Toinen rata oli Huittisen Harrin agilityrata. Tämäkin silleen tosi kivan oloinen, haastavan mutta kivan. Alkuun sitten heti niisto. No, Jeriko meinas ensin alkaa katselemaan keppejä ja joutui kutsumaan pois sieltä, sitten takajalan varpaalla rima vielä alas, oli kyllä pienestä kiinni. Kepit meni hienosti ja sen jälkeen putkeen, selvittiin ohi renkaan jolle tosi moni hyllytti. Sitten olikin kiire suoran putken jälkeisille hypyille, mutta hyvin ehdin, rimat tosin jatkoi lentelyään oikein urakalla. Muurin jälkeinen käännös vielä hyvä, mutta sitten puomin jälkeen rata hylkääntyi kun Jeriko tuli hypyn väärään suuntaan. Säälimätön video paljasti taas mun ohjausvirheen, voi voi...
Musta nyt tuntuu, että meillä ei oikein sellainen hyvä fiilis löydy. Eka rata oli ihan ok, mutta silti on jotenkin koko ajan tikkuista toi meno. Helsingin kisoissa oli oikeasti sellainen hyvä flow, mutta ei sitä sen jälkeen ole oikein näkynyt. Jeriko on ollut nyt Seinäjoella ja tänään ainakin osalla radoista jotenkin ihan pihalla, ei keskity kunnolla tekemiseensä tai mun kuunteluun... Tolla toisella radallakin noi yhdet rimat tippuu rintakehällä (!), kun jätkä ei vaan viitsi hypätä kunnolla. Huh huh. Kisarutiinia siis vaatii vielä. En tajua millä ihmeellä ne Helsingin kisat meni niin hyvällä fiiliksellä läpi! :D
Uhkailin vähän Jerikoa, että jos ei ala kuuntelemaan ja keskittymään, niin ilmoitan sen jatkossa kisoihin nimellä "Pölvästi". Toinen vaihtoehto olis pistää Jeriko pitämään aasinkorvia. ;)
Aasinkorvat kyllä tarvitsisin itsellenikin! :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti