Mä en enää jaksa tätä sadetta!

Mitta alkaa pikku hiljaa täyttymään sateesta, ei siinä mitään jos välillä ripottelee tai on hyvät varusteet, mutta usein tuo ilma tuntuu huijaavan mua ja näyttää hyvältä kun lähden pihalle ja sitten taivas repee kun olen sopivan kaukana kotoa ilman vedenpitävää varustusta/sateenvarjoa, ja tietenkin sitten sade lakkaa kun saavun litimärkänä taas kotipihaan. Erityisesti ärsyttää kun on kouluun lähdössä ja aamulla kastuu lenkillä, vähän niin kuin tänään aamulla, yritän kuitenkin näyttää jotenkuten fiksulta julkisilla paikoilla.. Ostin vielä sellaisen sateenpitävän puvunkin, mutta takista on vetoketju rikki enkä ole saanut sitä käyttöön kun pitää käydä vaihtamassa. Vanhassa soft shell -takissa taas ei ole huppua eli jokatapauksessa kastuu ja vedet valuu naamalle. En tykkää! ;(
Sitä paitsi urheiluliikkeissä tuntui olevan vettäpitävät vaatteet aika lopussa ja mun kokoa ei tietenkään niistä halvimmista löytynyt ja jouduin ostamaan sadan euron puvun, mikä kieltämättä on opiskelijalle aikas paljon. Mutta kun on kyseessä käyttövaate minkä tarvitsee, niin minkäs sitten teet... Vanha DryMax-puku on tosiaan niin kulahtanut, että alkaa jo päästämään vettä turhan helposti läpi..

No mutta, eilen oltiin tokoilemassa Piian ja Tuijan kanssa Ristinarkun koulun kentällä. Mentiin sinne Jerikon kanssa pyörällä, kaksi kärpästä yhdellä iskulla niin sanotusti, matkaa sinne on ehkä 2 km, ei siis mikään hirveen pitkä lenkki. Tosin siinä vaiheessa kun alkoi taas sataa saattoi hieman kaduttaa, että lähdin pyörällä..
Jeriko ilmaisi meille heti, että Ronjan juoksut on nyt alkanut, meni nimittäin aivan suoraan pyllylle ja nuolaisikin vielä ennen kuin ehti komentaa. Komennon jälkeen antoi kyllä hyvin olla.

Tehtiin Jerikon kanssa ruutua, aluksi oli vähän pihalla, mutta alkoihan se ruutu sieltä taas löytyä. Pikku hiljaa tähän varmuutta, että oikea kohta löytyisi aina heti, ja sitten kestoa etten palkkaa aivan heti kun sinne pääsee. Otettiin myös noutoa, ensin yksi heitto puukapulalla ja sitten metallinen kehiin. Metalli oli Jerikosta taas aika inhottava, pudotteli sitä matkalla kun toi mulle. Metallinoutoa pitää siis edelleen harjoitella ja paljon, saada siihen varmuutta ja että se tulisi sieltä ilman mitään pudotteluja.
Tehtiin Ronjan ja Kertun kanssa paikkamakuu, Tuija vapautti Ronjan 3,5 minuutin kohdalla missä vaiheessa mä vasta menin piiloon ja olin 5 minuuttiin saakka siellä. Hyvin Jeriko pysyi vaikka Ronja tosiaan vierestä vapautettiin.
Lopuksi tehtiin vielä tunnaria, neljä toistoa ja taas yhtä hyviä kuin viimeksi. Yhdellä kertaa avasi suutaan väärän kapulan ympärille, mutta ei nostanut. Kerran oikea oli jopa vähän vaikea löytää, mutta hyvin haki vaan nenällään ja antoi väärien olla vaikkei heti löytynytkään. Hyvältä näyttää! :)

Tänään käytiin Mahnalassa paimentamassa. Nyt meni taas tosi hyvin, eipä oikeestaan muuta lisättävää. Hyvä mieli jäi. :)

Tein myös pienen nysäjäljen Jerikolle lenkin lomassa. Jeriko meni hyvää tahtia, rauhallisesti ja melko tarkasti, mutta yksikään herkku ei noussut, surprise surprise! ;) Olen tässä jo pari viikkoa miettinyt jäljen tekoa, mutta ei ole sitten kaatosateeseen tullut lähdettyä, nyt mietin, että jos huomenna/viikonloppuna olisi joku rako kun ehtisi tehdä jäljen eikä tulisi vettä kuin Esterin pyllystä, niin voisi käydä jälkeä tekemässä vielä kun ehtii ennen lumen tuloa. Katsotaan mitä tälle aikeelle käy.. ;)
Sunnuntaina on joka tapauksessa Mahnalassa SBCAK:n paimennuskisat ja niitä olen menossa katsomaan, näkee vähän millaista se kisaaminen sitten oikeesti on.. :)