Oltiin eilen sitten Tampereen koiraurheilijoiden epiksissä. En osannut todellakaan odottaa niin suurta osallistujamäärää, ja kun vielä suurin osa otti ratansa kahteen kertaan niin kisat venyivät todella myöhään! Päästiin lähtemään kisapaikalta yhdentoista jälkeen illalla, paikalle oltiin tultu kuudelta. Pitkä päivä siis, ja iltaa kohden tuli jo aika kylmäkin, enkä sitten ollut osannut varautua takillakaan kun ajattelin että olisi parissa tunnissa ohitse. Mutta anyhow, oli ihan hyvä reissu. Ilmoitin meidät mölliradalle ja hyppikselle. Mukana kannustamassa oli koulukaverit Tea ja Liisa, ja saatiin sitten videot molemmista suorituksista. Kiitos seurasta ja kuvauksesta! :)
Möllirata meni aikas hyvin, yksi harmillinen rimapudotus, mutta 5:llä virhepisteellä selvittiin. A:lle aloin käskyttämään liian myöhään ja Jeriko oli jo juoksemassa ohitse, mutta saatiin sekin ihan puhtaasti suoritettua. Kontaktit oli hyvät. Jeriko on alkanut nyt vähän tekemään kontakteja niin, että pysähtyy ihan varsinaisesti kontaktin päälle, treeneissä on käynyt makaamaankin sen päälle. Siitä olikin viime maanantain treeneissä puhetta, että mitä sen kanssa jatkossa kannattaa tehdä. Vähän olen sitä mieltä (ja Nina myös), että jos Jerikolle on luontevaa pysähtyä siihen eikä kuitenkaan ala alastulolla hidastelemaan, niin ei ole välttämättä järkeä alkaa sitten aina houkuttelemaan 2on-2off -asentoonkaan kun siinä taas tulee herkästi epäselvyyttä sen suhteen milloin annan luvan lähteä kontaktilta kokonaan ja milloin haluan sen vain hieman eteenpäin. Jos siis pysähtyy kontaktille noin kuin tälläkin radalla, niin se on mielestäni aivan yhtä hyvä kuin perinteinen tapakin.
Tämä meni siis todella hyvin, olen tosi tyytyväinen Jerikoon! En tiedä miten oltaisiin sijoituttu jos ei olisi tuota harmillista riman pudostusta... Mutta tässä videota suorituksesta. :)
http://www.youtube.com/watch?v=ph8Jte1jmlk
Seuraavana oli hyppis. Etukäteen jännitti, että meneekö Jeriko kepit puhtaasti ja että meneekö renkaan kun se oli taas eri tyyppinen kuin mitä treenattu. Keppejä otin lämmittelyksi muutamia kertoja ja siinä tuntui että on ihan 50/50 että onnistuuko, välillä Jeriko lähti jääräpäisesti väärältä puolelta kepeille monta kertaa putkeen, ihan niin kuin olisi ollut aivan varma että niin se piti tehdä. Piti sitten ihan käydä ensimmäinen kädellä näyttämässä ja sitten syttyi taas lamppu päässä! :D
Koska kepit on meillä olleet ilman verkkoja vasta kaksi viimeistä treenikertaa pelasin ihan varman päälle ja jättäydyin Jerikon taakse silläkin uhalla että rengas ja sitä seuraava putke siitä menisi väärin, en halunnut ainakaan yhtään kirittää Jerikoa kepeillä ettei luikahtaisi mistään välistä. Mutta kepithän meni sitten aivan upeasti! Ja renkaallekin irtosi ihan suoraan, siitä hyvin sain käännettyä putkeen. Jatkoradalla olikin sitten vähän hämminkiä, ensimmäisen putken jälkeen kolmen hypyn sarjalla olisi ihan selvästi pitänyt valssata ja vaihtaa ohjauspuoli muurille että saisin vedon sille puolelle, nyt sitten Jeriko muurilta äkkäsi putken ja sinnehän se ampaisi. Tämän jälkeen oli vielä vähän härdelliä kun Jeriko lähti kiitämään mun edelle ja valitsi itse hypyt mitä voisi hypätä, mutta lopulta suoritettiin radan loppupätkäkin ihan kunnialla.
Tärkeintä tässä kuitenkin oli se, että kepit meni hyvin ja rengas meni ilman pienintäkään ongelmaa! Kyllä se vähän niin taitaa olla, että kunhan ollaan keinua treenattu kokonaisena radassa jonkin verran niin kisoihin ilmoittautumista voisi alkaa miettimään.. ;) Nythän ollaan keinun kanssa siinä vaiheessa, että Jeriko menee sen itse hypynkin takaa eikä hätkähdä yhtään keinun rämähdystä. Mutta edelleen treeniä tähän kyllä tarvitaan!
Alla videota hyppiksestä.
http://www.youtube.com/watch?v=qCBrVciji0Q
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti