Kenraalit

Tehtiin tänään Tuijan kanssa kokeenomainen treeni Kyötikkälän kentällä missä koekin on sitten sunnuntaina. Paikkamakuuta ei tehty, koska Ronjan kanssa tai yksin makaaminen ei nyt muutenkaan olisi tuottanut Jerikolle mitään haastetta, turha sitten kylmässä makuuttaa. Tunnari jäi tekemättä, koska mulla on tunnarikapulat loppu. :D

Aloitin parkkipaikalla muistuttelemalla hiljaisuudesta, mutta kokeessa teen senkin vielä perusteellisemmin. Yhteen autoon palautuksen jälkeen Jeriko kuitenkin hiljeni. Itse kentällä tein vielä lyhyitä seuraamisia ja askelsiirtymiä, joissa ääntä meinasi taas tulla ja niistä "oijoi", ja uusi yritys. Ihan hyvin Jeriko alkoi siihen rauhoittua, mutta aika lyhyt virittely kyllä verrattuna siihen miten kokeessa aina teen ja tulen tekemään. Kylmässä ei kuitenkaan raaskinut vielä hieman kipeää Tuijaa odotuttaa turhan kauaa.

Seuraaminen lähti ihan ok, äänekästä huohotusta, mutta ei vinkunaa. Jossain vaiheessa sitten alkoi taas ääntäkin tulemaan ja keskeytin seuraamisen ja lähdin uudestaan. Muutaman kerran uusi yritys, mutta kun ei sitten hiljentynyt niin ärjäisin ihan todella kunnolla. Yleensähän en kyllä välitä kauheesti tällaisista pakotteista ynnä muista ja ollaankin tohon ääntelyyn hyvällä tuloksella pureuduttu aivan eri kantilta. Kuitenkin Jeriko meinasi nyt äännellä vaan koko ajan, enkä viitsinyt jatkaa suoritusta äännellen (tässä olen nyt aivan ehdoton) enkä myöskään jäädä jankkaamaan sen hiljaisuuden kanssa. Niinpä sitten ärjäisin. Ja sen jälkeen Jeriko oli aivan hiiren hiljaa ja seurakin tosi hyvin! :D Jatketaan siis edelleen vanhaan malliin ja koepäivänä otan enemmän aikaa tuohon hiljaisuuden saamiseen muilla keinoin (auton luona siis lämmittelyä, että voi laittaa jäähylle jos ääntelee), mutta ehkäpä Jerikolle nyt kuitenkin jäi mieleen, ettei tuolla kentällä vinguta tai saatan suuttua..? ;)

Seuraamisesta istuminen onnistui!! :) Hieman hihkuin Jerikolle tästä. Jeriko kyllä yritti aina välissä kun hihkuin karata repulle lelun luokse.. Mitenkäs tällainen saadaan pois? :D

Luoksetulo pysähdyksineen aikas hyvä, vauhti oli hyvä mutta seisomaan pysähtyminen hieman valui. Olin kyllä jo ennalta huomannut, että lumen alla oli hieman jäätä ja olin henkisesti varautunut siihen että hieman liukuu. Maahanmenossa Jeriko oikein heittäytyi maahan ettei varmasti luista! :D Lopun kuitenkin sekoili ja tuli suoraan perusasentoon, vinoon sellaiseen. Korjasin sitten siitä vielä eteen ja kehuin vasta siitä.

Ruutu kerrasta hyvin. Jäi kyllä hieman turhan eteen, mutta ihan täysin oli ruudussa sisällä, joten kelpaa. :)

Metallinouto hieman itseä hirvitti, kun missään ei ollut täysin tasaista ja tiesin kapulan uppoavan hankeen ja jäähtyvän sitten reippaasti vaikka kuinka lämmittäisi. Sinnehän se sitten upposi oikein kunnolla kahvaansa myöten, mutta Jeriko suullaan hienosti kaivoi otteen (ihme ettei alkanut edes jaloillaan kaivamaan!) ja toi mulle niin kuin ei mitään! Hieno poika!! :)

Hyppynoudossa onnistuin jotenkin heittämään AIVAN vinoon. Miten ihmeessä edes onnistuin siinä!? :D Kapula oli monta metriä hypyn vasemmasta reunasta sivussa. Niinpä Jeriko meinasi mennä ensin hypystä ohi. Kutsuin takaisin ja uusi käsky samasta tilanteessa, selkeämmin vaan "hyppy" ja sitten "hae". Takaisin meinasi tulla ohi, mutta hyppy-sanalla kaarsi esteelle. Ohhoh. Sitten uusi heitto ja tällä kertaa heitin taas oikein tarkkaan suoraan, tässähän ei tietenkään ollut mitään ongelmaa.
Mutta hittolainen, kokeessa pitäisi sitten oikeasti osata heittää SUORAAN.

Sitten vielä kaukkarit. Voi voi.. Istumaanmeno oli taas jotenkin aivan hirveen vaikeeta. Ensin tehtiin kohti varastorakennusta ja ääni kaikui aivan kummasti, ensimmäinen seisomaannousukin meni jotenkin plörinäksi. Vaihdettiin sitten suunta ja sitten oli seiso-istu, jossa istumisesta Jeriko oli hyvin epävarma, painui lopulta maahan, tai suorastaan maan alle. Kävin sitten ihan vaan nostamassa Jerikon pystyyn ja yritin olla hieman rohkaisevakin. Sitten seiso-istu-maahan-istu. Viimeinen istumaannousu taas jumitti. Lopulta kun nousi istumaan niin palkkasin siitä. Leikittiin hetki oikein innokkaasti ja sitten vaan maasta istumaannousu samalta etäisyydeltä. Nyt nousi oikein reippaasti ja vapautin heti mun luokse palkalle.
Voi kamala, kun noissa istumaannousuissa Jeriko on niin epävarma. En ymmärrä miksi! Ollaan tehty noitakin lenkeillä ja olen muistanut palkkailla myös istumisista, mutta silti ne jotenkin jumittaa. Ja Jeriko on niin surkeana siinä, kun ei nouse. :( Mutta siis saatiinhan se onnistunutkin ja loppui niin kivasti, että hyvä niin. :) Vielä niitä sitten tässä harjoitellaan ja toivon sitten, että kokeessa istumaannousukin olisi varma.

Kenraali ei siis tarkoita sitä, etteikö enää harjoiteltaisi ollenkaan, se oli vain viimeinen kokeenomainen harjoitus. Nyt treenataan pieniä osa-alueita, lähinnä kaukkareita ja seuraamisen istumista varmistellaan. Musta tuntuu ettei tässä sitten enää muuta harjoitellakaan niin ei veny treenit pitkiksi, kun otetaan vaan niitä jotka eniten vahvistamista kaipaa. Kyllä nyt kuitenkin on ihan hyvä fiilis kokeeseen lähtemisestä, ykköstä tavoitellaan! :)

Kotona taas! :)

Nyt on taas Seinäjoelta kotiuduttu, tämän viikon Jeriko tosiaan oli kotona Mattia ja kissoja vahtimassa. ;)
Vaikka ei itse asiassa ollut kaukana ettei auto olisi jättänyt Seinäjoelle! Ensin akku tyhjeni, kun hetki seisottiin odottamassa yhtä kyytiläistä, vaikka hetki sitten oli käynnistynyt ihan hyvin. Sitten haettiin kissojen ja koirien kanssa käynnistyskaapeleita, kun omasta autosta ei löytynyt!? Siis meillähän ne on, mutta missä?? Ja nykyään ei ilmeisesti ihmisillä ylipäätään tunnu olevan käynnistyskaapeleita, onpa kummallista.. Lopulta kun ne saatiin, niin auto kyllä käynnistyi iloisesti, mutta moottori ei ottanut minkäänlaisia kierroksia! Valuteltiin auto keskussairaalan parkista alamäkeen ja soitin Enirolle, että missä on lähin huoltamo. Onneksi lähimpään oli vain pari kilsaa ja koko matka tasamaata, niin nelonen/kolmonen silmässä moottosi veti ehkä 20 km/h... Pikkasen kertyi jonoa meidän perään, mutta minkäs sille mahtaa. :D Kaasuttimeen oli sitten tullut sähkövika (kiitos täysin elektronisoitujen uusien autojen) kaapeleilla käynnistäessä ja vika onneksi hoitui vain sillä, että korjaaja nollasi auton ajotietokoneen muistin. Onneksi kyytiläisillä säilyi koko viivästyksen ajan very high spirit! ;)

Tänään käytiin sitten heti jo paimentamassa. Oli kyllä kivaa, kun oli jo ehtinyt kertyä pidempää taukoa edellisestä kerrasta. :) Jeriko teki kyllä aikas hyvin vaikka aitauksen käyttökelpoinen tallautunut alue oli nyt jo hyvin pieni ja muualla syvää raskasta hankea. Harjoiteltiin ajon tempoa, toisin sanoen Jeirkon hidastamista, vapaata kuljetusta/tasapainottamista kun kääntyilin ja hidastamista kaarien päähän. Pari muutaman kymmenen metrin hakukaarta, mutta valtaosin lähettelin ihan läheltä, koska umpihankeen lähettäminen koko ajan olisi ollut aivan liian raskasta. Tässä Jeriko alkoi hienosti hidastamaan ja kävi ilman eri käskyä maahan tasapainoon. :) Jeriko myös odotti nyt hienosti hiljaa omaa vuoroaan, istui vaan koko ajan tuijottaen lampaita. :)
Parin viikon päästä pitäisi olla Somerolla ratatreeni. Mä todella toivon, että lumi jo sulaisi ihan reippaasti siihen mennessä, muuten on taas tiedossa aika raskas treeni..

Käytiin tänään myös pitkällä lenkillä Ronja mukana, kun Tuija oli kipeä. Ai kun Jeriko oli iloinen, kun pitkästä aikaa pääsi Ronjan kanssa juoksemaan! :)


Kevät on tuonut mukanaan monta mietittävää asiaa. Kisakalentereita on varmaan moni alkanut katsomaan kesää varten enkä minä ole poikkeus! ;) Tosin paimennuksen kisakalentereita (sekä SBCAK että SPKY) odottelen vielä kuumeisesti. Somerolle kisapäiviä on jo anottu ja ilmoitettu, ikävävästi vaan ensimmäinen kisapäivä 6.5. osuu samalle päivälle kuin Pekka Korrin jälkikoulutus, johon olemme varalla. Alkukesään tollanen jälkikoulutus olisi ihan rautaa, saisi varmasti ideoita miten treenata kesän aikana, että pääsisi sitten syksymmällä starttaamaan pk-jäljellä. Toisaalta taas haluaisin päästä Jerikon kanssa paimennuskisoihin, tosin toi toukokuun alku on ehkä vielä turhan aikaisin muutenkin... Eli haluaisin jo kovasti tietää, miten kisoja ylipäätään järjestetään, jotta osaisin päättää kumpi ajaa edelle, Korrin koulutus vai mahdollisuus päästä paimennuskisoihin.. Toisaalta seuran puolesta olisi myös tarjolla Korrin pk/toko-päivää 5.5., sekä myöhemmin kesällä Kompan Ullan metsäjälkikoulutusta.. Katsotaan nyt miten nämä suunnitelmat muotoutuu..

Sovittiin myös ensimmäinen paimennuspäivä huhtikuun lopulle ja toinen mahdollisesti otetaan loppukesälle. Aloin jo odottamaan innolla! :)

Tokon kisakalenteria olen koko ajan katsellut melko aktiivisesti ja nyt vielä pidemmälle kesää. Toisaalta pitäis osata jotenkin rytmittää tätä harrastamista, ei kesällä voi kaikkia neljää lajia täysillä harrastaa! Pitäis kai malttaa jättää toko tauolle, mutta nyt olisi kova polte saada voittajasta ykkönen, ja sen jälkeen kyllä kova polte startata evl:ssäkin. Kun alkaa huippu häämöttää, niin kyllä sitä alkaa into lisääntyä. ;)
Ensi viikonloppuna seuraava koe. :)

Agilitytreenejä jatkamme taas ensi viikolla ja myös sen suhteen olen alkanut hieman kisakalenteria vilkuilemaan. Saa nähdä milloin siis seuraavan kerran startataan. :)

Tuossa jo aikaisemmin katselin myös mahdollisia talkoo-päiviä seuran riveihin. Nyt varsinkin, kun seura tarjoaa vaikka minkälaista koulutusta, niin koen ihan kohtuulliseksi kantaa korteni kekoon muutenkin kuin pakollisten talkoopisteiden osalta. :)

Odotin jo innolla tätä kevättä, että oltaisiin Jerikon kanssa päästy PPK:n pääsykokeisiin! Palveluskoiratoiminta tuntuu mulle jotenkin todella luontevalta ja mielekkäältä, ja jos treenaamaan päästäisiin, niin tavoitteena ehdottomasti olisi hälytysryhmään pääsy. Mutta mitenkäs kävikään? Tänä vuonna ei oteta ollenkaan (!) uusia jäseniä! :( :(
Tämä oli kyllä todella pettymys, mutta ei auta kuin odottaa ensi vuoteen ja toivoa, että silloin otettaisiin uusia jäseniä ja oltaisiin Jerikon kanssa jo sen verran hyvin pohjia tehty, että päästäisiin alkeiskurssille ja ryhmiin!

Toinen tämän kevään ajatus, on päästä mukaan kaverikoira-toimintaan Tampereella. Tätä olen ajatellut jo joskus paljon aikaisemminkin, mutta nyt sitten vuoden vaihteen tienoilla otin yhteyttä ja jäin odottamaan infotilaisuutta ja kurssia. Kaverikoira-toiminta tuntuu itselle hyvin merkitykselliseltä, olisi hienoa jos voisi ilahduttaa Jerikon kanssa muita ihmisiä, olivat he sitten vanhuksia, kehitysvammaisia tai vaikka päiväkodin lapsia. Siinä olisi työ jolla olisi todella merkitys. :) Sitä paitsi uskon, että Jeriko nauttisi kyllä täysin rinnoin, ja Jeriko on niin mainio kaikkien ihmisten kanssa, että olisi todella hyvä kaverikoira! :)

Olen myös katselut kovasti luonnetesti-kalenteria ja tiistaina yritin saada paikkaa yhteen kokeeseen. Aloitin soittaa heti klo 18.00, kun soittoaika alkoi, mutta en päässyt missään vaiheessa läpi, vaikka istuin puhelimessa tunnin! Ei siis varmasti olisi lt-paikkaaakaan saatu, joten siinä vaiheessa luovutin. Nyt sitten katselin kalenteria eteen päin, että mihin sitä voisi yrittää..
Olen kyllä nyt katsellut lähiaikoina joitain luonnetesti-videoita, ja täytyy kyllä sanoa, että tuomareiden arviointi vaihtelee todella paljon! Esim. jos koira voi saada +3 taistelutahdon sillä, että juoksentelee itsekseen keppi suussa, mutta ei leiki tuomarin kanssa ollenkaan, niin olen hieman ymmälläni.. Tällaisia on toisaalta tyhmä blogissa puida, mutta kyllä se nyt vaan on selvää, että hyvin vaihtelevaa on tuomareiden arviointi eivätkä pisteet välttämättä ole ollenkaan totuudenmukaiset tai kerro koiran luonteesta mitään. Siitä huolimatta yritän saada Jerikolle lt-paikkaa, kyllä se vaan silti kiinnostaa. ;D

Eli paljon on suunnitelmia, jarru puuttuu multa kyllä koiraharrastamisen suhteen täysin! :D

Nousujohdannetta mutta ei riittävästi

Tänään oli sitten meidän toinen voittaja-luokan koitos Tamskin tallilla. Tuomarina Mauri Pehkonen. Tea ja Katri olivat mukana katsomassa ja kannustamassa, Tea kuvasi. Ensinnäkin täytyy sanoa, että toi järkkärillä kuvaaminen on kyllä sellainen taiteenlaji, että joku viisaampi voisi kertoa onko ylipäätään mahdollista zoomailla ja silti säilyttää tarkennus? Nyt vaihdoin tarkennus-tilaa ja taas meni hieman huonosti, en tiedä olisiko tarkennus nyt sitten kuitenkin säilynyt jos olisi zoomaillut meidän liikkeen perässä...? No silti valtaosin ihan hyvää kuvaa ja itsepähän menin sitä tarkennustilaa vaihtamaan, kiitos Tealle! :)

Paikkamakuu 10: Kaksoiskäskyllä kyllä maahana, mutta tuomari ei huomannut tai rokottanut siitä. Tosin yhtä lukuunottamatta muillakin tuplakäskyt ja kaikille 10. ;)

Seuraaminen 9: JES!! Tästä olen NIIN tyytyväinen! Jeriko oli hiljaa, voitteko kuvitella!? Ja silti seurasi hyvällä vireellä ja tuomari kehui seuraamista, sanoi että oikein hyvää ja hän tykkää korkeammasta vireestä vaikka sitten vähän poikittaisikin. :D Tuomari meidän makuun! ;) Pitäisi varmaan mennä jatkossa pelkästään Maurin kokeisiin. :D
Ensimmäinen pysähdys tuli Jerikolle kyllä vähän yllätyksenä ja se vähän huonompi, peruutusaskeleisiin lähti myös vähän tavallista huonommin kun oli liian edessä eikä tarkkana, mutta tosi hyvää silti. Ei siis äännellyt edes askelsiirtymissä! :) :) :) :) :) :)

Liikkeestä istuminen 0: Taas jäi seisomaan. Mitä tästä sanois, hiton vaikeeta.. Jeriko lähtikin huonosti mukaan ja annoin jo toisen käskyn, pysähdyksessä takajalat hieman notkahtaa niin kuin olisi menossa istumaan, mutta eipä sitten kuitenkaan..

Luoksetulo 6: Tuplakäsky maahanmenoon. Jeriko alkoi tässä jotenkin laamailemaan, oliko ääntelyn pidättely vienyt pojasta suurimman puhdin pois vai mikä oli.. No, luoksetulon pysähdykset hyvät, mutta vauhtiakaan ei kyllä ollut paljon mitään.

Ruutu 10!!!: Tässäkin Jeriko oli hieman normaalia hitaampi, mutta muuten niin nappisuoritus, että ei siitä voinut muuta antaa. ;)

Hyppynouto 9: Hyppy oli pari metriä kehän laidasta. Ensimmäisellä heitolla kapula tuli ensin maahan suoraan esteen taakse, mutta pomppi odottamattomasti kehänauhan ulkopuolelle. Mun ilme videolla oli kyllä hauska! :D :D Sain sitten uuden heiton, ja heitinkin sitten ihan kieli keskellä suuta. Hyvä vauhdikas lähtö, mutta palautuksessa olisi voinut olla vauhdikkaampi, perusasento taisi jäädä hivenen vajaaksi.

Metallinouto 8: Minä ärsyttävä kisaaja otin taas itselleni aikaa kapulan lämmittämiseen. Hieman laiskasti Jeriko lähti noutamaankin, mutta sentään laukalla, hetken mietti nostamista mutta nosti ja toi hyvin kuitenkin luokse, ravilla tosin. Perusasentoon siirtyminen hyvä.

Tunnari 8: Kapulaa sai pitää tosi vähän aikaa, oli kyllä alle 10 sekuntia. Jeriko haisteli oikein tarkkaan ja nosti oman, pudotti sen kuitenkin kun tarkisti vielä kaksi jäljellä olevaa, mutta nosti sitten oman ja toi sen, ei koskenut vääriin. :) Palautuksessa olisi voinut olla taas vauhdikkaampi.

Kaukkarit 0: :( Maahanmenoon taas tuplakäsky ja Jeriko lysähti sitten siihen oikein kunnolla. Nousi kyllä hienosti seisomaan, mutta istumaanmenossakin liikkui hieman. Maahanmenon jälkeisessä istumisessa nousi vasta kolmannella (sama vanha ongelma avoimesta lähtien). Hitto. Itse asiassa kaukkareiden treenaaminen oli kyllä jäänytkin aivan liian vähälle, torstaina vasta tajusin ettei oltu otettu niitä hetkeen ja Jeriko meinasi treeneissäkin vähän jäätyä. Edestä palkkaamalla sain kyllä sen silloin toimimaan, mutta toi maasta istumaannousu on kyllä jotenkin hankala. Miksi? Liikkumiseen olen kyllä pettynyt, kun yleensä on tehnyt niin hyvin.

Kokonaisvaikutus 8: Ihan hyvinhän meillä meni, vähän Jeriko tosiaan sitten laamaili loppuliikkeitä seuraamisen jälkeen. Mutta seuraamisesta olen kyllä tosi tyytyvväinen, kun oli nyt aivan hiljaa! :)

Kokonaispisteitä siis 214, parannusta edelliseen 6 pistettä mutta edelleen VOI3-tulos. Seuraava yritys on kahden viikon päästä. Ensi viikon onkin sitten kokonaan treenitaukoa, kun lähden Seinäjoelle ja jätän Jerikon nyt kotiin. Toisaalta voi tehdä ihan hyvääkin ja täytyy nyt vaan kaukkareita muistaa treenata ja edelleen hinkata tota istumista. Pakko sen nyt joskus on jäädä kokeessakin istumaan, kun lenkeillä ja treenatessa jää hyvin!

Reissussa

Nyt alkoi meidän opintojakso Seinäjoella ja ajettiin tänne eilen. Jeriko siis myös mukana, koska en uskaltanut näin kokeen alla jättää sitä kotiinkaan tylsistymään, olisi ehkä hieman liikaa kierroksia lauantaina.. ;D
Iiik, koe on tosiaan jo lauantaina! Vaikka periaatteessahan kaiken pitäisi olla jo kunnossa, kun kokeessa on jo kertaalleen oltu eikä se mitenkään ihan toivottamasti mennyt, niin silti alkaa jo vähän jännittämään.. :D

Etukäteen vähän pohdin miten Jeriko osaa olla täällä, kun joutuu olemaan täyttä päivää yksin vieraassa paikassa, mutta on kyllä mennyt hyvin! Jeriko on päivän ilmeisesti ollut ihan normaalisti, nousi jostain ilmeisesti nukkumasta kun tulin ja oli syönyt jättämääni naudan luuta. Ei siis ole voinut olla ainakaan kovin stressaantunut. Vaikka loppujen lopuksi en tiedä miksi mua niin edes jännitti, totta kai toi osaa olla. :)

Aina sitä vaan kiinnittää huomiota koiran puutteisiin ja siihen mitä pitäisi korjata, kuten nyt tää ääntelyhomma.. Tarvitaan sitten joku vieras ihminen ihmettelemään kuinka hienosti Jeriko käyttäytyykään ja kuinka hiljainen se todellisuudessa on. :) Matkalla jo Jeriko sai kovasti kehuja, että kuinka se on niin hiljaa vaikka tuli vieraita ihmisiäkin autoon, kun pienintäkään pöhinää tai mitään ei kuulunut. Itse asiassa jossain vaiheessa matkakumppanit alkoi jo huolestumaan onko Jerikolla kaikki hyvin, kun se on niin hiljaa! :D Huhuilun jälkeen Jeriko nousi unenpöpperöisenä istumaan. ;)
Kämppiksenä on tosiaan kurssikaverini Ilona, joka on ihan koiraihminen ja homma pelittää siis todella hyvin.
Kyllä tuosta koiruudesta saa olla ylpeä! :)

Täällä on ihan ok polkuja tossa ihan vieressäkin, niitä tänään vähän tutkiskelin ja löytyi ihan sopiva lyhyehkö (noin 30 min) aamu/iltalenkki. Pidemmälle kun lähtis niin järven rannasta tai hiihtolatujen ympäriltä varmasti löytyis kyllä pidempiäkin lenkkejä, kun vaan olisi aikaa niitä tutkia vaikka vähän eksyisikin.. ;)

Käytiin tänään vähän treenailemassakin koulupäivän jälkeen yhdellä parkkiksella. Metallinoutoa kahden lelun leikkinä ja pari kokonaista liikettä väliin. Tosi kivalta kyllä näyttää. :)
Tunnarin otin vaihteeksi ihan tähän alkuun, halusin nähdä vaikuttaako Jerikon työskentelyyn. Taidettiin ottaa neljä toistoa ja hyviä kyllä oli, naksautin aina heti oikean nostamisesta.
Sitten seuraamista. Vire oli tosi hyvä ja ääntelykin kohtuullista, aluksi hieman yritti mutta sitten rauhoittui. Otin myös juoksusta käännöksiä/täyskäännöksiä, tosi kivasta tulee mukana ja kääntää takaosaa. Juoksussakaan ei äännellyt vaikka vire oli korkea. Askelsiirtymät oli kyllä pahoja, niissä meinasi vähän inistä. Otin sitten niitä ihan pidemmän seuraamisen loppuun ja palkkasin vasta kun onnistui kääntymään hiljaa. Tämän jälkeen vielä palkkailin siirtymistä pari kertaa nakilla niin että vire hieman laski, ja sitten paria kolmea askelsiirtymää putkeen jonka jälkeen palkka kun oli tehnyt kaikki hiljaa. Hyvin teki.

Tämä on nyt pitkälti vireen säätelystä kiinni ja siitä kuinka hyvin onnistun kokeessa virittämään Jeirkon sopivasti. Varmasti pitää kyllä reilusti tehdä seuraamista ennen omaa vuoroa koepaikalla, purkaa turhaa innostumista ja muistutella, että hiljaa pitää olla.. Pahimmillaankin siis nykyään ääntely on ollut melko vähäistä, lähinnä äänekästä huohottamista eikä koe tietenkään siihen kaadu, mutta toki toivoisin parasta mahdollista suoritusta..

Viimeisenä otettiin ruutua, ensin suoria lähetyksiä muutama noin 30 metristä tai vähän päälle. Ensimmäisellä lähetin ilman käsimerkkiä ja kas kummaa, taas jäi vajaaksi. Kun sitten otin käsimerkin niin haki tosi hyvin ja vauhdilla ruudun keskelle. Onko se sitten kun olen merkiltä lähetellyt käsimerkin kanssa tehnyt sen, että käsimerkki on yhdistynyt niin vahvasti ruutuun liikkeenä, että Jeriko on vähän epävarma ilman sitä..? Oli miten oli, käsimerkkiähän nyt siis käytetään ja sen kanssa menee todella hyvin! :) Otin myös muutaman merkille lähetyksen ja merkiltä ruutuun. Merkin etäisyys kymmenisen metriä ja merkiltä ruutuun nyt ehkä 7-8 metriä. Kävelin edelleen Jerikon eteen ja lähetin siitä ruutuun. Ajattelen, että ensin tehdään näin matkaa jatkossa nopeastikin lisäten ruutuun. Ja sitten kun ollaan koe-etäisyydellä tai vähän päälle, niin aletaan taas lähempää ottamaan sitä, että itse olen kauempana merkistä kun lähetän ruutuun.. Kokonaisuudessaan näyttää kyllä tosi hyvältä tämä liike eeveeällääkin ajatellen. :)

Täällä ollaan siis perjantaihin asti. Huomenna ja torstaina varmaan olisi vielä tarkoitus treenailla, mutta ehkä pitäisi jo malttaa jättää merkkitreenit väliin, ihan vaan varmuuden vuoksi ettei tule mitään hämminkiä, vaikka uskonkin että se vaan lähinnä vahvistaa ruudun osaamista. Viikonloppuna kyllä näkyi jo vähän sitä, että haki vähän liiankin hanakasti ensin merkille ja sitten ruutuun, mikä on tietenkin tosi hyvä evl:ää ajatellen, mutta nyt tosiaan ehkä parempi treenata ruutua vain pari suoraa ja jättää siihen. Senhän Jeriko nyt tekee tosi hyvin! :)
Askelsiirtymät ja seuraaminen, liikkeestä istuminen ja tunnari on ne joita pitää eniten treenata.