tiistai 15. helmikuuta 2011

Touhukas alkuviikko

Kylläpäs on taas ollut touhukas alkuviikko. Lauantaina on sitten meidän toinen alokasluokan koe, torstai ja perjantai olisi tarkoitus pitää vapaata.

Ollaan tässä totutettu Jerikoa liikkurin käskyihin, kaverit tai Matti on aina vaan uudelleen hokeneet käskyjä ja välillä ollaan sitten lähdetty oikeasti liikkeellekin. Selvästi on parantunut mun mielestä, edelleen käskyttäminen saa Jerikon innostumaan, mutta paljon ollaan saatu hiljaista istumista ja hiljaisia lähtöjä, myös todella innostavissa paikoissa kuten agilitytreeneissä. Hengityksen kiihkeydestä kyllä huomaa että tekisi mieli vähän inistä. :D Mutta se kertoo mulle, että harjoitukset on onnistuneita, olen nyt tarttunut oikeaan ongelmaan ja harjoitukset on sopivan vaikeita, koettelee Jerikoa mutta pystyy suoriutumaan. Ei nyt tietenkään lauantaihin mennessä mitenkään ihmeitä saada aikaan ja hiiren hiljaista ja rauhallista käytöstä, mutta uskon että tästä on paljon apua, myös paikkamakuuseen. Mun oma näkemykseni on, että meidän isoin ongelma on juuri liikkeiden alussa/liikkeelle lähdöissä. Jos saan Jerikon olemaan hiljaa ja rauhallinen ennen paikkamakuuta tai seuraamisen alussa, niin uskon että loppukin menee hyvin, Jerikon pitää vaan olla oikeassa mielentilassa.
Mutta ainakaan mun ei tarvitse viritellä Jerikoa suoritukseen, jätkä virittelee ihan itse itsensä! Täytyy vaan vähän säätää viritysruuvia. ;)

Agilityssä ollaan myös edistytty mainiosti. Maanantaina omalla vuorolla tehtiin rataa, johon otin mukaan puomin ja renkaan. Jeriko hakee hyvin puomin ja renkaan ohjauksesta ja käskystä. Maanantaina meni niin kivasti, että jätin viimeisen vuoromme lyhyeksi kun olin jo niin tyytyväinen Jerikon suoritukseen ja Jeriko oli jo radanjuoksusta aika hengästynyt. Hannan kanssa pitäisi poistaa verkkoja kepeiltä, tällä hetkellä ollaan tilanteessa että Jeriko menee hyvin jos keppejen molemmissa päissä on kaksi verkkoa ja keskellä yksi, ja ohjaan "helpommalta" puolelta. Kunhan osais (Hannan apu tässä siis tarpeen) poistaa verkot koiran kannalta loogisimmassa järjestyksessä, niin varmasti Jeriko nopeasti osaa kepit ilman niitä, etenee kepeillä kuitenkin todella innokkaasti.

Tänään oltiin paimentamassa Somerolla. Nyt otettiin vähän erilainen lähestymistapa, annettiin Jerikon vapaasti tehdä mitä haluaa kunhan ei oikeasti käy kiinni lampaisiin. Oli vaikea olla kieltämättä jos Jeriko ryntäsi lampaille (pirun vaistomainen "suojelen lampaita" -reaktio), mutta eipä se sitten tehnytkään mitään rumaa, irvisti tms., mutta ei oikeasti käynyt kiinni. Ja siis ryntäyksiäkin teki vain muutama kerta. Muuten Jeriko oli paljon paljon vapautuneempi ja innokkaampi, eikä enää yhtään yrittänyt mun jalkoihin vaikka olisin ollut lauman edessäkin, kiersi vaan taakse. :) Marikakin kehui, että on kuin eri koira, todella innokas taas. :) Edelleen Jeriko kiertää mielellään vain vasempaan, mutta hakukaari on kyllä tosi hyvä, sopivan väljä. Sain kyllä ihan kevyellä ohjauksella sitä taittumaan myös oikealle, mutta ei vielä kokonaisia kierroksia, hyvän yrityksen jälkeen annettiin taas kiertää haluamaansa suuntaan. Mutta kyllä Jeriko itsekin kääntyi kiertämään oikealle useampaan kertaan jos lampaat meinasi karata sitä kautta liikaa, haki hyvin takaisin. Samoin jos joku lammas ajautui kauemmaksi haki mukavasti takaisin. Jeriko myös änkeää todella rohkeasti seinän ja lampaiden väliin ilman mitään ärinöitä. Välillä kun yritettiin sitä saada kääntymään oikealle vain sillä että ohjasin lauman aivan seinän viereen, Jeriko suikahtikin sieltä lampaiden villojen ja seinän välistä. Että ei olisi ongelmaa hakea lampaita tiukasta paikkaa, mutta vastapäivään kierto edelleen ongelmallinen. :D
Lampaat oli kyllä tänään ihan mahdottomia! :D Niitä oli 6, ja niin pirun vikkeliä ettei mitään! Pelkäsin, että tulisi kylmä, mutta siinä lampaisiin kompastellessa, ja niiden ja Jerikon mukana pysytellessä tuli kyllä hiki! Lampaat änkes ihan jalkoihin kiinni ja jonkun sarvi tökki takareiteen ja sitten piti yrittää päästä sieltä kuuden lampaan keskeltä taas jonnekin liikkeelle, huh huh! :D
Mutta olen tyytyväinen, että tuli lähdettyä pakkasesta huolimatta. Tästä on hyvä taas jatkaa kun Jeriko on taas innoissaan asiasta. Katsotaan miten tämä tässä kehittyy.. :)

2 kommenttia:

Anita kirjoitti...

Huh huh Sabina! Sä olet kyllä ihailtavan aktiivinen treenari. Vähän mua hävettää, kun en saa mitään aikaan. No näillä mennään.
Onnenpotku teille sinne tokokisaan lauantaiksi. Toivotaan, että ohjastajan hermo kestää;-) Eiköhän Jeriko tee sen minkä osaa, kuitenkin.

Sabina kirjoitti...

Joo, luotan kyllä Jerikoon että kaikki yksilöliikkeet menee hyvin, mitä nyt ehkä saattaa lähdöissä äännähtää. Mutta se paikkamakuu. Täytyy vaan toivoa, että vieressä olisi vain jotain isoja uroksia jotka ei näyttäisi siltä että kiinnostaisi leikkiä, sitten varmaan pysyisikin hyvin..