tiistai 8. maaliskuuta 2011

Seinille hyppimistä

Viikko tässä vierähtänyt levossa ja treenitauolla, ja jo alkaa pää hajoamaan! Jeriko on vieläkin yskinyt vähän, vaikka on kyllä ollut jo parempaan päin, nyt ehkä kuitenkin taas yskinyt vähän enemmän. Alkaa tuskastuttamaan (mua ehkä jopa enemmän kuin Jerikoa vaikka on sekin aika kierroksilla) kun lenkit on sellaisia max. 15 minuutin hihnakävelyjä, toissa viikonlopun uusia ideoita tokoilun suhteen ei pääse testaamaan (kokeenomaisia treenejä olisin todella halunnut päästä tekemään!) ja agilitytreenitkin tauolla. Huomisetkin treenit täytyi perua kun Jeriko on vielä yskinyt. Raivostuttavaa suorastaan... :(

Ei me nyt ihan teloillamme olla kuitenkaan levätty, sisällä ollaan treenailtu kaikenlaista pientä. Kapulan pitoa ja noutoa ollaan treenailtu, se on liikkeenä jo sinänsä valmis ja Jeriko on suorastaan innostunut kapulasta, ei olisi ikinä uskonut! :D Tänään aamulla kun otin kapulan esiin niin jätkä alkoi ihan innoissaan hyppiä mua vasten! Se on kyllä sitten vähän huonoa, että syöksyy ehkä vähän turhankin innokkaasti kapulalle, sisätiloissa ja kapeassa käytävässä ollaan treenailtu, en tiedä miltä sitten näyttäisi ulkona/hallissa.. Lelun nähdessään kuitenkin pudottaa kapulan heti, ei sinänsä saalisvietillä ole, muuten vaan innostunut.. Voihan tämä treenitaukokin/pelkkä sisällä treenaaminenkin tehdä pientä yli-innokkuutta.. ;)
Haluaisin kuitenkin tässäkin taas vähän viilata pilkkua ja saada Jerikon pitämään kapulaa vielä tiiviimmin, ei se nytkään pyöri suussa tai mitään, mutta jos tökkäsen niin heiluu... Tykkäisin jos Jeriko pitäisi sitä oikein kunnolla purren kapulaa. Katsotaan miten tämä tästä kehittyy kun näköjään edelleen ollaan sisälle "vangittuja".. Eteen Jeriko osaa kyllä hyvin tulla, on tosiaan hoksannut sen että tullaan samalla lailla suoraan kuin luoksetulossakin, jos tulee vinoon ja jään odottamaan niin Jeriko korjaa itse asentonsa suoraksi. :)

Ollaan myös harjoiteltu peruuttamista, ensin ihan niin että Jeriko peruutti mun edellä, mutta nyt ihan perusasennosta seuraamisena taaksepäin. Peili on kyllä hyvä apu tässä, saisi vaan olla enemmän tilaa. Aluksi palkkasin Jerikoa vain siitä, että ylipäätään tajusi että sen piti tulla taaksepäin mun perässä ja pitää paikkansa jotenkuten, peräpään mutkittelusta en välittänyt. Nyt Jeriko onkin hoksannut peruuttamisen ihan hyvin ja takapään hallintakin parantunut niin, että pystyy seuraamaan sen muutaman askeleen mitä keittiössä/eteisessä on tilaa aikas lailla suoraan taaksepäin peruuttaen. :)

Kaukkareita ollaan tehty muutamia kertoja, siirtymiset on hyviä, en muista juuri koskaan nähneenikään Jerikon liikkuneen vaihdoissa. Olen päättänyt käyttää samoja käskyjä kuin yleensäkin istumisessa ja maahanmenossa, itse näkisin asian niin, että jo käsimerkki on uusi käsky ja sen pitäisi vahvistaa sitä että liikkeet tehdään aina tietyllä tekniikalla. Voin toki olla väärässäkin, mutta ainakin toistaiseksi näyttää hyvältä. Seisomaan nousuun otettaan tietty aikanaan oma käskynsä, koska se on eri liike kuin liikkeestä seisominen.

Myös pitkiä paikkamakuita ollaan tehty, tässä olen käyttänyt virittelysanaa/sanoja "(tehdään) paikkamakuu", ja huomaa että on kyllä iskostunut jo Jerikon päähän. Menee heti ihan sellaiseen seesteiseen tilaan. Päätä olen nyt kannustanut pitämään maassa ja sekin on hyvin vahvistunut, pitää leukaa maassa lähestulkoon koko ajan, ja jos nostaa pään niin saan Jerikon korjaamaan asian osoittamalla maata ja sanomalla "pää tähän". Tuokin on taas niitä fraaseja jotka Jeriko on oppinut vähän niin kuin vahingossa, kun sohvalla maatessa pyydän Jerikoa välillä laittamaan päänsä mun olkapäälle taputtamalla olkapäätä ja sanomalla "pää tähän". :D
Paikkamakuussakin toimii hyvin, mutta muutan käskyn pikku hiljaa "pää alas" käskyksi, ja otan käsimerkin pois, että voin kauempaakin rivistä neuvoa Jerikoa laskemaan pään jos vaikka vilkuilee tyttöjä... Kunhan pääsis ylipäätään treenaamaan porukassa! ;(

Jeriko tuntuu kyllä nyt aivan erityisesti nauttivan sisätreeneistä, taikasana "harjoitellaan" saa Jerikon juoksemaan keittiöön (missä herkut) ja tekee kyllä innolla mitä tahansa siltä pyytääkin. Jerikokin käy vähän ylikierroksilla, saa nähdä millainen se on kun seuraavan kerran päästään treenaamaan, energiaa varmasti löytyy! ;)

2 kommenttia:

Mia kirjoitti...

Me kans tahkottiin kapulan kanssa paljon ja en uskonut saavani sitä ikinä kuntoon ja kokonaiseksi, mutta onnistuinpas. Ihan vain kaikkia liikkeen osia erikseen treenaamalla. Mä sain pitämään tosi tiiviisti kun vedin kapulasta molemmin puolin kohti itseäni, tässä tosin piti ite opetella olemaan tarkkana ettei vire mene yli sillä sitten innostu liikaa esim. murrasi mulle ja palautuksissa juoksentelu kapula suussa eikä suostunut palauttaan.. ;D Mutta se on kun pitää opetella ite seuraan miten ne vietit nousee ja milloin ei enää olla oppimisalueella. :)
Tsemppiä treenailuihin! Meillä myös olut mun jännittäminen kova ongelma kisoissa, joten noita sun koulutuksissa saamia vinkkejä mekin rakennellaan kuntonon, osaa on jo käytetty aieminkin. Mut hyvät tekstit olit niistä kirjoittanut, kiitos kun olit jakanut.
Toivottavasti paranette pian!

Sabina kirjoitti...

Minä olen kans tehnyt tuota kapulan vetelemistä ja tönimistä vähän joka suuntaan, vielä ei ote ole aivan 100% tiivis, mutta eiköhän se siitä. Sitä juuri olen miettinyt kuinka kovasti uskallan vedellä ettei mene vetoleikiksi, mutta ainakin toistaiseksi on vaan kiristänyt otetta eikä tullut mitään rallattelua kapulan kanssa... paitsi se syöksy kapulalle, mutta nyt on kyllä pojalla energiaakin vähän liikaa! :D