Tukka putkella taas mennään

Vauhdikas loppuviikko on taas ollut. Torstaina oli Ylökk:n agilitytreenit joissa siis oltiin Ukon kanssa. Ukko teki lyhyttä muutaman esteen pätkää. Hieman hankaluuksia tuotti se, kuinka kiinni Ukko on mussa, katselee koko ajan mua eikä esteitä. :D Keppejä kokeiltiin vähän "lopusta alkuun" -menetelmällä, mutta tämä ei kyllä oikein tuntunut omalta. Edelleen haluaisin saada ne 2by2-kepit jostain, että voisi Ukolle sitten sen kahden portin välistä juoksun opettaa nyt ja sitten vuoden iän jälkeen lähteä sillä menetelmällä pujottelua muuten ottamaan...

Perjantaina oli oma treenivuoro Marjukan ja Vellun kanssa Wuf-hallilla. Aika paljon Ukolle kyllä nyt tulee treeniä viikkoon, kun käy Jerikonkin puolesta. Onneksi tämä on vain väliaikaista. Marjukkakin kiinnitti huomiota kuinka Ukko miettii ja harkitsee tosi tarkkaan kaiken mitä tekee, lähdössäkin asettelee jalkansa perusasentoon vaikka en peruasentoa varsinaisesti vaadi. Voisi sen haarojen väliin tulemisen kyllä Ukolle opettaa (taidankin aloittaa heti tämän päivityksen kirjoitettuani!). Kiinnitettiin myös huomiota irtoamiseen ja Marjukka ensin leikitti Ukkoa oikein innokkaasti ja sitten lelut tulikin Marjukalta palkaksi ja Marjukka asettui aina sopivaan kohtaan rataa. Johan alkoi tulla vauhtia ja oikea fokus löytyä! Tällä siis jatketaan! :)

Eilen olin talkoilemassa Ylökk:n luonnetestissä, pyörittelin siellä tynnyriä. Oli kyllä mielenkiintoista katsoa luonnetestiä ihan toiselta kantilta, kun ei ollut omaa tai ketään muutakaan tuttua koiraa testattavana. Päivä vähän venyikin siinä, mutta Sara ja Vellu lähti silti mun kanssa vielä treenaamaan. Sara tallasi Jerikolle jäljen, jolla oli pituutta muistaakseni 370 metriä, 7 keppiä ja paljon kulmia. Sillä välin, kun Sara tallasi jälkeä, Ukko teki esineruudun. Vellu vei ensin yhden esineen jonka lähetin Ukon hakemaan, sitten kaksi esinettä kerralla. Esineruutu oli jo aiemmin päivällä käytetty Ykän hakukokeessa, mutta tallattiin siitä vielä reunat uusiksi. Siinä sitten Ukko ja Julma juoksenteli vapaana ja mitä tekee Ukko? Pissaa takarajalle. Siinä sitten tokaisin, että olis pitänyt tosiaan käyttää ensin asioilla, kun oli koko päivän ollut autossa. Eipä mitään, sitten esineitä hakemaan. Ensimmäinen löytyi tosi nopeasti, samoin toinen, mutta sitten siinä välissä Ukko kävikin kakalla esineruudussa. Olisi tosiaan pitänyt käyttää asioilla ennen treeniä! :D Mutta kakan jälkeen Ukko kyllä nosti sen kolmannenkin ettei siinä mitään. Ensi kerralla asiat kyllä jonnekin muualle, ettei ota tavakseen asioida kesken työskentelyn!

Jeriko oli aivan innoissaan kun pääsi jälkeä ajamaan. Janalla vähän oikaisi, mutta lähti oikeaan suuntaan ja kepit ilmaisi todella hyvin! Jälki oli merkitty tosi tiuhaan, koska edellisellä jäljellä (kokeessa) Jerikohan lähti harhajäljelle ja halusin olla varma ettei nyt niin käy. Yhdessä kohtaa Jeriko sitten lähtikin vähän harhailemaan, kun oli pöpelikköä vähän enemmän kuin muualla ja Jeriko siinä tarkisteli hetken aikaa ja lähti sitten aivan kuin jäljellä olisi jatkamaan. Ei vaan näkynyt merkkejä missään, joten tiesin sitten noin 40 metrin jälkeen palata takaisin ja Jeriko nosti sitten vauhdissa oikean jäljen uudestaan. Tässä kohtaa meinasi unohtua kepin ilmaisu, kun tuli heti jäljelle pääsyn jälkeen, mutta kaikki kuusi muuta Jeriko nosti itse hienosti. Loppujälkikin sujui oikein mallikkaasti ja olin tosi tyytyväinen. :) Vielä sitten voisi kuitenkin ennen lumia ehtiä jonkun tehdä...

Illalla Matin kanssa katsottiin Nälkäpeli -elokuvaa ja Ukko alkoi käyttäytyä ihan hassusti, ensin aattelin että Ukko jotenkin pelkää elokuvan äänimaailman vuoksi, mutta sitten Ukko alkoikin oksentaa olohuoneen lattialle. Ukko oli ihan surkeena ja sääliksi kävi, sieltä tuli sitten ruohotuppo ja aattelin, että ehkä se oli vaan sitä, annoin luonnonjogurttia mahaa rauhoittamaan ja jatkettiin leffan katselua. Hetken päästä kuului sellainen hassu tussahdus ja mentiin katsomaan mitä oli käynyt, niin Ukolta oli sitten päässyt kamalat kuravellit suihkun lattialle. Siis oli kyllä niin fiksusti tehty Ukolta, etten meinannut uskoakaan. Koira, jolle on sisäsiistiksi oppiminen ollut tosi vaikeaa, tajuaakin jo sen verran että menee sitten suihkuun päästämään. Piiloonhan se varmasti meni sinänsä eikä meidän siivoamista ajatellut, mutta parempi noin ja sai kyllä ihan kehut siitä ja lohdutukset toki pahasta olosta ja juostiin sitten pihalle. Fiksu poika! :) Aamuyöstä sitten Jerikokin pyysi ulos ja ripuloi... Että sellaista meillä.

Onneksi meni heti kerrasta ohi, koska tänään lähdettiin sitten Somerolle tokokoulutukseen. Ukolla oli taas vähän sellainen jähmimispäivä, oli vähän liikaa häiriötä pojalle. Ukko on myös hirveän kiinni mussa varsinkin tokossa, ei oikein mielellään irtoaisi. Ja jos olen sanonut ettei Ukko osaa tarjota mitään, niin osaa se kyllä, perusasentoa silloin, kun haluaisin sen nimeomaan irtoavan jonnekin! :D Hieman harjoiteltiin kontaktin pitämistä häiriössä, mutta tässä Ukko väsyi tosi nopeasti ja täytyy jatkaa treeniä hieman vähäisemmästä häiriöstä lähtien. Luoksetuloa tehtiin niin, että houkuttelin Ukkoa juoksemaan lelulle mun haarojen välistä. Ruutua yritettiin ensin kosketusalustalla, mutta ei siitä mitään tullut, Ukko ei vaan halunnut alustalle irrota. Tässä ehkä alustan se hyvä puoli, että se on neutraali apukeino käy hieman meitä vastaan, koska Ukko ei halua sille sitten irrota. Narupallolle lähti kyllä ihan jees ja siihen saatiin ohjeeksi harjoitella niin, että viedään lelu yhdessä ja sitten pannasta vien Ukon kauemmaksi ja lähetän vauhdista ilman perusasentoja ruutuun. Vauhtinoutoa otettiin muutama ja se oli Jaanankin mielestä jo hyvällä mallilla. Irtoamisongelmaa lähdettiin ratkomaan takaakiertoharjoituksilla ja näitä täytyy kyllä tehdä jatkossakin!

Jos tokotreenit oli hieman nihkeät Ukon kanssa, niin lampailla meni onneksi sitäkin paremmin! Ukolla löytyi heti aivan uudenlainen fiilis, matalampi paimennusasento ja rauhallisempi lähestyminen. Siis tosi kivasti meni. Ensimmäisellä vuorolla Ukko vaan hömpötteli, mutta sitten Marikan ohjaamana alettiin ottaa suoraa kuljettamista ja maahanmenoa lauman takana. Alkoi sekin sujumaan kivasti ja Ukolla tosiaan on nyt tosi kiva meininki. :))

Mä olen nyt saanut töitä joululomalle (ja kesälomaksi) Somerolta, tietää siis runsaampaa paimennustreenaamista! :) Odotan kyllä innolla, että päästään oikein kunnolla treenaamaan ja edistymään molempien poikien kanssa, Ukossa varsinkin tulee varmasti näkymään tosi isosti ja tulee kyllä aivan oivalliseen aikaan! Tuskin maltan odottaa!! :))

Tokossa jähmimisen suhteen voin kyllä katsoa peiliin. Luulenpa, että suuri osa jähmimisestä johtuu siitä, että olen hyvinkin tiukka (varmasti monessa suhteessa liiankin tiukka pennulle) ja olen vaatinut ehkä liikaa esim. kentän laidalla hiljaa odottamisen suhteen. Ja kun seuraaminenkin on ollut vähän jähmivää, niin kyllä herkkä koira huomaa jos en ole tyytyväinen vaikken mitään sanoisikaan. Tältä pohjalta Ukko ehkä kokee, että sen on hankala miellyttää mua ja jähmii sen vuoksi. Tässä mielessä on kyllä helkkarin hyvä, että Marika ei ole antanut mun komentaa Ukkoa paimentaessa, siellä Ukko kyllä uskaltaa tehdä niin kuin itse parhaaksi näkee. :D

Ukko siis on mun mielestä itse asiassa aika herkkä koira, ohjaajapehmeä ja miellyttämisenhaluinen. Löytyyhän sitä röyhkeyttäkin vähän, mutta kova Ukko ei mielestäni kyllä ole laisinkaan. Sen sijaan, että Ukolla alkaisi iän myötä jotain urosegoa nousta, niin Ukosta on tullut entistäkin kiltimpi, leikkisämpi ja sovinnollisempi kaikkien muiden koirien kanssa. Ukko mielistelee ja nuoleskelee muiden nuorten urostenkin suupielet. :D Nyt kun pentuaika alkaa olemaan ohi ja Ukko on nuori koira, on meille löytynyt myös hyvä yhteinen sävel ja huomaan, että meistäkin on nyt muodostunut kunnolla sellainen tiimi, kuin mitä ollaan Jerikonkin kanssa. :) Paimentaessakin tämä yhteispeli mielestäni näkyi hyvin, Ukko uskoo hyvin hyvin pienestä eikä mieleenkään tulisi sanoa sille kovemmin. Lisäksi Ukko treenin jälkeen luopuu lampaista ja lähtee mun mukaan kun pyydän, ilman mitään sen kummempaa maanittelua tai kutsumista. Koen sen siis niin, että Ukko nyt kokee todella tekevänsä paimennusta mun kanssa ja sitten kun mulle riittää, niin meille riittää.

Nyt on tosi hyvä mieli siitä, että ollaan päästy Ukon kanssa tähän pisteeseen ja voidaan tästä jatkaa hyvillä mielin eteenpäin ja varmasti edistymistä alkaa näkyä nopeammin, kun vaan vahvistan Ukon omaa tekemistä ja irtoamista musta, unohtamatta kuitenkaan täysin yhdessä tekemistä. :)