Eilen käytiin tokoilemassa Tuijan ja Saran kanssa. Ensin otettiin Jerikon kanssa hyppyä. Hyppää hyvin, mutta nyt alkoi sitten esteen jälkeen kaartamaan pikkaisen vasemmalle, niin että pysähtyi suurin piirtein vasemman tolpan kanssa samaan linjaan tai vähän jopa yli. Ei hyvä. Viime kunnon treeneissä Meirän hallissa ei tehnyt mitään tollaista, aina tulee jotain uutta ongelmaa. Mutta kyllä tuo tuosta, hyvin kuitenkin pysähtyy ja seisoo varmasti kun kävelen viereen. Pikku juttu siis, toivon mukaan ainakin.
Sitten otettiin seuraamista. Tuli mun mielestä kohtalaisen hyvin, vähän inisi, mutta ääntely ei ollenkaan pahaa. Pitkiä pätkiä myös ihan hiljaa. Paikka on kuitenkin tiivis ja hyvä, ainut että välillä saattaa vähän kaartua jalan taakse jos on liian innoissaan. Parhaimmillaan kuitenkin tosi hyvää seuraamista. Treeniä vaan tähänkin, ja treeniä olen kovasti suunnitellutkin! ;)
Otettiin myös paikkamakuu. Pidin Jerikoa makuussa 2,5 minuuttia, palkkasin muistaakseni kolme kertaa. Olisin palkannut normaalisti harvemminkin, mutta takaa meni yhdessä vaiheessa tuntematon koira, ja päätin palkata Jerikon siitä että pysyi hyvin makuulla häiriöstä huolimatta. Paikkamakuu kyllä todella hyvä ja varma, nykyään jo parempi ryhti eikä paina päätä maahan niin kuin aiemmin, ja on aivan hiljaa koko ajan. Parannusta tapahtunut! Paikkamakuut iltapalan annon yhteydessä on selvästi tuottaneet tulosta! :)
Viimeisenä vaan ei vähäisimpänä otettiin sitä luoksetuloa. Silloin toissapäivänä ongelman havaittuani tein jo tosiaan sitä että pidin käsiä selän takana ja lelua siellä, ja otin lelun esiin vähän sen mukaan jos Jeriko oli turhan kiinnostunut jommasta kummasta kädestä. Eilen tein myös pari sellaista, ensin lyhyemmällä etäisyydellä ja sitten 15 metrin päästä. Jeriko alkoi tulemaan täysin suoraan ja palkkasin siitä. Ja sitten muutaman kerran annoin tulla eteen asti, aivan täydellisiä suorituksia, juoksi lujaa, tuli tiiviisti ja tikkusuoraan eteen. On selvästi hyötyä siitä, että ollaan treenattu asento varmaksi, todella osaa tulla suoraan vaikka kädet olisi selän takana. Sitten vielä siitä siirtyminen perusasentoon ja sekin hyvin. Aivan huippua! Tämä palkkaus näyttää tuottavan myös enemmän vauhtia Jerikon luoksetuloon kuin paot ikinä, Jeriko juoksi todella lujaa ja täydellä innolla luokse, mutta keskittyi hyvin siihen luoksetuloon eikä alkanut tekemään mitään paimenkaarroksia. Vau! Olin tyytyväinen, siihen oli hyvä lopettaa ja juosta ympäri kenttää hihkuen! :D
Tänään, eli uuden vuoden aattona, jäin sitten koiravahdiksi kotiin. Eipä Jeriko ole juuri paukuista välittänyt, pari kertaa murahtanut siihen tyyliin, että "kuka siellä meluaa mun reviirillä", mutta antaa senkin olla kun vaan huomautan. Ja kyllähän mä tän nyt arvasinkin, tonkin että jos jotenkin reagoi niin ärsyyntyneenä siitä että kuka julkeaa siellä liikkua. :D Luonteelleen uskollinen, ei helposti hätkähdä. :)
Ollaan tässä aina silloin tällöin treenailtu myös kapulan pitoa, en taida olla kirjoittanut siitä aikoihin. Tänäänkin sitä treenailtiin. Nyt menee kuitenkin tosi hyvin, Jeriko nostaa kapulan maasta ja pitää sitä hyvin vaikka tökkisin tai vetäisin sitä kevyesti. Silti en aio hoppuilla, varmaan huomenna vielä otetaan pitotreeniä ja sitten aloitetaan perusteellinen asennon hiominen. Sitten varsinainen nouto.
Aloin myös ajankulukseni opettamaan Jerikoa sulkemaan kaapin oven. Olishan se nyt kätevää kun kissat avaa niitä niin Jeriko sitten sulkisi perässä! ;)
Tänään iltaruuan yhteydessä en viitsinyt ottaa paikkamakuuta kun se on jo niin varma, vaan päätin ottaa luoksetulon, tietty lyhyellä etäisyydellä kun sisällä ollaan. Olohuoneesta keittiöön kutsuin, taas aivan tikkusuora asento ja hyvällä innolla tuli vaikkei sisällä sellaista vauhtia saakaan kuin ulkona, ja nyt aivan täydellinen siirtyminen perusasentoon! Siitä kelpasikin antaa herkullinen ilta-ateria palkaksi. Kyllä olen tyytyväinen. <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti