Kenraalit

Tehtiin tänään Tuijan kanssa kokeenomainen treeni Kyötikkälän kentällä missä koekin on sitten sunnuntaina. Paikkamakuuta ei tehty, koska Ronjan kanssa tai yksin makaaminen ei nyt muutenkaan olisi tuottanut Jerikolle mitään haastetta, turha sitten kylmässä makuuttaa. Tunnari jäi tekemättä, koska mulla on tunnarikapulat loppu. :D

Aloitin parkkipaikalla muistuttelemalla hiljaisuudesta, mutta kokeessa teen senkin vielä perusteellisemmin. Yhteen autoon palautuksen jälkeen Jeriko kuitenkin hiljeni. Itse kentällä tein vielä lyhyitä seuraamisia ja askelsiirtymiä, joissa ääntä meinasi taas tulla ja niistä "oijoi", ja uusi yritys. Ihan hyvin Jeriko alkoi siihen rauhoittua, mutta aika lyhyt virittely kyllä verrattuna siihen miten kokeessa aina teen ja tulen tekemään. Kylmässä ei kuitenkaan raaskinut vielä hieman kipeää Tuijaa odotuttaa turhan kauaa.

Seuraaminen lähti ihan ok, äänekästä huohotusta, mutta ei vinkunaa. Jossain vaiheessa sitten alkoi taas ääntäkin tulemaan ja keskeytin seuraamisen ja lähdin uudestaan. Muutaman kerran uusi yritys, mutta kun ei sitten hiljentynyt niin ärjäisin ihan todella kunnolla. Yleensähän en kyllä välitä kauheesti tällaisista pakotteista ynnä muista ja ollaankin tohon ääntelyyn hyvällä tuloksella pureuduttu aivan eri kantilta. Kuitenkin Jeriko meinasi nyt äännellä vaan koko ajan, enkä viitsinyt jatkaa suoritusta äännellen (tässä olen nyt aivan ehdoton) enkä myöskään jäädä jankkaamaan sen hiljaisuuden kanssa. Niinpä sitten ärjäisin. Ja sen jälkeen Jeriko oli aivan hiiren hiljaa ja seurakin tosi hyvin! :D Jatketaan siis edelleen vanhaan malliin ja koepäivänä otan enemmän aikaa tuohon hiljaisuuden saamiseen muilla keinoin (auton luona siis lämmittelyä, että voi laittaa jäähylle jos ääntelee), mutta ehkäpä Jerikolle nyt kuitenkin jäi mieleen, ettei tuolla kentällä vinguta tai saatan suuttua..? ;)

Seuraamisesta istuminen onnistui!! :) Hieman hihkuin Jerikolle tästä. Jeriko kyllä yritti aina välissä kun hihkuin karata repulle lelun luokse.. Mitenkäs tällainen saadaan pois? :D

Luoksetulo pysähdyksineen aikas hyvä, vauhti oli hyvä mutta seisomaan pysähtyminen hieman valui. Olin kyllä jo ennalta huomannut, että lumen alla oli hieman jäätä ja olin henkisesti varautunut siihen että hieman liukuu. Maahanmenossa Jeriko oikein heittäytyi maahan ettei varmasti luista! :D Lopun kuitenkin sekoili ja tuli suoraan perusasentoon, vinoon sellaiseen. Korjasin sitten siitä vielä eteen ja kehuin vasta siitä.

Ruutu kerrasta hyvin. Jäi kyllä hieman turhan eteen, mutta ihan täysin oli ruudussa sisällä, joten kelpaa. :)

Metallinouto hieman itseä hirvitti, kun missään ei ollut täysin tasaista ja tiesin kapulan uppoavan hankeen ja jäähtyvän sitten reippaasti vaikka kuinka lämmittäisi. Sinnehän se sitten upposi oikein kunnolla kahvaansa myöten, mutta Jeriko suullaan hienosti kaivoi otteen (ihme ettei alkanut edes jaloillaan kaivamaan!) ja toi mulle niin kuin ei mitään! Hieno poika!! :)

Hyppynoudossa onnistuin jotenkin heittämään AIVAN vinoon. Miten ihmeessä edes onnistuin siinä!? :D Kapula oli monta metriä hypyn vasemmasta reunasta sivussa. Niinpä Jeriko meinasi mennä ensin hypystä ohi. Kutsuin takaisin ja uusi käsky samasta tilanteessa, selkeämmin vaan "hyppy" ja sitten "hae". Takaisin meinasi tulla ohi, mutta hyppy-sanalla kaarsi esteelle. Ohhoh. Sitten uusi heitto ja tällä kertaa heitin taas oikein tarkkaan suoraan, tässähän ei tietenkään ollut mitään ongelmaa.
Mutta hittolainen, kokeessa pitäisi sitten oikeasti osata heittää SUORAAN.

Sitten vielä kaukkarit. Voi voi.. Istumaanmeno oli taas jotenkin aivan hirveen vaikeeta. Ensin tehtiin kohti varastorakennusta ja ääni kaikui aivan kummasti, ensimmäinen seisomaannousukin meni jotenkin plörinäksi. Vaihdettiin sitten suunta ja sitten oli seiso-istu, jossa istumisesta Jeriko oli hyvin epävarma, painui lopulta maahan, tai suorastaan maan alle. Kävin sitten ihan vaan nostamassa Jerikon pystyyn ja yritin olla hieman rohkaisevakin. Sitten seiso-istu-maahan-istu. Viimeinen istumaannousu taas jumitti. Lopulta kun nousi istumaan niin palkkasin siitä. Leikittiin hetki oikein innokkaasti ja sitten vaan maasta istumaannousu samalta etäisyydeltä. Nyt nousi oikein reippaasti ja vapautin heti mun luokse palkalle.
Voi kamala, kun noissa istumaannousuissa Jeriko on niin epävarma. En ymmärrä miksi! Ollaan tehty noitakin lenkeillä ja olen muistanut palkkailla myös istumisista, mutta silti ne jotenkin jumittaa. Ja Jeriko on niin surkeana siinä, kun ei nouse. :( Mutta siis saatiinhan se onnistunutkin ja loppui niin kivasti, että hyvä niin. :) Vielä niitä sitten tässä harjoitellaan ja toivon sitten, että kokeessa istumaannousukin olisi varma.

Kenraali ei siis tarkoita sitä, etteikö enää harjoiteltaisi ollenkaan, se oli vain viimeinen kokeenomainen harjoitus. Nyt treenataan pieniä osa-alueita, lähinnä kaukkareita ja seuraamisen istumista varmistellaan. Musta tuntuu ettei tässä sitten enää muuta harjoitellakaan niin ei veny treenit pitkiksi, kun otetaan vaan niitä jotka eniten vahvistamista kaipaa. Kyllä nyt kuitenkin on ihan hyvä fiilis kokeeseen lähtemisestä, ykköstä tavoitellaan! :)