Lauantaina ja sunnuntaina käytiin kisaamassa Kiikalassa Ukon kanssa ja itse talkoilin 2-luokan aikana. Lampaat oli viiden texel-uuhen porukoita jotka antoi kyllä kunnon vastuksen koirille luokasta riippumatta. Alkoihan se vähän jännittää, kun jo 2-luokassa lampaat karkasi tosi monelta tai sitten uhitteli ja kääntyi tömistelemään jalkojaan.
Ukko suoriutui kuitenkin aikas hyvin lauantaina. Hakukaari oli melko suppea, mutta toisaalta vasemmalla puolella ei hirveesti tilaa ollutkaan tolpan ja aidan välissä. Lampailla kova veto aidan viereen ja sen vuoksi laitoin Ukon vasemmalta. Ukko hidasti loppukaaresta ja pysähtyi lopulta. Reagoin siihen kuin se olisi Ukon "perus jumittelua" ja siirsin Ukkoa, mikä oli kyllä virhe, koska Ukko oli pysähtynyt vetoa vastaan ja siirtämisen seurauksena lampaat syöksyi aidalle. Saatiin ne kuitenkin sieltä vielä irti ja päästiin jatkamaan rataa, kuljetus ohjaajalle kuitenkin kokonaan off-linea.
Poispäinajossa Ukolla tuntui olevan vähän vaikkua korvissa, lie-downit ei oikein mennyt perille niissä kohdissa kuin tarkoitin. Yleensähän Ukko ottaa pysäytyskäskyt ihan hyvin, mutta varmaan vaikeammat lampaat teki sen, ettei oikein malttanut pysähtyä. Toisaalta Ukko ei myöskään hermostuttanut texel-tätejä eikä ne pistäneet Ukolle mitenkään hanttiin.
Häkillä sitten meni pyörimiseksi. Mulla paloi hihat Ukon heikkoon kuunteluun, vaikka olisi pitänyt olla tyytyväinen siihen kuinka hyvin se toimi. Vaikka kuinka pyörittiin häkkiä ympäri, niin Ukko ei hermostunut eikä kiihtynyt, ei tehnyt mitään syöksyjä saati sitten että olisi halunnut purra. Lopulta kuului "kiitos" ja päättelin, että pisteet loppui.
Tänään sitten uutta matoa koukkuun, mutta ei tullut kalaa. Rata oli peilikuva eilisestä, tolppa samalla kohtaa ja lähetin Ukon taas vasemmalta. Kaari loppui suurin piirtein samaan kohtaan kuin eilen, mutta annoin Ukon lähteä nyt nostamaan siltä paikalta. Nostossa oli pientä ylimääräistä härdelliä, jonka seurauksena texel-mammat veti todella herneet nekkuun eikä Ukko saanut niitä enää kontrolliin/rauhoitettua ja rata päättyi heti siihen. Ei voi kyllä Ukkoa syyttää. :(
Mutta ei se mitään, kotona sitten pientä treeniä taas. Ensin Ukolle poispäinajona lampaiden vienti aitauksen päähän noin 50 metriä. Sitten haku ja häkitys. Kerran lampaat pyörähti ympäri, mutta sitten saatiin ne ihan kivasti häkkiin. Hitsi, kun osaisi kisassa toimia itse paremmin häkityksen kanssa.
Jeriko otti välissä samanlaisen treenin ja huomasi kyllä, että Ukolla on täsmällisemmät pysähdykset, koska Jeriko meinas aina tulla vähän yli siitä missä olin käskyttänyt ja häkittäminen oli aluksi vähän takkuista. Sitten kun olin ihan kunnolla tiukkana käskyn kanssa, niin alkoi toimimaan ja häkitys onnistui.
Sitten pillikäskyharjoitusta. Oikeaa suuntaa olen nyt yrittänyt opetella viheltämään ja opettaa Jerikolle, nyt otin Ukollekin. Vaikuttaisi siltä, että Ukko saattaa oppia pillikäskyt Jerikoa nopeammin, niin hyvin se lähti heti reagoimaan. Onhan Ukko oppinut suulliset käskytkin loppujen lopuksi aika nopeasti ja toteuttaa niitä jo oikeastaan paremmin kuin Jerikoa. Lopuksi molemmat sai tehdä lyhyen pätkän peruskuljetusta ja sitten tasapainottaa lampaat mulla lammaskatoksen seinää vasten ja vähän painaa siihen. Sellaiset hyvänmielen treenit. :)
Karsittiin Matin kanssa sitten vielä omenapuista kuivia oksia ja lähtihän sieltä mukana muutama oksa lehtien kanssakin ja lampaat sai näillä sekä muutamilla omenilla herkutella. ;) Siinä sitten samalla pojat taas vieressä keksi alkaa mötväämään ja vaikka on kuinka kulunut juttu, niin kyllä se jaksaa mua hymyilyttää. Harva se päivä kuulee juttuja, kuinka saman talouden uroksia ei voi jättää keskenään samaan tilaan tai muuten on ongelmia yhdessä olon kanssa ja joka kerta, kun näen noiden leikkivän keskenään tunnen itseni tosi onnekkaaksi. Onnekkaaksi, kun on kaksi niin hyväluonteista ja niin hyvin keskenään yhteen pelaavaa urosta ja vielä kaupan päällisiksi tosi hassuja tapauksia jotka harva se päivä heittäytyy lapsellisiksi. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti