Lauantaiaamuna rannan tuntumassa uiskenteli joutsenpari, joka ei sitten oikein olisi suostunut Jerikoa veteen päästää, huutelivat sieltä ja uivat uhkaavasti kohti. Toinen piti jonkinmoista kaulansa ketkuttelua meille, enkä usko että se oli ainakaan tervetulotoivotus. ;)
Siinä sitten piti vähän hätistää joutsenia tekemään pesäänsä muualle, muuten ei kukaan olisi koko kesänä päässyt veteen, äkkiseltään sitten yllytin Jerikoa haukkumaan ja liitin käskysanankin, nyt Jerikolla olisi hyvä ilmaisuhaukku jos vaan harrastettais hakua! :D Toisaalta tämä voi olla ihan hyvä lisä meidän "röyhkeystreeneihin".. :DMatti sitten samalla heitteli kiviä veteen (korostan, että nimenomaan veteen, ei niitä lintuja) ja lopulta haukku ja molskahtelu ajoi joutsenet tiehensä. Sori vaan, mutta tää ranta kuuluu meille.. :)
Jeriko pääsi sitten uimaan ja tosiaan uikin sitten oikein kunnolla, toivon mukaan selkälihakset on tästä hyvin treenaantuneet kun hieroja viimeksi sanoi, että muuten on oikein mainiot muskelit edessä ja takana mutta selkään toivoisi vielä vähän lisää. Katriina tuleekin ensi viikolla hieromaan niin katsotaan mitä sanoo. :)
Sunnuntaina ennen kotiin lähtöä kävin tekemässä jäljen metsän keskellä olevalle jalkapallokentälle. Käytiin ajamassa jälki samalla kun lähdettiin kotiin päin ajelemaan. Jälki oli ehkä noin 150 metriä pitkä, alkuun kaarre oikealle, pitkä pätkä suoraa, kaarretta taas oikealle ja sitten suora kulma, suoraa noin 30 metriä ja sitten suora kulma, 15 metriä ja jälki loppui. Kepit laitoin molemmille suorille ja yksi loppuun. Jäljestys oli taas aika vaihtelevaa, sain olla tosi paljon korjaamassa kun Jeriko tuntui harhailevan jäljeltä sivuun vähän väliä. Ensimmäinen kulma oli ihan katarstofi, oikaisi sen ja sen jälkeen kun yritin saada pysymään jäljellä harhaili oikealle ja vasemmalle. Lopulta sain pojan taas jäljestämään ja suora kulma vasemmalle meni todella hyvin! Kepit nousi kaikki ilman suurempia osoitteluja, Jeriko pysähtyi keppien kohdalle ja vihjasin varmuuden vuoksi että "nosta" ja sittenhän ne nousi. Eli jäljellä sekä hyviä että todella huonoja pätkiä. Ehkä yritän vielä jaksaa pari peltojälkeä tehdä ja sitten siirrytään helpompaan metsäjälkeen, saisi niitä parempia onnistumisen kokemuksia kuin mitä Hannan kanssa keväällä. :)
4 kommenttia:
Ole hiukka varovainen ton uittamisen kanssa jos tulee kunnon helle. Paksuturkkinen koira ( ja vähän ohuempiturkkinenkin esim. Ilona ) kun saa helposti hotspotin jos turkki ei kuivu välillä, kunnolla vaan hautuu. Se on kiusallinen vaiva eikä mene ohitse ilman lääkitystä. Viime kesänä innostuin uittamaan koiriani joka päivä helteillä sillä seurauksella, että Ilonalle ja Almalle tuli hotspotti. Niin kivaa se uittaminen onkin.
Ootko muuten menossa avoimeen luokkaan tokossa Jerikon kanssa?
Joo, olen varovainen. Eihän kotona tule noin usein uitettuakaan, mutta mökillä ei raaskinut koko ajan kieltää, mutta joku roti toki silti että turkki ehtisi kuivua välissä. Kotona sitten kävin turkin läpi kamman kanssa, ettei jää paakkuja ja pääsee kunnolla kuivumaan. Aion kyllä erkkarin jälkeen käydä ton turkin furminaattorilla niin hyvin läpi ettei jäisi mitään pohjavillaa, niin ei haudu uimisen vuoksi niin helposti. ;)
AVO-luokkaan olen ilmoittanut.
Meillä oli lähes samanlainen viikonloppu joutsenia myöten! :D Yritin komentaa Rudi olematta koko ajan vedessä, mutta aika laihoin tuloksin. En kanskaan raaskinut tiukasti komentaa, kun ekaa kertaa pääsi kunnolla uimaan. Onneksi ei asuta ihan veden äärellä.
Tänään just furminoin Rudin ja mietin, et onneksi ei olla menossa erkkariin. On nimittäin nyt aikamoisen kamala ruikuliturkki. :D
Kyllähän me Jerikoa tosi paljon kiellettiin uimisesta, mutta päästettiin kuitenkin pari kolme kertaa päivässä uimaan, mikä sinänsä on aika paljon. Mutta tosiaan ei kyllä kotona tule koskaan noin paljoa uitettua kun jokaiselle uintipaikalle pitää oikein erikseen lähteä.
Jerikolta lähti itse asiassa paakkuja harjaillessa jo aika iso kasa karvaa, eikä siis nyt ole aivan parhaassa turkissa, mutta se on nyt mitä on.. :)
Lähetä kommentti