Tavoitteina vuodelle 2016 oli:
Paimennus:
Ukon kanssa Jonaksen kurssille osallistuminen ja uusien ajatusten
hankkiminen. Yhteistyön hiominen edelleen paremmaksi. Tasapainon
löytäminen itsenäisen työskentelyn ja kuuntelun välille. Silmänkäytön
vahvuuksien vahvistaminen ja Ukolle varmuutta siihen, että koska käyttää
silmää ja koska päästää lampaista irti. Mun maltin säilyttäminen niin,
että kun Ukko kehittyy niin odotukset ei nouse heti liian korkealle ja
hermo mene jos Ukko jossain hankalassa tilanteessa palaa vanhaan ja
tuttuun jumittamiseen tmv. Ensimmäisenä opittuun käytökseen palaaminen
vaikealla hetkellähän on luonnollista. Ehkäpä meillä molemmilla..
Jerikon kanssa edelleen tolpalta ajon hiominen. Itsenäisen työskentelyn
vahvistaminen. Yhteistyön parantaminen niin, että Jeriko todella
viitsisi ottaa ne stoppikäskyt joka kerta (parhaimmillaan siis nytkin
pysähtyy kuin seinään, kun yhteisfiilis on oikea), ohjaaminen olisi
vaivattomampaa ja Jeriko saisi toisaalta tehdä itsenäisestikin töitä
mahdollisimman paljon. Itsevarmuuden säilyttäminen myös pitkällä
etäisyydellä ja tolpalta ajaessa. Treenaaminen kohti mahdollista
3-luokassa starttaamista.
Ukon tavoitteiden täyttymistä on vähän haastava arvioida. Tuntui, että edistystä tapahtui koko ajan hitaasti. Välillä oli jopa sellainen olo, että Ukko yrittää oikeasti tehdä yhteistyötä mun kanssa ja toteuttaa käskyjä eikä vaan säädä omaansa. Kuitenkin jokin tuntui koko ajan pidättelevän meitä edistymästä enempää. Etäisyyden päässä korvat aina katosi. Jälkiviisaus on paras viisaus, mutta taisi se niin olla, että Ukko ei sitten enää etäämpänä oikeasti ole erottanut mun käskyjä...
Jerikon kanssa kuitenkin edistyttiin hyvin. Startattiin 3-luokassa ja vaikka ekat radat meni vähän niin ja näin, niin viimeisissä kisoissa Matkussa Jeriko teki todella hienoa työtä ja olen todella ylpeä sen edistymisestä. :)
PK-jälki:
Jerikon kanssa kokonaisuuden hiominen. Keppi-ilmaisuun varmuutta ja
lisää motivaatiota haukuttamalla. Hanna Närhen kirjoituksesta
PK-lehdessä hoksasin, että ehkä olen suhtautunut yliajettuihin keppeihin
väärin ja nyt pitäisi ottaa positiivisempi ote niihin, kuten Hanna
kirjoitti, kehua hyvin ajetusta jäljestä ja sitten iloita kepistä vaikka
koira olisikin sen jättänyt. Janatreeniä ja yritetään saada pois se
jäljen noston jälkeinen vielä-varmuuden-vuoksi-takajäljen-tarkastaminen.
Esineruutuun palautusvauhtia lisää.
Tottiksen hiomista, kokonaisuuteen tasapainoisuutta ja Jerikolla korvat
auki koko ajan, ettei tulisi niitä turhia liikevirheitä kun ei malta
kuunnella. Täyskäännöksiä haluan aina terävämmiksi ja luoksetuloa sekä
noutoja aina voimakkaammiksi ja nopeammiksi. Vähintäänkin näiden
saavutettujen tulosten ylläpitoa. Hyppytreeniä ja lihasvoiman
kasvattamista talven aikana mm. uimalla.
Kisoissa käymistä ja mahdollisesti pari 1-tulosta olisi toiveena saada. ;)
SM-kisoihin osallistumiseen heräsin tuossa yksi päivä ja niin syvä
kiitollisuus ja ylpeys pelkästä kilpailuoikeudesta Jerikon kanssa
valtasi mun mielen, että en voi muuta toivoa kuin että ei tule mitään
estettä osallistumiselle ja päästään kokeeseen. On aivan upeaa päästä
Jerikon kanssa kilpailuihin joita todella pidän suuressa arvossa.
