Pakko on nyt yrittää lyhyesti kirjoittaa meidän tokotreeneistä, kun oli niin hyviä oivalluksia meidän treenaamisesta ylipäätään. Mähän olen aina ollut silleen vähän laiska tokotreenaaja, tavallaan kyllä teen töitä asioiden eteen, mutta hömpöttelen milloin mitäkin eikä kokeita ennen ole ollut kovin organisoitua treenaamista. Jerikon kanssa ollaan menty kokeisiin aika vähäisillä kokeenomaisilla treenaamisilla, mutta nyt tajusin, että jos Jerikollekin tekee hyvää kokeenomainen treeni, niin Ukko todella tarvitsee sitä tottuakseen koetilanteeseen.
Tänään tehtiin toinen kokeenomainen treeni Ukolle ja Jerikolle myös kokeenomainen. Jeriko teki ensin puolet liikkeistä, sitten Ukko väliin ja lopuksi Jerikon loput liikkeet. Liike liikkeeltä en ala nyt treenejä käymään läpi, mutta Jerikolla oli joitain yksittäisiä pikku virheitä joita hiotaan vielä, mutta selvästi hyvää oli hyvä vire ja se kuinka Jeriko oli koko ajan mukana liikkeiden väleissä.
Ukossa oli selkee ero eiliseen treeniin, vire ei laskenut nyt ollenkaan niin paljoa tai niin nopeasti ja se oli innokkaana liikkeiden aloituksissa. Liikkeet meni muutenkin hyvin lukuunottamatta maasta ylösnousun jähmimistä sekä seisomisesta pientä siirtymistä, kun tulen rinnalle. Näihin Tuija kommentoi ihan osuvasti, että painostan ehkä katseellani, erityisesti tätä tapahtuu maasta ylösnousu-tilanteissa. Ukon seisoessa katselen kyllä taivaan rantoja kohti mennessä, mutta voisin vielä sivulle asettuessa selkeämmin katsoa Ukosta pois päin ja asettaa itseni hieman taaemmaksi, koska Ukko peruuttaa istumaan. Lisäksi Ukolle liikkeiden alkuihin vahvistusta, että kun sanon "valmis", ottaisi kontaktia. Näitä tehtiinkin jo tässä illalla peilin edessä ja jatketaan sillä mallilla.
Yksi iso huomio Ukon kohdalla oli myös se, että Ukolle ei sovi sellainen, että jätän palkan kentän laitaan odottamaan (niin kuin olen Jerikolle tehnyt). Ukko vaan jähmii ja väijyy palkkaa, mutta jos palkka onkin mulla itselläni, niin Ukko keskittyy paremmin muhun ja yhdessä tekemiseen. Tämänpäiväisessä treenissä ehkä sekin jo tuotti parannusta, kun eilen oli palkkaillut liikkeiden väleissä (=palkka mulla): eilen Ukko vielä muisti kokeenomaisessa tilanteessa sellaisen tavan, että pallo on kentän laidalla (välillä vilkuili eilen sinne ja keskittyminen kaiken kaikkiaan oli huonompaa), mutta tänään oli koko ajan mun mukana ja valmiina jatkamaan.
Että tällaisia pohdintoja. Hyvä se on tässä vaiheessa alkaa ihan oikeasti miettimään, että voisiko jotain tehdä toisin... ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti