Päätin sitten korkata jälkikauden, meinasin jo eilen illalla lähteä, mutta pimeä yllättikin niin, että siirsin tähän aamuun. Poljin siis läheiselle pellolle, tein lyhyen suoran jäljen, poljin takaisin ja lähdettiin Jerikon kanssa kohti jälkeä.
Jeriko oli taas jo kotoa lähtiessä ihan samanlainen kuin viime kesänäkin jäljelle lähtiessä, jostain kummasta se tuntui taas tajuavan että ollaan jäljelle lähdössä. Kovalla vauhdilla lähti ja nenä maassa, häntä itse asiassa alusta asti aika mukavasti kuitenkin alhaalla. Vakio merkkauspaikatkaan ei kiinnostanut ja kun päästin irti kohdassa jossa aina lähdetään vasemmalle ja Jeriko yleensä juoksee edellä, Jeriko painoikin käännöksen ohi kohti peltoa.
Vielä ennen jäljelle menoa juoksutin Jerikoa hieman näyttelyhihnassa ja seisotin, aattelin että saisi siinä vähän höyryjä päästeltyä. Jeriko kyllä juoksee harjoituksissa todella nätisti ja häntä melko alhaalla, mutta se on selvä että vieraiden tyttöjen ja poikien keskellä häntä osoittaa kohti taivasta, se on vaan uroksen luonne.. :D
Jälki sitten siinä vanheni noin 30 minuuttia, pituus oli n. 30 metriä ja niin suora kun pellolla sain tehtyä, vähän kaarsi siis kuitenkin, frolic joka askeleella paitsi lopussa muutama tyhjä askel kun frolicit loppui. Ennen jälkeä oli herkkuruutu, mutta Jeriko ei syönyt yhden yhtäkään frolicia vaikka hoksasi ne ihan hyvin, halusi vaan jatkaa eteenpäin. Ja siis Jeriko ei ollut syönyt 1,5 vuorokauteen joten nälkä olisi pitänyt ainakin olla. Hetken aikaa pidin aloillaan josko alkaisi syömään (lenkeillä kuitenkin frolicit kelpaa ihan hyvin), mutta kun edelleen pyrki eteenpäin ja oli kuitenkin suorittamassa oikeaa asiaa eli nenä maassa ja häntä alhaalla, niin päätin että menköön. Vein siis jäljen alulle, asetin suoraan menosuuntaan ja päästin menemään, liinasta vähän otin turhaa vauhtia pois. Yksikään frolic ei noussut, mutta Jeriko oli kyllä ihan hyvin jäljellä, välillä kävi sivussa "tarkistamassa", mutta kun pysähdyin niin palasi jäljelle. Tällä vauhdilla jäljen pää löytyi tietty aika nopeasti, siellä palkkana kissanruokaa.
Vähän jäi hassu olo tästä taas, onko Jeriko vaan niin jälkihullu ettei jäljellä mitkään herkut kelpaa kun sille on niin paljon tärkeämpää löytää jäljen pää? Onko siis mitään järkeä kylvää niitä ruokia metsän eläimille kun Jeriko niitä ei ainakaan ota? Pitäisi vähän kaivella arkistoa, mutta muistaakseni viime kesänä sama homma oli nakkia, lihapullien ja broilerin sydämenkin kanssa, jäljellä ei juuri kiinnosta. Tällaisella suoralla jäljellä on vähän hankala arvioida kuinka hyvin Jeriko sitten loppujen lopuksi jälkeä meni vai menikö vaan sattumalta siinä, mutta oli kyllä nenä maassa suurimman osan ajasta. Kerran nosti päätään ja pysähdyin, kehuin ja lähdin liikkeelle kun laski taas päänsä. Ja jälki meni kuitenkin kohti pellon keskustaa, ei ollut pellon reuna avittamassa tms..
Mutta siis, pitäisiköhän vielä sitten kokeilla jäljellä Natural menua, nakkeja tai lihapullia uudestaan tms, vai pitääkö tuon ruuan kanssa vain luovuttaa? Outilta sain myös sellaisen ajatuksen, että jäljen päässä voisi olla myös lelu. Tämä olisi Jerikolle varmasti palkitsevampaa kuin ruoka, mutta mietin että meneekö sitten väärään vireeseen..? Joskus aikaisemmin mietin myös sitä (en muista keltä ajatus lähtöisin), että jos jäljen päässä olisikin joku ihminen piilossa joka sitten vaikka leikkisi Jerikon kanssa, sekin voisi olla Jerikon mielestä aika palkitsevaa. Mutta toisaalta musta tuntuu, että itse jäljen ajaminenkin on Jerikon mielestä jo aikas kivaa, kun tekee sitä niin innoissaan eikä muut asiat siinä sitten oikein kiinnosta, onko siis mitään syytä muuttaa sitä loppupalkkaa..? Mutta mitä ihmettä teen ton jäljen kanssa ylipäätään, kannattaako kokeilla muita herkkuja vai tyytyä siihen ettei Jerikoa kiinnosta..........?
2 kommenttia:
Kas kummaa meillä on ollut samantyyppistä. ;) Mä laitoin "kupit" jäljelle. Ideana et kupit joissa jotain kupista syötävää herkkua eli jotain ns. löysää tavaraa vaihdetaan sitten joskus keppeihin tai muihin ilmaistaviin esineisiin. Kuppeja ei saa ylittää, niitä hehkutetaan ja hetsailaankin jopa jos ei muuten innostu, syödään ja vasta luvasta saa jatkaa jälkeä. Ideana et palkkaa saa myös jäljeltä ja pitää olla tarkkana, muuten jos palkkaa vaan lopussa ni sillä on toki kova kiire vaan sinne loppuun.. Lisäks meil on ollut jonkin verran namui jäljellä, mut se olis sit niiden kans vähän silleen et ne olis sit syötävä..joten jätin viime vuonna pääosan pois, laitoin vain isompia röykkiöitä jotka oli syötävä.
"Namuja jotka on syötävä" :D :D
Pitääköhän mun ottaa Lalli metsään mukaan ja uhkailla, että "muuten Lalli syö".. :D :D Haha, ei vitsi, Jerikon kanssa vaan niin hassu ajatus. :D
Mutta siis muuten samansuuntaista neuvoa kuin mitä olen saanut nyt muiltakin, jäljelle voisi siis tosiaan alkaa laittamaan palkkoja väliin (ruokaa tai lelua, lelu voisi olla Jerikolle mieluisampi) ettei olisi niin kova kiire vain jäljen päähän. Ja keppien ilmaisua pitäisi alkaa harjoittelemaan, niistäkin Jeriko toivon mukaan innostuu sen verran, että alkaa käymään jälkeä vähän huolellisemmin läpi..
Lähetä kommentti