Vakavia vieroitusoireita

Heräsin tänään joskus viiden-kuuden välillä enkä enää millään saanut unta, kun oli niin paljon ajatuksia päässä. No, mikä nyt sitten oli niin tärkeää, ettei sen vuoksi saa edes nukuttua? No, mikäs muukaan kun treenaaminen tai tarkemmin ottaen sen puute ja harjoitukset mitä pitäisi tehdä. Lievä addiktio treenaamiseen kenties? :D

Kun se kerta oli niin tärkeää, että herätä piti sen vuoksi, niin yritänpä nyt muistella, että mitä tuli pohdittua. Ainakin mietin jälkeä ja jäljellä erityisesti janaa, että kunhan saan tikit pois ja normi kengän jalkaan ja voin silleen alkaa jalkaa käyttämään, niin pitäisi tehdä janalla näköhavaintotreeniä Matin kanssa. Matti siis tekisi lyhyen jäljen janalle, ja niin, että Jeriko näkisi Matin vain janalla (esim. puun takaa toisen puun taakse ja poistuttais Jerikon kanssa siksi aikaa, että Matti pääsee pois sieltä ilman, että Jeriko näkee loppuosaa). Tällä haettaisiin suoruutta ja syvyyttä janalle lähetykseen, että ymmärtäisi mitä siinä ylipäätään pitää tehdä. Ensin lyhyt väli näköhavainnon ja jäljelle päästön välillä, sitten sitä pidentäen. Ja tietty etäisyyttä kasvattaen.

Esineruutua mietin myös. Pitäisi hankkia lisää erilaisia esineitä, nyt on ollut melko helppoja. Ja sitten sitäkin voi hyvin tehdä ilman mitään kovempaa liikuntaa mun osalta. Lenkin lomassa vaan pieni esinetreeni, erityisesti sitä että irtoaa myös kauemmaksi. Pikku hiljaa voisi tehdä sellaista, että Jeriko näkee kun esine viedään, mutta ei pääsekään sitä heti hakemaan, aika tämän vihjeen ja varsinaisen lähetyksen välillä siis asteittain lisää. Ja sitten vielä se, että esineitä vietäisiin useampi kerralla, se nyt varmaan ennen tuota että aletaan näkemisen ja etsinnän väliä pidentämään..

Paimennustakin mietin, mutta en nyt tarkkaan muista, että mitä siitä. Ainakin sitä olen miettinyt muuten, että pitäis saada joku käsky jolle Jeriko pysähtyisi myös jaloilleen. "Stop"-käskyä en halua siihen käyttää, koska en pysty vahtimaan että pysähtyy heti, "seiso" on kaukkareihin, mutta olisko se sitten pitkä "seiiiis", jota olen pyörä- ja rullaluistelulenkeillä käyttänyt..? Jaloilleen pysähtyminen voisi kuitenkin joissain tilanteissa olla parempi kuin maahanmeno. Olen nyt ilmoittautunut taas pariin treeneihin Somerolle tän kuun lopulla (paimennus ei ole liikuntaa ohjaajalle ;) ). Toiset on ratatreenit joita odotan kyllä innolla. Näkee ihan kunnolla, että kuinka valmis Jeriko on ensi keväänä/kesänä kisaamaan. :)

Agilityssä mietitytti, että varmaan ensi viikolla voisi treeneihin jo mennä. Itse harjoittelisin Jerikon kanssa puomin/keinun ylösmenokontaktia ja sitten ehkä joku suostuisi ohjaamaan Jerikoa radalla, että pääsee vähän höyryjä päästelemään.

Ja sitten se toko.. Pientä sisätokoilua ollaan nyt koko ajan tehty, siitä huolimatta että innostuessaan Jeriko on pari kertaa tallannut mun leikatulle jalalle. Metallikapulaa Jeriko pitää sisällä nyt tosi hyvin ja olen teettänyt noutojakin sisällä, hyvin menee. Kaukkarit sujuu jo aikas hyvin noin noin 5 metrin etäisyydellä, huonompia vaihtoja tulee vain hyvin vähän ja liikahdus pääasiassa seisomisesta maahan tai istumaan menossa, siitä seisoma-asennosta johtuen. Mutta toisaalta olen nyt jättänyt vähemmälle sen seisomisen hinkkaamisen ja jättänyt vaan palkitsematta siitä seuraavat huonot toistot ja toivon, että Jeriko siitä itse tajuaa pitää huolen omista asennoistaan ja tekniikasta. Hyvältä kyllä näyttääkin sen suhteen. :)

Tänään pääsin vihdoin pihaan ottamaan ruutua, tunnaria ja metallikapulan pitoa, ei ole pystynyt tässä aiemmin kun joka päivä on satanut eikä tällä kantakengällä sateeseen kyllä mennä.. Mutta siis tänään meni ihan kivasti nuo em. jutut. Tunnarissa toi kerran mulle väärän ja käytti suutaan parin muun ympärillä, tulkitsisin että johtui siitä ettei erottanut ollenkaan kapuloita lehtien seasta ja kun oikean löytäminen kesti toi minkä tahansa. Hyviäkin toistoja tuli nurtsilla ja sitten kun siirsin kapulat soratielle niin ei enää koskenutkaan vääriin, hienoa! :)
Ruutu meni ihan kivasti, haki ruutua hyvin 10 metrin päästä ilman alustaa, mutta sitten tuli joku häiriöhetki, kun ei meinannut taas mennä ollenkaan. Pienen tauon jälkeen taas hyvin ruudun keskelle. Nyt aloin myös hieman pidentämään aikaa ennen kuin naksautan, että osaa myös rauhoittua ruudun sisälle. Kerran pyysin maahan ja tokihan se onnistui, en aio maahanmenoja kyllä ottaa juuri ollenkaan, menee muuten ennakoinniksi. Ruutua (ja merkkiä) ajatellen pitäisi kyllä hommata erilaisia merkkitötsiä ja nauhaa ruudun ympärille, että oppisi hakemaan erilaisia merkkejä ja aina silti sen keskustan..
Metallikapulan kanssa otin vain pitoa ja hyännäköistä nyt oli. Tämän kanssa en nyt kiirehdi, pikku hiljaa. :)

Kyllä alkaa kieltämättä pitkästyttämään tämä hiljaiselo, ei ole yhtään mun juttuni. Pelkkä tokoilukaan ei ole yhtään mun juttuni (eikä Jerikokaan siitä hurjemmin syty vaikka onkin treenitaukoa), olisi kiva päästä tekemään jotain kivaa (lue: paimentamaan tai agilityradalle)..