Keppiongelmaa ja esteiden ohitusta

Päivä alkoi vähän "hyvin", kun olin vahingossa laittanut herätyskellon soittamaan tunnin liian myöhään enkä edes tajunnut asiaa ennen kuin satuin keittiössä katsomaan kahvinkeittimen kelloa ja järkytyin kun kello oli 8.30 eikä 7.30 niin kuin "piti". Kännykästä vielä tarkistin ja niinhän se oli, että pahasti oltiin myöhässä! Soitin kisatoimitsijalle ja onneksi kisat oli ihan lähellä, että ehdittin yhdeksäksi Hervantaan rataan tutustumiseen.

Eka rata oli Marjo Heinon hyppäri. Keppivirheet vainosi meitä taas vaikka kuinka yritin muurin jälkeen jarruttaa, antaa Ukolle aikaa ottaa kepit, mutta toisaalta liikkua rauhassa ettei mun taakse jääminenkään häiritsisi. Silti siitä samaisesti toisesta välistä ohi. Loppuradalle sitten löysin rantein ja enemmän fiilistä ja vauhtia hakemaan, loppusuoraa ennen oletin vähän liikaa enkä ohjannut putkea ja huusinkin vaan "eteen". No, eteenhän Ukko lähti ohi putkesta ja maalin takana odottavalle pallolle. Tästä siis luonnollisesti hylky.

Toinen rata oli harjoittelutuomarin tekemä, en nyt muista hänen nimeään. Radassa oli aika paljon kiemuraa ykkösen radaksi, mutta eihän se meidän vauhdilla haittaakaan. Kepit oli se ongelmakohta, joita tehtiin lämmittelyesteilläkin paljon ja Ukko tuli suurin piirtein joka toinen kerta ohi ja joka toinen oikein. Tosi vaikea oli hakea sitä ohjausta millä varmasti saa Ukon taipumaan toiseen väliin. Kuitenkin tällä radalla Ukko teki kepit ilman virheitä, tosin kyllä siinä jarruttelinkin ja väänsin, että ei varmasti voi lähtee oikomaan. Mutta sitten aivan yllättäen Ukko ohitti A:n jostain aivan mysteerisyystä. Toisella puolella ei ollut mitään esteitä, mun liikkeen ei olis pitänyt kyllä sinne ainakaan työntää, mutta ehkä Ukko hyppäs edellisen hypyn niin löysästi pitkäksi, eikä sitten osannut korjata A:lle. Ehkä taas oletin liikaa esteiden lukua Ukolta. A:n jälkeisellä hypyllä Ukko aatteli jo tekevänsä maalikiihdytyksen ja hyppäsi pitkäksi ja jouduin sitten kutsumaan käännökseen. Viimeisesti esteestä Ukko taas meni ohi enkä palauttanut vaan annoin juosta pallolle, kun kerran vauhtia tulee. :/

Nyt kyllä jouduin taas laittamaan mietintämyssyä päähän, että miten tästä edetään. Ensinnäkin toi esteiden ohittelu kesken radan on toki pitkälti mun ohjauksesta kiinni ja pitää olla tarkkana. Kuitenkin maalisuoralla, kun Ukko kiihdyttää palkalle oikein kunnolla mun eteen, niin mulla ei ole paljoa tehtävissä ohjauksellisesti jos olen metrien päässä takana. Loppuun kiihdyttäminen on sinänsä hyvä asia, mutta kyllä tuollaisella yksinkertaisella 1-luokan loppusuoralla pitäis osata sitten ne esteetkin ottaa. Jatkossa pitää siis varmaan Ukko palauttaa esteiden ohituksilta, ettei jää siihen uskoon että se on ok. Treenejä ajatellen pitää taas runsaasti palkkailla muutaman esteen välein, jos sillä saisi motivaatiota kasvatettua. Toki niin on jo tehtykin, mutta nyt niin että erityistä huomiota kiinnitetaan vähäisimpiinkin kiihdytyksiin ja niistä aina heti palkka. Tässä vaan pitäis varmaan olla jonkun muun palkkaamassa, kun omaan tekemiseen keskittyessä ja varsinkin jos vedätän edellä en voi kunnolla nähdä koska Ukko kiihdyttää. Ja toisaalta jos itse alan kaivamaan palkkaa taskusta = lopetan ohjauksen -> Ukko huomaa ja hidastaa -> saa palkan hidastamisesta vaikka alun perin kiihdyttikin... Eli joku muu tarkkailemaan Ukon tekemistä ja palkkaamaan.

Olen myös miettinyt Ukon lainaohjausta jo aiemmin sillä ajatuksella, että itse olen perusluonteeltani aika tyyni ja hiljainen radalla. Toki olen yrittänyt nyt koko ajan hihkua ja kannustaa radalla, mutta kun se ei tule luonnostaan, niin se välillä ehkä unohtuu. Toinen ohjaaja, joka luonnostaan olisi paljon innostavampi, voisi saada Ukosta enemmän intoa irti. Tässä on kuitenkin vielä se ongelma, että Ukko on myös todella riippuvainen mun ohjauksellisesta avustuksesta tuesta ja tämän lainaohjaajan pitäisi pystyä samalla tavalla myös tukemaan Ukkoa, koska epäselvyys ohjauksessa herkästi lisäisi epävarmuutta Ukossa ja voitais mennä ojasta allikkoon... Olen siis jättänyt tämän ajatuksen lähinnä hautumaan ja yritän nyt vaan itse saada itsestäni irti kaiken mahdollisen hihkumisen mitä on irti saatavissa. :D

Ja sitten vielä yksi ajatus heräsi, kun lämmiteltiin ja Ukko oli ihan innosta piukeena, kiskoi hulluna, piippaili ja jopa kiljahteli. Mietin, että luuleeko Ukko olevansa vetotreeneihin/-kisoihin tulossa kun niin on innoissaan, vai onko siinä orastava syttyminen agilityyn tapahtumassa... Pannassa vetäminen itsessäänkin on jo aika huono juttu ja valjaat sen puolesta hyvä ajatus, mutta aloin miettimään että voisiko tuota vetoinnostusta käyttää hyödyksi ja alkaa käyttämään valjaita agikisoissa, antaa Ukon vetää ja vähän nostattaakin sitä vetoajatuksilla..? No, kokeilemisen arvoinen juttu mun mielestä ja kävinkin sitten jo ostamassa pikalukolla avattavat valjaat, jotka saa nopeasti napsaistua auki ja pään yli kätevästi pois agilitylähdössä.. Tosin nää valjaat ei ollut ihan niin ergonomiset kuin olisin toivonut, mutta huomista ajatellen en tähän hätään parempia löytänyt ja nää oli niin halvat että voidaan näillä testailla ajatus ja ostaa sitten paremmat jos idea toimii.. ;)

No, nyt sitten illalla vielä Jerikon kanssa radoille. Jospa saatais vähän parempaa tulosta aikaiseksi.. ;)