Suoriudutaan toivon mukaan omalla tasolla, mä en toivon mukaan saa
mitään paskahalvausta jännityksestä ja Jeriko ei nouse liian sfääreihin.
Aivan upeeta olis päästä maastoon. :)
PK-jäljeltä ei niitä ykköstuloksia saatu, mutta hienoja kisoja kyllä oli. SM-kisoissa mulla alkoi polvet tutisemaan, mutta Jeriko on kyllä todella ihana luottokaveri. SM-kisoissa oli huikean hyvä ja varma fiilis suorittaa Jerikon kanssa, koira kannatteli mua mun jännityksessä. Istumisen arpomiset on tämän kesän kisoissa jäänyt vähemmälle/pois, mutta vaikka hyppy on treeneissä mennyt jo oikein hyvinkin, niin kokeissa ei vielä onnistunut. Yhden kepin jääminen oli tänäkin kesänä kuitenkin ongelmana ja 1-tulosten tiellä.
Ukon kanssa säännöllisen epäsäännöllisesti paukkujen treenaamista ja
mikäli tilanne näyttää edelleen hyvältä ja päästään tottikseen ne
ottamaan muiden häiriötreenien jälkeen ikään kuin yhtenä häiriönä, niin
sitten Ukon kanssa 1-luokassa starttaaminen ehkä loppukesästä.. :)
Paukkuasia ei edistynyt niin hyvin kuin olisin toivonut. Seuruussa paukut vielä meni, mutta paikallaolossa ei. Riittävää edistystä ei tapahtunut, että olisi voinut kokeeseen osallistua ja tämä toive on varmaan jo haudattava.
EK:
Jos hyvältä näyttää ja jälkikokeiden kanssa SM-kisojen jälkeen on
rauhallinen vaihe, niin voisi ajatella, että ehkä EK:sta Jeriko olisi
1-luokkaan kisavalmis. Katsotaan. :)
EK:ssa ei startattu, mutta sen sijaan kyllä haussa ja saatiin HK1-koulutustunnus 1-tuloksella. :)
Agility:
Toivon mukaan molempien kanssa saadaan harrastaa agilityä terveenä. Ukon
takajalka saadaan toivon mukaan siihen kuntoon, että sen kanssa voitais
taas jatkaa aktiivista treenaamista meidän huippuryhmässä. :)
Yhteistyön kehittäminen ja Ukon salojen selvittäminen. ;)
Jerikon kanssa agilityn tekemisestä täysin rinnoin nauttiminen. :)
Agilityä on tehty ja siinä on edistytty oikein hyvin molempien kanssa. Ukon kanssa on nyt kesän jälkeen löytynyt yhteisymmärrys ja yhteinen sävel, ja sen ohjaaminen tuntuu lähes yhtä helpolta kuin Jerikonkin. Nollia on alkanut Ukollekin sadella ja SM-nollista puuttuisi Ukolta enää kaksi aginollaa. Jerikolla on SM-nollat kasassa ja tänä vuonna Jeriko sai myös uuden valiotittelin: FI-AVA. :)
Valjakkolajit:
Jos talvella tulis riittävästi lunta, niin höntsäilynä hiihtoa kunnon
kohotus ja mun painonpudotus mielessä. Ukolle ehkä hiihtokisastarttia
Jennan kanssa..? Kuivan kelin aikaan toivon mukaan Jenna vielä haluaa
Ukon kanssa kisailla, että Ukko pääsisi toteuttamaan itseään. :)
Ukko starttasi valjakkohiihdon piirinmestiksissä sitten kuitenkin Ilonan kanssa ja hienosti menikin, kun sijoittuivat kolmansiksi. :) Hiihdeltiin sen verran kun pystyttiin. Syksyllä myös kuivan kelin treenejä tehtiin useimmiten Ilonan kanssa juosten, kertaalleen itse menin pyörällä poikien kanssa.
Muuta:
Ukon kanssa toivon mukaan vepen kokeileminen.
Jerikolle ja Nokille toivon mukaan syntyy terveitä, reippaita pentuja, jotka löytää hyvät kodit. :)
Ukko käy kaverikoira-testauksessa ja toivon mukaan pääsee myös toimintaan mukaan.
Vepe ryhmään ei Ukon kanssa päästy (täyttyi noutajista). Jerikolle ja Nokille syntyi yksi söpöäkin söpömpi pentu Savu, joka on niin täydellisen kaunis ja ihana, että enempää ei voisi toivoa. :)
Ukko kävi kaverikoiratestauksessa ja läpäisi testin, mutta kaverikoirahommiin sitä en kuitenkaan sitten ottanut ja Jerikonkin kanssa jäätiin tauolle. Katsotaan jos ensi vuonna Valkeakoskelle olisi tulossa oma ryhmä, että jos tätä toimintaa voisi uudelleen virkistää.
Uudet tavoitteet vuodelle 2017:
Paimennus:
Näiden tavoitteiden pohtiminen ei ole helppoa. Periaatteessa haluaisin Ukon kanssa vielä 2-luokkaa kokeilla, mutta voi olla, että seinä nousee tässä vastaan eikä se kuulo-ongelman vuoksi välttämättä ole mahdollista. Treenitavoitteena olisi oppia viestimään Ukolle myös vartalo- ja käsiavuilla, mutta kun tätä on alettu treenaamaan alkoi asia tuntumaan hieman "väärältä".. Jotenkin tuntuu "huijaamiselta" opettaa käsiapuja erikseen opettaminen koiralle lajissa, jossa kuulo ja kuuntelu on ensiarvoisen tärkeää. Ja kun se ei kuitenkaan ole se suunta mihin itse haluaisin paimennuksessa mennä. Katsotaan mitä kevät ja kesä tuo tullessaan..
Jerikon kanssa jatketaan kisoja 3-luokassa, pyritään saamaan kokonaisia ehjiä ratoja ajattua ja mulle harjoitusta linjojen hahmottamiseen ja ylipäätään korkeimmassa luokassa kisaamiseen. Tavoitteena olisi siis ajaa ratoja joista jäisi pisteitä takataskuunkin ja tietenkin toivottavaa olisi, että tässäkin suhteessa kehitys olisi nousujohteista.
PK-lajit:
Jerikolle jäljeltä SM-kisoihin osallistuminen ja kaksi 1-tulosta ja KVA-arvo olisi kyllä ne mitä haluaisin ensi kesänä saavuttaa. Niin pienestä on kiinni, että suuria muutoksia en näe tarvetta treeniin tehdä, pieni ripaus onnea vaan mukaan niin eiköhän se sillä. :) Keppileikkejä toki motivaation nostatukseen. Ja hyppytreeniä ja hienoahan olisi jos sen hypyn saisi toimimaan myös kisoissa ja erityisesti SM-kisoissa.
Hausta HK2 ja mahdollisesti myös EK-kokeisiin osallistuminen ja EK1..? Haku tuntuu kuitenkin nyt enemmän vieneen mua mennessään, joten voi olla ettei EK:ta oikein jakseta tehdä.
Agility:
Sujuvia ratoja ja yhteistyön hiomista erityisesti Ukon kanssa. Yhteistyön toimiessa toivon mukaan myös vauhti alkaisi nousemaan. Käsimerkkien ja erityisesti putkijarrujen yms. ohjausten vahvistaminen, jotta Ukko aina tietää mitä tulee seuraavaksi vaikkei pystyisi kuulemaan. Ukon kanssa mahdollisesti myös SM-kisoihin osallistuminen, Jerikon kanssa ainakin jos ei tule jotain aikataulullista erityistä. Jerikolle olisi kiva hyppysertejä saada, mutta voi olla, että aika ja ikä tulee vastaan tämän tavoitteen kanssa.
Valjakkolajit:
Ukolle kisaamista hiihtokisoissa Ilonan ja osittain munkin kanssa? Lumitilanteen salliessa treeniä ja höntsäilyä Jerikollekin huvin vuoksi.
Katsotaan mitä muuta ensi vuosi tuo tullessaan. Ennen kaikkea toivon terveitä koiria ja hyviä treenejä.. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti