin. Tänään otin hallilla toinen narupallo takapalkkana ja toinen mulla. Ensimmäisellä vapautin heti seisomisesta ja se olikin hieno, toisella Jeriko sitten ennakoi niin pirusti ettei mitään rajaa. Annoin vaan tulla suoraan läpi luokse asti ja palkkasin itse. Naksusta Jeriko meinasi jo sännätä takapalkalle, että piti ihan huutaa takaisin. Katsotaan nyt sitten onko toi takapalkka Jerikolla kuitenkaan niin hyvä idea.

Paikkaistuminen: Ei oltu aikoihin tätä otettu, mutta tiistaina sitten Tuijan kanssa minuutin piilopaikkaistuminen. Ihan istumisen alkuun Jeriko meinas vähän katsella maata, mutta en asiaan edes puuttunut ja Jeriko tuntui itse muistavan ettei sellainen ollutkaan sallittua ja istui ryhdikkäästi loppu ajan. Tää liike on sinänsä aikas hyvä, toistoja tarvii kyllä lisää, mutta olen aika luottavainen.

Paikkamakuu: Muiden käskyjen kuunteleminen on ollut Jerikolle se suurin ongelma. Tiistaina tuli sitten sekin hyvin, kun Tuija jätti Ronjan paikkamakuuseen ja Jeriko pysyi tosi hienosti paikallaan vaikken edes ollut etukäteen asiaa ajatellut tai mitenkään valmistautunut. Tajusin vaan Tuijan käskyttäessä, että oho, tulipa tääkin otettua ja sehän pysyi! :D Lisää treeniä kuitenkin evl-tyyppiseen paikkamakuuseen tarvii vielä.

Metallihyppynouto: Tiistaina otin ja se oli kyllä sika hyvä. Ainut huono puoli oli Jerikon ennakointi perusasentoon, mutta itse metallinoutoa ei tarvi sen vuoksi hinkata.

Sitten Ukon treenailut:

Seuraaminen: On tullut paljon eteenpäin. Ukolla on hyvä meininki tekemiseen ja yksin treenatessa ollaan otettu jo 15 askeleen pätkiä joissa kontakti ja paikka pysyy. Vire on tosi hyvä ollut! Hallilla häiriössä ei ole tietenkään sitten näin mallikkaasti mennyt, mutta tänään isossa häiriössä, kun vieraita ihmisiä pyöri siinä jatkuvasti Ukko hienosti tsemppas ja saatiin paljon hyviä pätkiä, vaikka välillä kontakti tippuikin ja keskeytin siihen. Ukko kestää kuitenkin nykyään korjaamisen jo paljon paremmin.

Paikkamakuu: otettiin Ronjan kanssa tiistaina. Palkkasin puolen minuutin kohdalla ja sitten loppuaika kahteen minuuttiin asti ilman palkkaa ja hyvin pysyi. Hieman murahtelin maan haistelusta, sellaista tapaa en halua antaa Ukon keksiä. Pari kertaa siis jouduin huomauttamaan ja hienosti Ukko ryhdistäytyi ja keskittyi vaan katsomaan eteensä. :)

Jäävät: Seuraamisesta en ole ottanut enkä otakaan vielä pitkään pitkään aikaan, ennen kuin seuraaminen on aivan priimaa ja kestää sitä vaikka maailman tappiin. ;) Maahanmeno liikkeestä sinänsä onnistuu, mutta en halua sitä ottaa liikaa, koska seisominen on se meidän ongelmakohta. Lähinnä, koska en osaa keksiä mitä käskysanaa käyttäisin, että Ukko oikeasti erottaisi sen hyvin. Miten mulle voi nää käskyt olla näin hankalia?? :D Jotenkin haluan kuitenkin käyttää jotain joka kuvaa liikettä, enkä ihan mitä tahansa sanaa, tuntuu itselle loogisemmalta. "Stop" on kai liian hämäävä, toisaalta myös "seiso" on kovin "istu"-käskyn kuuloinen.. Olen miettinyt, että mentäiskö sitten ruotsalaisen puolelelle ja otettais käyttöön "stanna", sen sais sanottua terävästi, siinä olisi kyllä myös hämäävä S, mutta toisaalta A:t pystyy painottamaan voimakkaasti, joka ehkä helpottaisi erottelua..? Miksi en ole ottanut käskyä harjoittelun alle? No, ehkä johtuu puutteellisesta tokomotivaatiosta... :D

Nouto: Ollaan tehty pelkästään vauhtinoutoja jo tosi pitkään ja vauhtia riittää! Nyt sitten huomasin, että jos jäänkin vain odottamaan, niin loppumatkasta mua kohti Ukko alkaa leikittelemään kapulalla ja hyppää lopulta mua vasten eikä istu laisinkaan. Nyt alkaa siis pitotreeni ja vahvistetaan uudestaan tota oikeaa luovutusasentoa. Kertaalleenhan se on jo opeteltu, joten vahvistusta vaille vaan.

Kaukkarit: Ihan edessä seisten olen ottanut istu-maahan vaihtoja, satunnaisesti seiso-vaihto mukaan. Takapää on kovin herkässä liikkumaan, ihan edessä seisten pysyy paikallaan, mutta etäisyyttä ei ilkeä ottaa vielä yhtään. Takajalat paikallaan tekniikkaan yritän nyt kuitenkin Ukon kanssa pyrkiä.

Luoksetulo: Eteen istuminen vaatii vielä vahvistamista ja pitää saada käsiapu häivytettyä.

Että sellaista. Jotenkin tänään oli tikkuista menoa tokoilu. Ukon kanssa olen edelleen vähän kahden vaiheilla, että miten me ton tokon kanssa ylipäätään tehdään. Ihan hirveää motivaatiota mulla ei ole ja houkuttais vähän vaihtoehto, että jättäis meidän lajeiksi vain agilityn ja paimennuksen, jotka kuitenkin on niitä kivoimpia. ;) Mutta kai mä edelleen Ukolle tokoa treenaan rauhalliseen tahtiin, jos siitä joskus jotain valmista tulee niin sitten kokeeseen, mutta ei sinänsä mitään painetta.

Jerikon kanssa myös otan nyt ihan rauhassa nää EVL-liikkeiden treenailut, en halua ottaa painetta asiasta tai kiirehtiä kokeeseen, kun tässä on kuitenkin sekin puoli, että Jeriko ottaa niin herkästi itseensä jos tulee epäonnistuminen vastaan. Liikkeet pitää siis saada tosi varmoiksi, ettei paljoa tilaa epäonnistumisille jää, ja toisaalta samalla treenatessa totuttaa Jerikoa siihen, että joskus voi mennä pieleen ja mä korjaan Jerikoa, mutta silti maailma ei lopu. :D
Ettei nyt jää väärä kuva, niin hyvin Jeriko aina jatkaakin yrittämistä ja yrittää parantaa tekemistään, mutta sen ilme ja eleet kertoo kyllä hyvin voimakkaasti sitä, että Jerikoa on loukattu syvästi ja se on kovasti huolissaan mun pettymyksestä. Se on niin hassu poika. :D

Niin joo, huomenna mennään varmaan auttamaan lampaiden siirrossa tässä Tampereen lähellä, siitä ehkä myöhemmin lisää. ;)

Loppukevennykseksi video Jerikon ja Ronjan söpöistä leikeistä tiistain treenien jälkeen. :) Lumia vaan ei löytänyt tarkennusta kuin vasta sitten, kun leikit oli leikitty..


Ei kommentteja: