lauantai 17. maaliskuuta 2012
Vauvoja ja vanhuksia
15.3. syntyi Jerikon emälle toiset pennut. Kyllä täytyy myöntää, että itseäkin hieman jännitti tämä odotus, myös se tuleeko Kertusta tällä kertaa jotain eri värisiä. :D Sitten kun pennut kasvaa, olisi Jerikon kanssa tarkoitus käydä niitä moikkaamassa. Toivon mukaan Jeriko on sitten hyvä leikittäjä isoveli, kuten oli Alman pentujen kanssa reilu vuosi sitten. :)
Kyllä olen Jerikoon niin tyytyväinen, että näistäkin pennuista varmasti joku saa oikein mainiot harrastuskoirat! :)
Olen tosiaan ollut yhteydessä Tampereen seudun kaverikoira-ihmisiin ja nyt keväällä pitäisi tulla siitä kennelliiton kurssi, jotta sitten pääsisi kaveri koira-toimintaan mukaan. Otin kuitenkin varaslähdön ja mentiin Jerikon kanssa mun äidin työpaikalle palvelutaloon vanhuksia moikkaamaan. Olen koko ajan ollut sitä mieltä, että Jeriko on varmasti todella hyvä kaverikoira, mutta kyllä se silti melkein onnistui ylittämään mun odotukset. :) Jeriko käyttäytyi aivan upeasti, vuorotteli eri asukkaiden välillä ja parkkeerasi jalkoihin silitettäväksi, siirtyi toisen luokse jos kutsuttiin. Ei vouhottanut (ei se nyt yleensäkään), tosi nätistä vaan oli siinä. Lisäksi Jeriko ei välittänyt rollaattoreista tai pyörätuoleista mitään, siellä niiden sealla vaan puikkelehti niin kuin niitä ei olis ja istui niiden viereen ja melkein allekin ihan niin kuin niitä ei olisikaan. Liikkuvaa olisi melkein saanut paremminkin väistää, mutta kyllähän se nyt antoi asukkaiden kuitenkin hyvin kulkea, että sen verran väistyi. Kovasti vaan teki mieli mennä aina tervehtimään uutta tulijaa eikä tullut mieleenkään, että niitä kulkuvälineitä voisi jotenkin varoa saati sitten pelätä. :)
Näytettiin Jerikon kanssa myös joitain temppuja, jotka teki asukkaisiin vaikutuksen. ;) Jeriko herätti paljon keskustelua eri tasoisesti dementoituneissa asukkaissa ja muisteltiin sitä millaisia koiria tai kotieläimiä kelläkin on ollut. Asukkaat tykkäsivät Jerikosta hirmuisesti ja puhuivat siitä kuinka olisi hienoa, kun itsellä olisi koira ja kuinka eläimistä on seuraa ja viihdykettä. Täytettiin siis hyvin se tehtävä mitä mentiin tekemäänkin, viihdytettiin, virkistettiin ja tuotiin hyvää mieltä. :)
Jeriko sai kehuja kuinka se on hieno koira ja onhan se, olen todella ylpeä tuosta karvanaamasta! <3 <3 <3
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti