Ukko harjoitteli myös flänkeille lähtöjä ja sitten muutamia kaaria. Alkaahan se Ukolta ihan kivasti sujumaan jo. :)
Lisäksi tehtiin vähän agsaa. Molempien kanssa kontatiesteitä ja hyvin nekin alkaa sujumaan. Jerikon kanssa kokonaista puomia tehdessä tuli kuitenkin Peteltä taas hyvä havainto: miksi tehdä onnistuneen toiston jälkeen enää uutta? Miten koira sitten erottaa hyvän ja huonon suorituksen jos molempien jälkeen joutuu tekemään uudestaan? Tosi hyvä pointti. Sitten tehtiin myös vähän rataa ja kivasti meni, siitä huolimatta, että koiria juoksi radalla irrallaan enemmän kuin olis tarvetta. Onneksi pahin häiriö osui Jerikon kohdalle: Tiikeri kiljahtamassa korvaan kun suorittaa puomin kontaktia ja Tikru haukkumassa ja komentamassa vieressä, kun Jeriko tekee keppejä. Ei kuitenkaan häiriintynyt Jeriko, mitä nyt kepeillä tuli ekstrahaukku Tikrulle, että menetkös siitä. ;)
Vähän ikävä puoli päivässä oli se, että juuri kun olin viemässä kameraa asuntovaunuun koiralauma juoksi mun ohi ja multa juostiin jalat täysin alta ja linkki muovikehys johon linssinsuoja ja vastavalosuoja kiinnitetään halkes irti. :(
Mutta muuten tosi kiva päivä kasvattiporukalla. :) Kuviakin tuli luonnollisesti räpsittyä ja alla olevaa kuvaa klikkaamalla pääsee kuvia katsomaan. :)
Tänään jatkettiin sitten "oman" paimennuspäivän merkissä. Mukana oli 17 koiran joukko. Ainut varjopuoli näissä on, että itse pellolla ollessa ei pääse kaikkien suorituksia näkemään vaikka mukana oli paljon koiria joita olisi mielellään katsonut! :)
Treeneihin sitten. Jeriko teki ensimmäisellä vuorollaan taas flänkkejä ja niihin lähtöihin kiinnitin huomiota, että kääntäis päätään pois. Jeriko kyllä kääntääkin päänsä tosi helposti, mutta välillä siitä huolimatta lähtee turhan viistosti kohti lampaita. Alkoi niitä kunnolla sivulle suuntautuviakin lähtöjä jo tulemaan, mutta onhan tässä pitkä tie edessä ennen kuin saa ne sisäflänkit kunnolla oikeasti aukeamaan ja pysymään auki.
Toisella vuorolla tehtiin poispäinajoa niin, että otin tiettyjä pisteitä joita kohti pyrittiin kulkemaan. Aluksi lampailla oli hirvee veto aitaukselle missä kavereita oli, mutta siitä päästyämme onnistuttiin aikas hyvin pysymään linjalla. Kierrettiin pieni lenkki ja sitten lopuksi tehtiin vielä jako, mikä onnistui hyvin.
Jerikon viimeisellä vuorolla otettiin hakuja Vellun ja Jätkän kanssa. Ensin kaksi oikealta, ensimmäinen oli aika huono, lampaat jumitti Vellun jalkoihin ja jakaantui siinä eikä Jeriko huomioinut koko porukkaa. Muutama lammas jäi sitten Jerikon selän taakse ja jouduin mennä auttamaan, että pystyy kääntymään ja ottamaan ne eikä silti meinannut suunnat mennä oikein. Toisellakin kerralla meinas käydä samoin, mutta saatiin tilanne paremmin korjattua. Kaaret oikealle oli kuitenkin muuten hyviä, oikein mitoitettuja eikä liian övereitä. Kolmas haku vasemmalta niin, että Vellu jätti lampaat pellon laitaan ojaan laskevan osan päälle, josta Jerikoa lähettäessä lampaat vielä näkyi. Kesken Jerikon kaaren lampaat kuitenkin valui ojan pohjalle juomaan vettä ja Jeriko kadotti lampaat. Etsiskeli juostessaan katsellaan niitä ja kun ei olleet siinä missä oli ne viimeksi nähnyt laajensi kyllä hienosti itse kaartaan, mutta ehti silti ojan luokse tullessaan leikata jo linjan. Tätä en lähetyspaikalta tietenkään varmaksi tiennyt, mutta arvelin että linja tuli leikattua ja niinhän se oli. Jeriko lähti sitten ajamaan lampaita viistosti ylös ojasta (ei vissiin osannut/tohtinut mennä veteen asti, että olisi tullut suora nosto tai menetti suuntavaistonsa) ja ylös tullessaan näytti olevan ihan hukassa siitä missä minä olen. Yritin vaan rohkaista ja tukea ja samalla kertoa missä olen, mutta Jeriko ja lampaat oli tosi kaukana, lampailla hirvee veto aidalle kavereiden luo ja Jerikolla puhti aivan pois. :( Jeriko yritti hieman kiirehtiä aidan ja lampaiden väliin, mutta vauhti ja itsevarmuus ei enää riittänyt ja lampaat valui aidan viertä pyöröpaalien sekaan. Jeriko raukka näytti siltä, että maailma kaatuu niskaan, kun "pieleen menee". Kävelin sitten Jerikoa auttamaan ja samalla koko ajan rohkaisin ja koottiin lampaat yhdessä paalien seasta ja kuljetettiin vielä kerran Jätkälle haettaviksi.
Lisäys: Olen nyt ruoskinut itseäni tosta viimeisestä hausta oikein kunnolla. Kyllä mulla mielessä kävi, että pitäis ottaa lyhyemmältä etäisyydeltä, kun tulee muuten poikkeavan vaikea haku, mutta ahnehdin, kun lähettäessä lampaat vielä oli ojan laella näkyvissä. En voinut tietenkään tietää, että ne menee kesken haun ojan pohjalle juomaan ja katoaa Jerikolta. Jerikon työskentelyä ajatellen sehän teki aivan pro-liikkeen, kun laajensi kaartaan siellä laitumen päässä kun lampaita ei näkynyt eikä vilkaissutkaan mua vielä siinä vaiheessa apua hakien vaan yritti itse ratkaista ongelman. Se nyt oli periaatteessa aivan arpapeliä, että missä kohtaa sattuu lampaat sitten löytämään ja nyt oli huono arpaonni, kun ehti jo leikata ennen kuin sai näköyhteyden lampaisiin. Toki oikein superkokenut koira olisi varmaan osannut hakeutua aivan aitoja myöten ja laskeutunut ojaan, mutta vaatisi melkein koiran joka tuntee ko. laitumen niin hyvin. Jerikon yritys laajentaa kaartaan kuitenkin osoitti Jerikolta tosi hyvää ymmärrystä siitä mitä se on tekemässä, vaikkei se sitten riittänytkään.
Häkin aidalle tullessa tein toisen virhelaskelman, kun yritin väkisin saada Jerikoa menemään oikealta aidan ja lampaiden väliin, kun niillä oli kova veto eteen ja juoksi koko ajan alta. Olis vaatinut Jerikolta tosi paljon voimia/puhtia vielä juosta väkisin lampaiden ja aidan väliin. Fiksumpaa olisi ollut vaihtaa suunnitelmaa vaikka linja siinä leikkaantuisikin toistamiseen ja ottaa Jeriko vasemmalta lampaista ohi ja pysäyttämään vedon eteen, jolloin olisi varmaan saanut ne paremmin irti aidastakin eikä olis mennyt takkuamiseksi sen aidan ja paalien kanssa... Mutta virheistään oppii ja toivon mukaan Jerikolle ei tästä jäänyt mitään epävarmuutta. Paha mieli vaan sen puolesta, kun niin yritti parhaansa ja melkeinpä ylitti itsensä, mutta vaikeassa tilanteessa pitkän päivän jälkeen ei vaan riittänyt. :(
Sinänsä siis päättyi hyvin, autoin Jeriko ja saatiin lampaat haltuun, mutta harmittaa että tuli noin vaikea tilanne ja Jeriko oli siinä aivan poikki sekä fyysisesti että henkisesti. Jerikolla ottaa aina niin koville, kun tajuaa ettei mene niin kuin pitäis, varsinkin jos olen vihainen, mutta muutenkin. Jäi sellainen olo, ettei Jerikolle kai nyt jäänyt tosta sitten kauheen epävarma ja paha mieli.. :(
Ukko teki ensimmäisellä vuorollaan flänkkiharjoitusta ja sitä pään kääntämistä. No, Ukkohan ei päätään käännä ainakaan paikallaan ollessaan, mutta vasemmalla kaarella varsinkin kyllä kaarella ollessaan ja kaariin on alkanut tulla pyöreyttä ihan mukavasti. Mutta on Ukolla edelleen vähän jumittamista sen silmän kanssa ja välillä taas menee vähän liian vauhdikkaaksi meno. Ukko kuitenkin kestää nykyään koulutusta jo ihan eri lailla! :) Toisella vuorolla tehtiin hakuja pelkästään vasemmalta mikä oli se parempi puoli. Saihan siihen vähän töitä tehdä, mutta saatiin jo tosi kivojakin kaaria ja Ukko lähestyi lampaita tosi rauhallisesti. Kyllä alkaa jo ihan hyvältä näyttämään. :)
Kolmas ja viimeinen vuoro tehtiin osittain vapaata hömpöttelyä ja osittain hakuja. Haut oli hyviä, vapaa hömpöttely meinas välillä mennä turhan vauhdikkaaksi ja niistä Ukolle sitten jouduin huomauttamaan. Mutta kaiken kaikkiaan tosi kivasti meni. :)
Kolmantena koirana ohjaisin tänään Immin Rudia. Olihan siinä duunia sitten helteessä ohjailla kolmea koiraa eikä mun penikkatautinen säärenä tykännyt yhtään, mutta oli kyllä kiva ohjailla taas erilaista koiraa. :) Tänään sain lainata Kimmon objektiivia ja olihan se aikas kiva. ;) Alla olevaa linkkiä klikkaamalla pääsee katsomaan kuvia. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti