Eilen oli Mutalassa taas kisanomaiset treenit. Sovittiin treenaajien kanssa etukäteen, että tehdään esineruutukin siinä ensin ja sitten tottikset päälle. Melkein automaattisesti oli vaan ajatukset Jerikossa, kunnes sitten tajusin, että mähän otan Ukon! Että jos me loppusyksyyn jälkikokeeseen yritettäis, niin Ukko noita kokeenomaisia treenejä myös tarvisi.
Ukko oli esineruudussa muistaakseni neljäs koira, ehdin siinä muutaman koiran katsoa ensin. Ilma oli ihan seisova ja tosi haastavat olosuhteet sen vuoksi, vaikka muuten maastollisesti tosi kiva ruutu. PK-liivejäkään ei löytynyt, kun hain Ukkoa, tajusin että ne oli viikonloppuna jäänyt Anitalle/Anitan autoon, kun lainasi niitä omille koirilleen. Sain onneksi sitten edelliseltä liviit lainaan niin saatiin oikea moodi päälle. ;)
Ukko lähti tosi hyvin työskentelemään, eteni oikeaa sivua pitkin takarajalle ja takarajaa pitkin seilaili ja etsiskeli. Vaikeaa oli selvästi saada haju tai tarkentaa, mutta lopulta löytyi oikean takakulman tuntumasta joku nahkalompsa vai mikä se oli. Luovutus oli.....innokas. ;)
Toinen esine sitten samanlaisella etsiskelyllä löytyi vasemmasta takakulmasta, aikaa yhteensä kului joku reilu 3 min. Työskentely Ukolla oli nyt kyllä tosi hyvää, ei luovuttanut kun alkoi saamaan hajua, vaan tarkensi kunnolla ja nosti hienosti ne kaksi esinettä. Kolmatta en viitsinyt haetuttaa, kun oli niin hankala ilma.
Mutalan kentällä paukut kaikuu tosi kovaa ja edelliselle parille paukuteltiin, mutta autosta ottaessa Ukko ei ollut yhtään paineessa, vaan lähti heti hyvin leikkimään ja seuraamaan! :) Ilmoittauutmisessa vire pysyi hyvin ja sen jälkeen hyvällä vireellä seuraten paikkamakuuseen, ihana Ukko! Paikkamakuussa Ukko makasi leuka maassa koko ajan, silmät vähän liikkui kun toinen heitti kapulaa (vilkasin välilä taakse). Tottiksiin meille ei nyt ammuttu, koska en halunnut ottaa sitä vielä yhtenä häiriötekijänä mukaan.
Paikkamakuun jälkeenkin Ukko nostatti vireensä heti taas korkeelle, toki palkkasinkin lelulla, mutta silti. :) Pitkän suoran seuraaminen oli vähän jähmeetä, ensin luulin, että nyt vire läsähti, mutta sitten täyskäännöksen jälkeen Ukko paransi ja tajusin, että taisi jo olla lähdössä eteenmenoon vaikkei sitä olla tehty herran aikoihin! :D Loppu seuraaminen oli kyllä tosi hyvää, vitsi olin ihan innosta piukeena! :D
Istumiseen on pakko edelleen antaa aika paljon apua, mutta sillä saatiin heti onnistumaan, joten ei siinä sen kummempia. Maahanmeno ja luoksetulo oli niin hyvät, että meinas itku tirahtaa. Olin niin yllättynyt, kun Ukko tuli lujaa, yhtään hidastamatta lopussakaan, tikkusuoraan ja todella tiiviisti eteen istumaan. Siis jos Ukko on yhtään paineessa, niin perinteisestihän on sitten tullut hitaasti ja suoraan sivulle, mutta nyt oli aivan täydellinen. :)))
Myös tasamaanoudossa oli ihan hyvin fiilistä, palautus tuli kuitenkin ihan reippaalla laukalla. Hyppynouto ekaa kertaa kiinteällä metrisellä, meno hyppy tyylipuhdas, mutta paluusssa otti jostain syystä vähän tukea. Oliko sitten vieras este vai se, että esteen jalat oli jotenkin vähän hassusti vinossa, että hämäskö se..? Ei siinä kuitenkaan suurempaa, joten ei väliä. Vinoeste oikein hyvä suoritus ja kapulan pito mun edessä niin hyvä, että ei meinannut ihan olla varma antaako kapulan mulle vai ei. :D ;)
Ja sitten eteenmeno. Ollaan tehty viimeksi joskus ihan alkukeväästä jos nyt oikein muistan eikä sen jälkeen ollenkaan, koska oli sitä ennakointi vaivaa. Nyt siis ilman mitään palkkaa valmiina, ilman mitään hetsauksia, kokonaisen tottiskaavion päätteeksi aivan luotisuora, täydellä vauhdilla tehty eteenmeno ja nopea maahanmeno käskystä!
Oon niin ylpee ja iloinen, että melkein pakahdun. Ukon kanssa on tehty paljon töitä, mutta kyllä se sitten palkitseekin, kun saa tällaista jälkeä aikaan. Nyt täytyy vaan niitä paukkuja vähän enemmän ammuskella. ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti