Taas niin lähellä, mutta kuitenkin niin kaukana...

Agilitykisoissa oltiin taas ja kyllä oli ensimmäisellä radalla taas nolla lähellä, mutta rimaan kosahti. Oli kyllä samaisella radalla heti alkuun hylkykin lähellä, kun Jeriko meinas lähteä puomille, mutta kiltisti tuli sieltä pois, kun huusin. ;) Sitten kun puomille sai luvan kanssa mennä otin puomin jälkeisen hypyn päällejuoksuna/saksalaisena vai mikä sen nimi nyt sitten onkaan. Tiesin, että jos olen yhtään myöhässä niin rima varmaan tippuu, mutta en halunnut silti tehdä pakkovalssia hypyn toisella puolelle, koska on meillä ennen sekin piloille mennyt ja päätin kuitenkin yrittää nopeinta mahdolista reittiä ilman ylimääräisiä kaarteita. No, Jeriko ei tullut kontaktille niin loppuun asti kuin olisi ollut hyvä ja olin sitten tiellä ja rimahan sitten tippui. Mutta muuten radalla oli tosi hyvä fiilis ja olin tyytyväinen! :)

Toinen rata ei sitten mennyt niin hyvin, mutta Jerikoon olen kyllä todella tyytyväinen tässäkin. Heti toiselle esteelle ohjaan Jerikon ohi. Halusin lähteä Jerikon kanssa liikkeelle yhtä aikaa, että saisin vauhtia Jerikoon, vaikka kakkosesteen takaa paikaltaan ottamalla olisi saanut hypyn näytettyä paremmin. Videolta näyttää suorastan siltä, että yritän saada Jerikon kakkosesta ohi ja niin Jerikokin sen tulkitsi ja kiltisti teki niin kuin pyysin. :D Siitä sitten kieltovirhe. Tossa kohtaa vastakädellä ottaminen olisi auttanut kummasti. ;) Sitten jatkettiin, mutta kepeillä jotenkin unohduin omiin maailmoihini: olisi pitänyt ottaa etäisyyttä sivusuunnassa mutta muistin vasta Jerikon ollessa viimeisessä keppivälissä, että mihin sitä oltiinkaan menossa. Jouduin sitten väistämään seuraavan hypyn siivekkeen ja olin vähällä vetää Jerikon ohi sitä seuraavasta, mutta Jeriko kuunteli hyvin vastakättä ja suoritti hypyn. Muurilta sain taas kutsua pois edellisten ohjausvirheiden vuoksi, mutta Jeriko oli edelleen hienosti kuulolla. Lopuksi vielä Jeriko meinas lukita putken väärän pään, mutta oli edelleen hyvin kuulolla ja vaihtoi. Summa summarum, koko radan ajan Jeriko korjaili mun virheitä ja pelasteli meitä hylyltä :D Yksi rima vielä tippui, johtui varmaan siitä että lähdin liikkumaan Jerikoa kohti varmistelemaan seuraavaa hyppyä. Vähän turhan herkkä Jeriko ehkä tollaisissa tilanteissa on, mutta olin aivan älyttömän tyytyväinen siihen, kuinka hyvin nyt takaakierrot/niistot meni, niistä ei nyt tullut virheitä ollenkaan! Parin viikon päästä sitten uutta yritystä! :)

Ukkokin oli nyt itse asiassa ensimmäistä kertaa mukana kisoissa, en ole jotenkin aikaisemmin jaksanut ottaa mukaan, mutta kun nyt oli kisat kuitenkin Lempäälässä niin päätin vihdoin ottaa. Ratojen välissä Ukko sitten tuli vähän katselemaan meininkiä ja alkuun Ukko hepuloi, kun olisi ollut niin paljon naamoja nuoltavana! :D Ei mennyt kuitenkaan kuin muutama minuutti, kun Ukko oli saanut tervehtiä "meidän porukan" koirat ja huomasi, ettei muita pääse moikkaamaan ja kävi vaan rauhassa maahan. Että ei siinä sitten mitään niin ihmeellistä ollut, itse häly ynnä muu ei häirinnyt Ukkoa ollenkaan. Olis vaan ollut kiva pussailla aivan kaikki. :D