Tänään oltiin Mahnalassa taas Vellun ja Theban kanssa paimentamassa. Harjoittelin kaaria, erityisesti oikean puoleista kaarta, jonkin verran ajoa, lampaan ja aidan väliin menemistä (vaikka nämä lampaat kyllä väistävätkin aika liukkaasti) ja kertaalleen tehtiin jakokin. Hakukaarella kiinnitin huomiota loppuosan pyöreyden lisäksi siihen, että Jeriko hidastaisi sopivasti sinne eikä juoksis vaan täyttä päätä tasapainoon ja siitä läpi ja kohti jos en käske maahan. Kaari vasemmalle olikin nyt suorastaan täydellinen, enpä oikein keksi mitään valittamista. Tosi hyvällä draivilla lähtee kummallekin kaarella ja hyvänmuotoisena tekee alun, mutta erityisesti vasemmalla kaarella myös kaaren loppuosa on tosi hyvän mallinen ja tarpeeksi etäällä lampaista, ja Jeriko jopa hidastaa itse ja käy maahan vaikken käskyttäisikään. Oikea kaari oli myös nyt alkuosaltaan tosi hyvä ja aivan loppua lukuunottamatta myös, mutta vielä vähän haluan sitä hioa paremmaksi. Oli se jo nyt tosi hyvä, ja kun vaadin loppuosalta tiettyä muotoa ja hidastamista, niin treenin aikana Jeriko alkoikin tekemään senkin haluamallani tavalla. Kuitenkin olin puolessa välissä auttamassa, jotta näen miten Jeriko lopun tekee (muuten ei puiden takaa näkisikään, kun tehtiin melkein koko aitauksen pituista hakua, n. 50 metriä). Vasemman kaaren Jeriko teki niin luotettavasti mun vaatimusten tasolla, että pystyi hyvin lähettää metsikköönkin hakemaan ja puiden välistä tihrustamalla näin, että hienosti meni. :) Hyvä treeni! :)
Lisäys: Jeriko on muuten hassu. Odotetaan aina vuoroamme aitauksen sisällä, joten Theba ja Vellu siis myös aitauksessa kun me treenataan. Treenin aikana Jeriko saattaa juosta kaarella aivan täysiä läheltä Theban ohi noteeraamatta koko tyttöä. Vellu sanoi, että kerran näytti siltä että juoksee päin, mutta oli kuitenkin mennyt ohi. Mutta kun sanon "riittää", niin Jeriko juoksee häntä hulmuten liehittelemään Thebaa (ja Vellua), aivan kuin sanoen "Näitkö kuinka taitava mä olin? Näitkö kuinka hienosti meni?" :D Hassu kuinka täysillä se on hommissa ja sitten kun hommat loppuu niin täysin vapaalla ja niin ylpeä itsestään. Paimennuksen yksi hienoimpia puolia kyllä onkin se, kuinka iloinen ja tyytyväinen itseensä Jeriko itse tuntuu olevan. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti