Viikonloppua vietettiin Virroilla mökillä eikä treenattu mitään.. Tai oikeastaan Jeriko kyllä harjoitteli uimahyppyjä, golfpallon noutoa (tässä puuhassa Jeriko oli selvä luonnonlahjakkuus ja sai kiitosta kätevänä pallon palauttajana), sekä muutenkin lelujen noutamista niin vedestä kuin kuivalta maaltakin! ;) Jeriko myös auttoi meitä kadonneen Lallin etsinnässä ja oli siinäkin aika etevä, alkoi etsimään meidän kanssa kun kyselin, että "Missä Lalli on?", nenä maassa siis kulki ja niitä paikkoja missä kissat yleensäkin liikkuu. Ilmaisu vaan vähän uupui kun kävi Lallin vieressä pitkässä heinikossa ja seisoi siinä hetken, mutta lähti sitten vaan pois. Kävin sitten itse tarkistamassa ja siellähän se Lalli oli! :D
Matti ammuskeli isänsä kanssa ilmakolla maalitauluun ja tästä puuhasta Jeriko meinasi innostua vähän liikaakin, ampaisi aina perään kun kuuli napsauksen maalitaulusta, hölmö luuli kai että sinne lensi jotain noudettavaa kun samalla paikalla Matin isä myös golfpalloja hakkaili. Minun täytyi sitten olla tylsä emäntä ja kieltää tämmöinen touhu, ei sillä että siinä mitään vaaraa olisi, mutta en halua ottaa riskiä että Jeriko yhdistäisi jotenkin starttipistoolinkin ääneen tuon kiihtyneen mielentilan ja perään säntäämisen, voisi olla vähän paha selitellä tottis-kentällä tai luonnetestissä että "ei se pelkää kun se vaan noutaa".. :D
Maanantaina taas ylökk:n treeneissä Jeriko oli oikein etevä poika. Välillä meinasi kyllä itseltä rata unohtua ja meni sähläykseksi, Jeriko olisi varmaan hetkessä kolmosissa jos vaan olisi taitavampi ohjaaja. ;) Tein kuitenkin ratatreenin aikana myös layeroinnin (tai miten ihmeessä se nyt suomeksi kirjoitetaan) ja Jeriko kesti sen todella hyvin, hakeutui vailla epäilyksen häivää esteelle jolle olin ohjaamassakin! :)
Treenien alussa pistin Jerikon reilun 6 minuutin paikkamakuuseen samalla kun yksi koirakko treenasi, ei mitään ongelmaa. Treenien lopuksi vielä lyhyt paikkamakuu jonka aikana Marjukka teki Bellan kanssa luoksetulon, tässäkään Jeriko ei edes kuvitellut nousevansa. Myöhemmin jäähdytellessä kävi ilmi, että Bella tekee hyvää vauhtia juoksuja. En tiedä oliko Jeriko vielä paikkamakuussa siitä tietoinen, mutta jos oli niin on kyllä aika selvää pässinlihaa Jerikon paikallaolo nykyään! :)
Tiistaina käytiin tottistelemassa/tokoilemassa Taina Niemen ynnä muiden kanssa. Yhdellä seurueen narttukoirista oli juoksut, mutta ei Jeriko sitä ehkä huomannut. Tosin keksi kyllä muuten kaikkea aivan outoa: alkoi ennakoimaan seuraamisesta istumista heti parin toiston jälkeen, kahdeksan askeleen jälkeen alkoi jättäytymään jo jälkeen tyyliin "kohta se käskee pysähtyä...". Puheet bordercollieiden kyvystä ennakoida ja laskea ei ole yhtään vähättelyä! :D
Jeriko teki myös luoksetulossa niin, että pysähtyi kesken juoksun ilman käskyä, ikään kuin ennakoiden avoimen luokan luoksetulon pysäytystä. Nyt sitten paljon pelkkiä vauhtiluoksetuloja alle! Illalla vielä käytiinkin Matin kanssa lenkillä ja Matti piti Jerikosta kiinni kun oikein hetsasin ettei varmana pysähdy, ja lujaahan se sitten tulikin.
Otettiin myös henkilöryhmä, ensimmäistä kertaa ikinä. :D Meni kohtuullisesti, Jerikolla kyllä kontakti vähän tippui kun vilkuili ihmisiä, mutta jatkoi kuitenkin seuraamista.
Jeriko pääsi treenien jälkeen myös leikittämään kahta pentua, mali-tyttöä ja shelttipoikaa. Sheltti oli kyllä uskomattoman pippurinen tapaus. :D Ei oikein välittänyt Jerikosta ja ärähteli sille (vähän taisi pientä pelottaa). Jeriko sitten meni vielä nylkyttämään pentua, mutta se taisi ollakin sellainen ärähdystä leppoisampi dominanssin osoitus vastapainoksi pikkuisen rähinälle.. Milli-Malin kanssa Jeriko tuli hyvin juttuun, eikä pentua ei yhtään jännittänyt. :)
Lenkkien lomassa on nyt tarkoitus sitten ottaa noita luoksetuloja, eilen päivällä otin myös, ihan vaan varmistaakseni ettei sitten lauantaina saa päähänsä pysähtyä ilman käskyä. On toikin kun luoksetulon pysäytyksestä ei ole saanut tarpeeksi nopeaa vaikka onkin melko hyvä, kun sitä ei voi tarpeeksi harjoitella kun joka treenissä täytyy ainakin puolet ottaa suoria. Mutta siitä huolimatta päätti nyt alkaa ihan itsekseen pysähtymään.
Toko ja tottis on kyllä toistensa viholliset, on se aika selvää ettei niitä voi ihan samaan aikaan treenailla kun haetaan niin erilaisia asioita ja kun koira oppii ennakoimaan toisen liikkeitä niin toinen kärsii. Tokon kannalta on toki hyväkin jos luoksetulon nopeutta pelkkää nopeuttakin välillä treenataan, mutta tottiksen luoksetulo kyllä kärsii näistä pysäytysharjoituksista. Anitan kanssa vähän puhuttiin ja Anita ehdotti sitä mitä joskus ihan aluksi mietinkin, että pitäisikö tottiksen ja tokon luoksetuloissa olla ihan kokonaan eri käskyt. Jään nyt tässä sitten pohtimaan, että pitäisikö tokossa opettaa vaan tulemaan luokse ja suoraan sivulle "sivu" käskyllä johon pysäytyksen mahdollisuus sitten liittyisi, ja tottis saisi pitää "tule"-käskyn johon jatkossa ei pysäytyksiä enää tehtäisi... Mietitään..
Keskiviikkona taas Hannan treeneissä oli kivaa. Hanna oli virittänyt kentälle keppi-ansan, ja siihenhän Jeriko sitten lankesi kun hakee niin hyvin keppejä ja tuntuu tykkäävän niitä tehdäkin. Keinukin oli radalla ja Hanna piti sitä sen verran ylhäällä, että Jeriko ehti ihan päähän ja päästi sitten omalla painollaan alas. Jeriko valmistautuu alastuloon jo hyvin, eiköhän keinu ala pikku hiljaa olemaan valmis.. Ainut, että olen nyt käyttänyt keinulla käskyjä "keinu" ja "nätisti", mutta nätistä-käskyä tulee käytettyä niin monessa muussakin tilanteessa, että siihen pitäisi varmaan ottaa joku muu rauhoittava käsky.. Vai oppiiko koira ymmärtämään, että "nätisti" tarkoittaa eri tilanteissa rauhallisuutta; rauhassa keinulle, lampailla nätisti=ei saa syöksyillä tai näykkiä, koirien kanssa nätisti=ei liian rajusti/älä haasta riitaa.....? Aika monta asiaa samalla käskyllä. :D Tuntuu, että saan sillä viestin perille kyllä kaikissa noissa tilanteissa, että antaako sitten vaan olla..?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti