Hylkyviikonloppu

Päivitys ei ala kauheen hyvin, kun on tollanen otsikko. Tosin se ei aivan täydellisesti pidä paikkaansa eikä ole ihan niin masentavaa kuin miltä kuulostaa. :D Mutta ei se viikonloppu kauheen hyvin alkanut kaiken kaikkiaan, kun perjantaina piti vaan käyttää auto huollossa, mutta vikaa oli ilmeisesti sitten enemmänkin jotain kaasuttimeen liittyen eikä ne saaneetkaan yhden päivän aikana sitä kuntoon. Jäi sitten perjantaille suunnitellut jäljestykset jäljestelemättä ja sai sitten vähän miettiä, että miten viikonloppuna liikkuu. Onneksi saatiin Kaislalta kyyti Somerolle ja Marjukalta tänään Lempäälään agilitykisoihin. Kiitos molemmille! :)

Eilen startattiin Ukon kanssa ensimmäistä kertaa paimennuskisoissa Somerolla. Kuluneen viikon aikana ei päästy paimennusta ollenkaan treenailemaan, mutta olin kuitenkin edellisen treenin perusteella sillä ajatuksella liikkeessä, että käyttäisin Ukolle oikean puoleista hakukaarta ja hyvää tulosta lähdettäisiin hakemaan. Rata oli kuitenkin nyt käännetty "nurinpäin" jolloin lampola ja lähetystolpalta katsoen vasemmalle enkä sitten uskaltanut lähettää oikealta, vaan pistin vasemmalta vaikka se on huonompi puoli.

Saatiin ajaa kaksi rataa,  molemmissa kaari aikas suppea, jälkimmäisellä todella suppea. Ensimmäinen rata meni sinänsä hyvin, poispäinajot ja kuljetukset ihan ok, kuljetuksessa tosin Ukko mun huomaamatta itse pisti itseään maahan, kun tuli liian lähelle ja huomasin sen vasta hetken päästä, että Ukko makaa pari kymmentä metriä taaempana. Vettä satoi ihan kunnolla ja huppu oli päässä, mutta huomasin sen kyllä hyvin nopeasti virheeksi, kun en pystynyt seuraamaan sekä Ukkoa että lampaita ilman, että käännyn kokonaan ympäri, kun huppu peitti näkökentän sivulta. Joka tapauksessa hyvä rata ja lampaat häkkiin, olin tyytyväinen. Radalta tullessa saatiin positiivista palautetta hyvästä ekasta startista ja fiilis oli muikee. Kunnes sitten kuulin, että rata oli hyllytetty, koska mä työnsin lampaan häkin ovella sisään?! Vieläkään en voi sanoa, että tuollaista muistaisin tehneeni, koskaan mulla ei ole ollut tapana olla itse kauheen aktiivinen häkillä, vaan annan koiran tehdä työt. Varmastikin sitten suljin oven tosi nopeasti perässä kiinni, mutta tuuppasua en kyllä muista. Näin se kuitenkin tulkittiin ja mitäs siinä sitten mukisemaan. Kurja fiilis vaan tuli, tuli romahdettua korkeelta alas. :( Pisteitä oli häkille tullessa kasassa 54, hakukaaresta 14, nostosta 5, kuljetuksesta ohjaajalle 5, ajosta 20.

Toiselle radalle lähdettiin sitten sillä ajatuksella, että ajetaan samanlainen rata, mutta että en sulje häkin ovea ennen kuin joka ikinen lammas on aivan häkin peräseinässä kiinni. Mutta ei se mennyt ihan suunnitelman mukaan. Ukko oli ihan kierroksilla ja hakukaarellakin kaahas aikamoista vauhtia. Kuljetuksessa joka toinen flänkki oli sellainen "syöksyn tiiviisti sisään" -tyyppinen ja jouduin käskyttämään Ukkoa maahan ettei räjäyttäisi laumaa. Kuljetuksessa Ukko puski lampaita ihan taukoomatta mun ohi ja viis veisasi mun murahduksille. Häkillä jätin Ukon "vahtimaan" lampaita ja häkille mennessä vilkuilin pariin kertaan taakse ja kaikki hyvin. Mutta sitten kun säädän portin narun kanssa niin lampaat syöksyykin jo häkille ja siitä ohi. Kertaalleen sain tilanten siitä pelastettua vaikka Ukolla taas törkeän suppeat kaaret, vauhtia ja kierroksia liikaa. Sitten lampaat pääsi uudestaan häkin ympäri ja ne oli todella päättäneet lähteä varikolle. Oli pakko viheltää peli siinä poikki, kun Ukkoa ei olisi niiden perään voinut laittaa, ei se kuitenkaan niitä olisi koonnut. Enpä oo koskaan ennen itse keskeyttänyt rataa sen vuoksi, etten luota koiran tekemisiin.

Voin sanoa, että oli itkukin aika herkässä tän radan jälkeen, todella pettynyt ja masentunut fiilis enkä voi väittää, että se olisi siitä ihan heti helpottanutkaan. Tässä nyt sitten luonnostaa tulee aika pitkä tauko paimennustreeneihin ennen ensi kevättä, mitä nyt varmaan talven aikana jokunen kerta käydään paimentamassa, mutta pääosin jää tauolle. Saa sitten nähdä miten Ukko tuosta kehittyy, olisiko keväällä jo erilainen ääni kellossa ja hieman vastaanottavaisempi koulutukselle.

Tänään siis agilitykisat Jerikon kanssa. Varma piriste ja piristävä se olikin. Jeriko oli tosi hyvin menossa ja meiningissä mukana, kuunteli hyvin, mutta myös eteni hyvin. Itse vaan sitten säheltelin kaksi ensimmäistä rataa. Ekana agilityrata jolla tehtiin hienoa nollaa ihan loppu"suoralle" saakka. Keppien jälkeiselle hypylle valssi, mutta jotenkin sitten kadotin Jerikon ja jonkun ääliömäisyyden vuoksi lähdin kääntymään valsissa takaisin ja niinhän Jeriko meni sitten hypyn joka olisi pitänyt ohittaa. Harmitti, mutta ei niin paljoo, kun rata oli muuten tosi hyvä.

Toinen rata oli myös agilityrata. Jälleen itse sekoilin, tällä kertaa aivan alussa. Keppien jälkeen valssilla vaihdoin puolta ja kadotin seuraavan hypyn näköpiiristäni, käännöksen lopussa olin jo sen verran hukassa kartalta, että kahdesta vierekkäisestä hypystä piti oikein miettiä, kumpi piti tehdä. Ohjasin sitten Jerikon siitä välistä ja siitä kieltovitonen. Muuten taas tosi hienoa rataa Jerikolta. :)

Viimeisenä hyppäri, jolle oikein tsemppasin itseni, ettei enää mitään sähellyksiä. Päätin myös jättää valssit tekemättä, kun tänään näköjään niistä pää meni niin totaalisesti pyörälle ja vastaaviin kohtiin suunnittelin vaan persjätöt. Tiesin, että kovaa saisi juosta, mutta luotin että onnistuu. :) Ja niinhän ne persejätöt onnistuikin ihan sairaan hyvin! Jeriko lukee tosi hyvin persjättöjä eikä tullut esteistä ohi vaikka ohjasin tosi rohkeastikin persjätöllä puolen ajoissa vaihtaen. :) Hylky vaan tuli tästäkin radasta, kun putki kutsui Jerikoa vähän liikaa, mutta ei harmittanut. Tää oli hyvä rata ja pelasti ehkä koko viikonlopun. ;) Jatkossakin pitää kyllä rohkeemmin käyttää Jerikon kanssa persjättöjä, koska ne näköjään toimii noin hyvin: Jeriko lukee niitä hyvin ja mä pysyn paremmin kartalla siitä mihin ollaan seuraavaksi menossa. ;)