Heti perään, kun kirjoitin aiheesta fanatismi, kirjoitan fanatismin (osittain) positiivisemmasta puolesta eli perfektionismista. ;) Ne jotka mut tuntee tietää, että mä olen melkoisen tarkka kuinka asioita Jerikolle opetan. Vai pitäisikö sanoa opetan melkoisen tarkkaan, kummin päin ikinä. Kyse ei ole siitä, että olisin pipo tiukalla ja hampaat irvessä viilaisin pilkkua ja odottaisin Jerikolta täydellisyyttä, vaan siitä, että haluan opettaa asiat Jerikolle parhaalla mahdollisella tavalla ja niin hyvin, että se varmasti ymmärtää mitä siltä odotan ja pystyy suoriutumaan. Ja niin, että häiriönsietokyky riittää kokeeseen. Haluan antaa Jerikolle parhaat mahdollisuudet onnistua. :)
Tämän varjolla opetan Jerikolle myös paljon erinäisiä temppuja, joita olen kuullut/lukenut haukuttavan turhiksi, mutta itse pidän hyvinkin olennaisina. Sanotaan nyt vaikka esimerkiksi korokkeella etu- tai takatassuilla seisominen ja ympäri pyöriminen. Näin melko paljon vaivaa, että opetin liikkeen kummallakin eri osalla ja eri suuntiin, niin että jalat ottaa ristiaskelia, jotta askelsiirtymissä Jerikolla olisi mahdollisimman hyvä käsitys takaosastaan. En niinkään tee tällaisia kymppien toivossa, vaan koska haluan liikkeiden näyttävän tietynlaisilta. Jälleen, ne jotka mut tuntee tietää, että saatan opettaa asioita jopa hieman tokotuomareiden toiveiden vastaisesti, jos se vaan omaa silmää miellyttää enemmän. ;)
Viimeisen kokeen jälkeen on tietenkin ollut treenattaa, erityisesti kaukkareissa ja ruudussa. Olen lenkkien lomassa tehnyt kaukkareita vanhaan tapaan eri pituisia sarjoja tai vain hyvästä ilmeestä jätön jälkeen palkaten. Alkaa kaukkarit olemaan Jerikon mielestä aika hauska juttu. ;)
Eilenköhän se oli, kun keksin, että voin tehdä kaukkareita myös alamäessä. Siis Jerikon nenä alamäkeen päin, jolloin se joutuu vielä tavallista enemmän ponnistelemaan, että saa painon siirrettyä aina taakse. Toivon, että tällainen painovoiman vastusta vastaan työskenteleminen selkiyttäisi tehtävää vielä lisää, ja toisi liikkeeseen lisää varmuutta. Lisäksi olen ottanut treeniin kaukkareiden häiriönsiedon. Sitä ollaan vasta aloiteltu sillä, että Matti kerran yhdessä lenkillä ollessa käveli vaan Jeriko ympärillä. Ihmeen suuri häiriö sekin oli Jerikolle ja selvästi sai Jerikon hämilleen ja liimautumaan maahan. Mutta lähti kuitenkin sujumaan ihan hyvin! :)
Mäessä ollaan tehty myös peruuttamista ylämäkeen seuraten, minkä myös toivon tuovan liikkeeseen varmuutta (ja on tuonutkin!), jolloin kokeessa tehtävät tasamaaperuutukset on peruskauraa. ;)
Ruutuun otetaan myös häiriönsietoa, koska Jerikohan jäi kokeessa maata haistelemaan kesken matkan. Tätä otettiin ensimmäistä kertaa tänään Ylökk:n tokovuorolla. Riitta levitteli kassistaan kaikenlaisia mielenkiintoisia esineitä matkalle ja siitä sitten Jerikoa lähettelin. Ensimmäisellä toistolla Jeriko arvattavasti jäi ihmettelemään esineitä, tai itse asiassa juoksi suoraa päätä yhden kiinnostavan luokse. Kutsuin siitä vaan takaisin ja uusi lähetys, hienosti ruutuun! Tein muutamia toistoja ja Jeriko alkoi hyvin olemaan huomioimatta esineitä. Jerikolle kyllä vähän naureskeltiin, kun se silmät pyöreinä ja korvat takana juoksi esineiden yli, ilmeellä "ei saa katsoa, ei saa katsoa". :D Siirtelin sitten esineitä ja yksi toisto oli paha, kun suoraan linjalla oli mikä lie kanin nahka, sille Jeriko taas pysähtyi, mutta uudesta lähetyksestä meni hyvin ruutuun. Ahnehdin vähän ja heitin oman lelunkin muiden joukkoon ja se oli kyllä paha häiriö, kaksi lähetystä ja Jeriko meni nostamaan sen, toisella kutsun sijaan pyysinkin uudestaan ruutuun ja Jeriko pudotti patukan ja paineli keskelle ruutua. :)
Oli kyllä hyvä harjoitus, näitä lisää! :)
Vuoro meni muutenkin aivan upeesti, Jeriko on kehittynyt jotenkin tosi paljon viime aikoina! Tultiin vuorolle hieman myöhässä ja suoraan ovesta sisään ja treenaamaan perusasentoa. Jeriko malttoi hyvin olla hiljaa ja piti kontaktia todella hyvin, vaikkei juurikaan saanut edes ympärilleen katsoa, että ketä oli läsnä! :) Askelsiirtymät ja lyhyt seuruupätkän meni tosi hyvällä vireellä ja tyylipuhtaasti. Paikkaistuminen myös tosi hyvä, Jeriko ei ole ainakaan vielä keksinyt mitään maan haistelemista tms, istui vaan ja katsoi mun perään piiloon päin.
Paikkamakuukin hyvä, tosin Jerikon ilmettä haluaisin ehkä hioa hieman terävämmäksi. Aikoinaanhan ihan opetin Jerikolle sitä, että pitäisi leukaansa maassa, kun oli sitä muiden vilkuilu -ongelmaa. Nyt kun paikkamakuu on hyvin vahva, niin haluaisinkin hylje-ilmeen sijaan sfinx-mallisen paikkamakuun. ;D Ja kyllä se paikkamakuun ilme on jo huomattavasti parantunut, pikku hiljaa, pikku hiljaa. :)
Otin Jerikon kanssa myös hyppynoutoa 650 gramman kapulalla tokoesteen yli, esteen korkeus kaikkien lautojen kanssa ehkä 60 cm. Mutta se varmaan onkin ihan hyvä korkeus aloittaa isolla kapulalla. Eipä siinä mitään ihmeellistä, Jeriko haki vauhdikkaasti eikä iso kapula tuntunut yhtään häiritsevän menoa, melkeinpä vaan paransi, kun pieni lisävastus tuntuu Jerikossa vähän nostavan taisteluvirettä. ;)
Kaukkareita tehtiin myös niin, että Sarit Ruotsalainen ja Rantanen toimivat häiriönä liikuskellen Jerikon läheisyydessä ja pitäen ääntä. Kyllä oli taas silmät pyöreinä Jerikolla, kun se yritti olla katsomatta. :D Pari kertaa maltti hieman petti ja jäi katsomaan niin, ettei liike meinannut heti onnistua, mutta pääosin tosi hyvin ja muutamaan peräkkäiseen hyvään toistoon lopetettiinkin.
Kyllä oli kivat treenit, ilo treenata koiran kanssa, kun se nauttii treenaamisesta ja tekemisestä, ja haluaa ihan hirmuisesti miellyttää mua. Korjaa toimintaansa heti yhden virheen jälkeen. Millon siitä on tullut noin hyvä? :)
Kiitos treeniseurasta ja -avusta Sareille ja Riitalle! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti