Tokoähky

Mä olen kyllä jo tosi kyllästynyt tähän saikkuun ja pelkkään sisällä/pihassa treenailuun! Sitä paitsi tästä taitaa seurata niin paha toko-ähky, etten tiedä milloin siitä selvitään.. Tästä syystä halu mennä Ylökk:n agilitytreeneihin ensi keskiviikkona vaan vahvistuu, varmaan on ihan ok jos itse harjoittelen Jerikon kanssa ylösmenokontakteja ja joku muu juoksee rataa. Nyt olin keskiviikkona kavereiden mukana Lempäälässä tallilla katsomassa heidän ratsastustaan ja kyllä vähän sydäntä vihlaisi, kun olisi itse halunnut päästä ratsaille! :'(
Tosin hyvä puoli on se, että siellä yhtäkkiä tajusin, että eihän mun välttämättä tarvitse ton jalan vuoksi olla enää pitkään ratsastuksesta pois, kun mähän voin koulutunneilla mennä ilman jalustimia! I'm so happy!! :D ...vaikka siis esteistä tykkään eniten ja niitä ei voi mennä vielä aikoihin, mutta tähän tylsyyteen kelpaa mikä vaan! :D

Tänään käytiin Jerikon kanssa ensimmäisellä pyörälenkillä leikkauksen jälkeen. Normi kenkä meni jalkaan eikä sitten kun kenkä oli jalassa enää sattunut... ainakaan pahasti... Piti kyllä nauhoja löystää, mutta siis onnistui. ;D Lenkki meni ihan mukavasti, Jeriko oli innoissaan. Tehtiin joku noin 5 km lenkki, mutta eihän siinä mennyt kuin puolisen tuntia vaikka pyörän kumitkin oli aika tyhjät.. Mutta nyt voisin varmaan antaa itselleni luvan käydä pyörälenkeillä päivittäin Jerikon kanssa, että saa ainakin yhden kunnollisen energianpurkulenkin päivässä. :) Ja enköhän mä nyt lyhyille metsälenkeillekin ensi viikolla jo uskalla..

Tokoiluista en nyt jaksa hirveemmin raportoida, kyllästyttää. Lyhyesti sanottuna ollaan harjoiteltu kapulan pitoa (pieni puinen, metalli ja puinen 650 g, Mian blogista sain idean uuden tyyppiseen harjoitukseen ja toimii tosi hyvin, varsinkin metallin kanssa), kaukkareita (menee kyllä tosi hyvin!), askelsiirtymiä ja paikallaan kääntymisiä, peruuttamista, ryömimistä, tunnaria ja ruutua.

Olen myös lueskellut paljon. Tilaamani Karen Pryorin kirja "Don't Shoot The Dog" saapui ja olen sitä lukenut. Olisi varmaan pitänyt alkaa heti tekemään siihen jotain alleviivauksia, hyvät pointit ylös. ;)
Susan Garrettin Shaping Success -kirjan aion myös hankkia luettavakseni.
Tänään postilaatikkoon kilahti myös Canis-lehti, jonka artikkeli kosketuskohteista herätti taas uuden ajatuksen: Olen nimittäin miettinyt miten alan opettaa ohjatun noudon suuntaa ja Tuijankin kanssa ollaan pohdittu, että namipurkin sijaan Jerikolla voisi toimia paremmin lelu. Mutta nyt sitten tuli mieleen, että voisin aivan yhtä hyvin käyttää kosketusalustaa! Tähän suunnitelmaan olen aika tyytyväinen. :)