torstai 19. elokuuta 2010

Jeriko paimentamassa lampaita

Käytiin tänään Harrinkatin Tiinan luona Mahnalassa lampaita katsomassa tarkoituksena kokeilla syttyisikö Jeriko, ja sitten jos syttyy voisimme mennä jollekin kurssille/koulutukseen. Käytössä oli kaksi nuorta ja nopealiikkeistä lammasta. Tiina näytti ensin oman bortsunsa kanssa mitä siellä aitauksessa pitäisi tehdä, ja Jeriko meinasi heittää voltteja jo sitä aidan takaa katsellessaan. Kun sitten mentiin aitaukseen Jeriko oli jo käytännössä syttynyt, ja muutaman minuutin Jerikon touhua seurattuaan Tiina totesi sen ihan täysin syttyneeksi. Hirmuinen tahto Jerikolla oli päästä lampaiden luokse, ja paikallaan ollessaankaan ei irrottanut katsettaan niistä. Pommin olisi varmaan voinut vieressä räjäyttää eikä olisi välittänyt. :D
Tea oli mukana kuvaamassa niin on jotain mitä tänne blogiinkin laittaa, kiitos avusta! Vauhdikkaimmissa tilanteissa ei harmi kyllä kamera pysynyt mukana.



Narussa (ja aluksi ihan vaan talutushihnassa) sitten Jerikoa juoksutettiin lampaiden ympärillä, tosi hienosti alkoi luonnostaan tulemaan maahan käyminen, katse oli koko ajan vahva. Aluksi Jerikolla oli yllätys yllätys aivan liian korkea vire ja halusi aina sännätä suoraan lampaiden perään kun ne liikahti, ja kun liinasta otti vastaan niin alkoi vähän piippaamaan. Niin tohkeissaan se oli, että jossain välissä puri pienen reiän kieleensäkin eikä sitä huomattu ennen kuin tauolla kun läähätti kieli punaisena. Siinä kuitenkin kun tehtiin muutamia harjoituksia Jeriko alkoi tosi nopeasti samaan juonen päästä kiinni, osasi tehdä rauhallisiakin lähestymisiä, kävi itsenäisesti välillä maahan eikä pitänyt enää ääntä. Hienosti toi myös lampaita mua kohti nurkkaan ja piti niitä siellä kun Tiina piti liinasta vähän vastaan ettei päässyt liian nopeasti lähestymään. Kerran Tiina päästi Jerikon vapaalla liinalla ajamaan lampaita ja säihkähdin vähän kun Jeriko sai lampaat kiinni että miten siinä käy, mutta Jeriko yritti vain päästä vähän aidan ja lampaan väliin, ei ajatellutkaan puremista tai mitään muuta typerää. Vielä saisi toki uskallusta olla enemmän, ihan ei uskaltanut sinne väliin mennä, mutta tosi hienoa ensi kerralta! Myös taukojen aikana Jeriko piti koko ajan lampaita silmällä, ja varmaan jos lampaat olisi yhtään liikahtaneet niin olisi Jerikonkin lähtenyt. Lopetettiin sitten melko lyhyeen, oltiinkohan edes puolta tuntia (?), koska Jeriko oli jo täysin syttynyt eikä Tiinan ollutkaan tarkoitus alkaa meitä varsinaisesti opettamaan.











Jeriko sai kyllä suuret kehut Tiinalta ja touhua seuranneelta tilan mieheltä, luonnon lahjakkuudeksikin kehuttiin! :) Tiina kannusti kovasti lähtemään Kimmolle koulutukseen, ja sanoi myös että kannattaa käydä mahdollisimman monilla eri kouluttajilla niin voisi sitten jokaiselta poimia itselleen sopivat osat. Sitten kun oltaisiin jotain opittukin niin voitaisiin käydä taas Tiinan luona harjoittelemassa, kun ei tarvittaisi niin paljon ohjausta ja minä itse ymmärtäisin asiasta enemmän. Ainut huono puoli Jerikossa on kuulemma toi väritys, jos lampaat ei ole yhtä ripeäliikkeisiä kuin nämä kaksi, niin Jeriko joutuu tekemään enemmän töitä kuin musta valkoinen bortsu ja saa olla TODELLA vahva katse niitä liikutellakseen.

Mutta olen kyllä ylpeä, on tuosta pojasta vaikka mihin! <3

2 kommenttia:

Tuija kirjoitti...

Tosi hienoa, harmi kun ei päästy mukaan.

Sabina kirjoitti...

Joo, toi meni kyllä paljon paremmin kuin mitä osasi odottaa! Jeriko reagoi paljon paljon voimakkaammin niihin lampaisiin kuin mitä olisi osannut odottaa, ja kyllä sitä sitten päiviteltiinkin että Jeriko oli vasta ekaa kertaa lampailla! :D

Mutta oli kyllä silleen kiva lammaspari, ne liikkui niin helposti ja ripeästi että sai nuori ja kokematon koira vähän vetoapua siitä kun saa helposti vastareaktion omille toimilleen. En tiedä millaiset lampaat teillä siellä Somerolla oli mutta toivottavasti pääsette pian tuolla käymään ja saatte samanlaiset lampaat. :)