Agsamietteitä

Taas perinteisesti kahdet agsatreenit tällä viikolla. Havaittiin jo Päivin treeneissä tiistaina (ja uudestaan myös tänään Ylökk:n treneeissä), että Jeriko kääntyy peruskäännökset löysästi ja käy hitaaksi (varsinkin jos on hämyesteitä), jää vähän arpomaan, että mihin sitä sitten menis.. Hidastelu johtuu ehkä osittain siis siitä, että välillä Jeriko on niin kuuliainen, että jää vähän liiaksikin miettimään oliko lupa mennä joku este, siinä missä toinen koira olisi jo juossut jonkun esteen, oli oikea tai väärä. Peruskäännöksiä pitäisi siis treenata ja palkkailla siitä, että kääntyy nopeasti ja lähtee heti kiihdyttämään uuteen suuntaan. Oman ohjauksen parantamisellakin tietty varmasti suuri vaikutus tähän.
Jeriko ei myöskään tule helposti käteen, päinvastoin, välillä ei oikein yhtään katso kättä vaikka yrittäisin ottaa haltuun. Näitä treenailtiin Päivillä. Toisaalta Jeriko irtoaa tosi hyvin jos kerron hyvin mihin ollaan menossa, ja ottaa etäisyyttä jos käsi on pitkällä sivulla, leijeröinti on tosi helppoa tollasen kanssa. :)

Summa summarum: Jeriko pitää opettaa kääntymään peruskäännökset nopeasti ja tiukasti, ja täytyy oppia ohjaamaan niin tarkasti ja rataa eteenpäin ajatellen, ettei Jerikon tarvitse yhtään arpoa esteiden välillä, kyllä se sitten tulee lujaa! :)
Kaiken kaikkiaan kivat treenit molemmat tällä viikolla. :)

Kisajalkaa alkaa kyllä jo pakottamaan aika pahastikin. Marjukka kertoi treeneissä tänään, että lauantaina olisi epikset.. Olin kyllä ajatellut Pälkäneellä lähteä käymään, mutta jos se reissu ei toteudu niin sittenhän voitais vaikka mennäkin. ;)

Lisää tokoilua..

Käytiin päivällä ensin Tuijan ja Ronjan kanssa lenkillä, sitten koulun kentälle tokoilemaan. Jeriko on nyt kyllä lenkeillä ollut jotenkin hömelö, kovasti hajujen perässä ja irtoilee, toisaalta kyllä tottelee ihan hyvin, mutta on jotenkin hajamielisen oloinen. Välillä meinaa ärsyttää, mutta toisaalta se on vaan sellainen hassu urpo.. :D

Treenailut on kyllä mennyt ihan hyvin oli hömelö lenkeillä tai ei. Tällä kertaa otin heti ensimmäisenä tunnarin, sitä ei ollakaan pitkään aikaan otettu. Olisiko siinä ollut vähän vajaa kymmenen häiriökapulaa leväällään ja sinne oma, ei siis missään koejärjestyksessä. Kolme todella hyvää peräkkäistä toistoa tuli, hyvin käytti nenäänsä ja löysi oikean, vääriä kapuloita ei maistellut ollenkaan. Hyvä! Nenä on siis jota kuinkin kunnossa. :)

Metallikapulan pitoa myös otettiin. En nyt edes ulkona lämmitellyt ja vaikka kerran pääsi aluksi putoamaan (pudotti kun kurotin silittämään päätä), niin piti sitten taas hyvin ja liikkeessä myös. Ihan jopa innokkaan näköinen. :)

Seuraamista otettiin myös. Seuraamiseen en nyt ole ihan täysin tyytyväinen, välillä meni mun mielestä vähän sellaiseksi "toko-seuraamiseksi", turhan väljä mun makuun kun ei tuntunut reidessä. Erinomaista tokoseuraamista kyllä ja kontakti piti, mutta itse tykkäisin, että olisi ihan kiinni. Käännöksiä oikealle pitäisi kyllä harjoitella enemmän, niissä on vähän väljä. Juoksuun siirtymisessä tuli perinteinen haukahdus. :D Ihan hyvää seuraamista siis, mutta pitää treenailla enemmän, että olen itsekin tyytyväinen. ;)

Ruutua tehtiin myös. Tässä tuli vähän häröilyä, ensin pari hyvää toistoa ensimmäinen alustalla ja toinen ilman, mutta Ronja-parka oli odottamassa suoraan ruudun takana, ja pallo pirulainen karkaili Jerikolta Ronjan yli. Vaihdettiin siis lähetyssuunta ja sen jälkeen Jeriko meni vähän epävarmaksi. Ruutumerkitkin oli kyllä aika vinksallaan. Ja sitten kaiken hyvän lisäksi ohi käveli joku täti kolmen kiskovan ja huohottavan pikkupiskin kanssa, vähän Jeriko siitä häiriintyi. Tosin pääsin kyllä silti palkkailemaan, että ei nyt ihan kelvotonta, jouduin vaan odottelemaan, että Jeriko haki oikean paikan..

Tokottelua

Käytiin perjantaina Tuijan ja Ronjan kanssa cittarin parkkihallissa treenaamassa. Olin etukäteen kysynyt ruokapuolen kauppiaalta luvan satunnaiseen treenailuun talvella hallissa, jotain hyötyä siitä että olin pari vuotta sitten siellä töissä. ;) Onneksi olikin lupa kysytty, koska yhdessä välissä kävi vartija kyselemässä mitä ollaan siellä tekemässä. Kun sitten sanoin, että lupa on kysytty, niin asia oli ihan ok ja saimme jatkaa treeniä. Oli kyllä ihan mukava paikka treenata, jonkin verran ihmisiä ja autoja kulki, ilmastointi humisi ja maassa lojui häiriönä kaikenlaista mielenkiintoista karkkipapereista kurapaakkuihin. Lisäksi yhdessä välissä jotkut ääliö-mopoauto-teinit kaahasi ihan täysiä nurkan takaa renkaat ulvoen halliin eikä paljoo hiljentänyt meidätkään ohittaessaan (Jeriko oli juuri juoksemassa lelulle niiden kulkulinjalle, mutta tuli kutsusta hienosti takaisin ja turvaan) ja sitten vielä jatkoi kaahaamistaan toiseen päähän hallia ruutuun. Mä en ihan ymmärrä miksi pitää ostaa kakaroille jotain mopoautoja paikassa, jossa bussit kulkee 10 minuutin välein?? Mihin ne niitä tarvii? Onko sitä rahaa oikeasti niin paljon liikaa..? Sitten ne kaahailee ympäriinsä ja hyvin voisi ajaa jonkun yli.

Mutta joo... Jeriko oikeastaan yllätti mut, ei olla tuolla (tai parkkihalleissa ylipäätään) aiemmin treenattu, ja Jeriko alkoi heti ihan hyvin tekemään hommia. Ihan heti autosta ottaessa olisi kiinnostanut tutustua ympäristöön, mutta tosi hyvin irtaantui hajuista ja tuli hommiin. Hyvä häiriötreeni. :)

Ensin otettiin metallikapulan pitoa. En nyt lämmittänyt sitä käteen ollenkaan, koska hallissa oli muutenkin melko lämmin. Ajatus on kuitenkin päästä kisaamaan joskus talven aikana, eikä silloin kapulaa koskaan tuon lämpimämmäksi saa vaikka kuinka kädessä hinkkaisi. Tuijan kanssa molemmat kehuttiin sitten Jerikoa kapulan pitämisestä. Vähän tuppasi suu aluksi aukeamaan ja tiputti kapulan kerran tai pari, kun odotin varmaan vähän liian pitkää pitoa uuteen häiriöpaikkaan. Alkoi kuitenkin tosi hyvä pito taas sitten löytyä, ja kun liikuttiin vähän Jerikon häntä nousi kivasti pystyyn. Alkaa siis hyvä fiilis metallikapulalle löytymään. :)

Sitten hyppynouto. Kapula liukui liukkaalla lattialla aikas pitkälle, mutta mitäpä sen nyt väliä, hienosti Jeriko nouti. Aavistuksen vino eteen (siis tosi vähän, on ollut joskus kokeessa tuollainen ja saanut kympin, kauempaa ei siis edes huomaisi) ja hiukan väljä, mutta en nyt sitä jäänyt hinkkaamaan. Perusasentoon siirtymisessä oli aika pitkä matka siirtyä, kun oli tavallista väljemmin edessä, mutta hienosti perä edellä peruutti oikealle paikalle. Upeaa takapään hallintaa! :)

Luoksetulo törpöillä merkittynä. Ensin pysäytys seisomaan vasta toiselle törpölle ja siitä palkka, toisella toistolla pysäytys ensimmäiselle törpölle seisomaan ja toiselle maahan, ja siitä sitten palkka. Tosi hyvät toistot molemmat, ei ennakoinut. Pysähtymiset napakat vaikka lattia oli kyllä tosiaan liukas.

Pienen tauon jälkeen ruutuun lähetys. Olin tehnyt ruudun parkkiruutuun, törpöt reunoille siis ja ruudun viivat muodosti etu- ja takarajan. Ensin lähetys 25 metristä alustalle, hieno suoritus toki kun on niin helppo. :D Sitten otettiin alustaa pois, mutta Jeriko oli vähän epävarma paikasta, hienosti kyllä haki paikkaansa vaihtamalla sitä, että mistä palkka tulee. Lähinnä jäi ruudun eteen ja sitten tajusin, että Jeriko hahmotti vain ruudun etutötsät ja kun ylitti edellisen parkkiruudun toisen viivan, luuli olevansa jo ruudussa ja pysähtyi. Oma moka siis täysin. Kun lähetti viivan päältä ettei ollut enää hämyviivoja niin meni tasan keskelle. :) Eipä tuotakaan tyhmä ihminen tajunnut, ensi kerralla pitää ajatella vähän tarkemmin.

Kaukkareita otettiin myös, vaihtelin vähän etäisyyttäni, olisiko ollut pisimmillään 10 metriä...? Nyt meni kyllä TOOOOOOSI hyvin. :) Maasta seisomaan nousussa edelleen odotin, että siirtää hieman etutassujaan eikä se nyt ihan heti onnistu, mutta kyllä se sieltä tulee. Ja vaihdot oli täysin puhtaat. Takajalat pysyi koko ajan samalla viivalla. Tosi hyvä! :)

Paikallaistuminen sitten viimeisenä vähän niin kuin Ronjalle häiriönä paikkamakuuseen. Helpostihan voi kokeessa käydä niin, että joku nousee kesken istumaan. :) Ja siis Jeriko tarvii treenata istumista. Jätin Jerikon vähän ennen kuin Tuija Ronjan enkä sitten tajunnut, että Tuijan jättökäsky on "maahan". Jerikohan oli siitä sitten mennyt maahan ja jouduin uudestaan käskemään istumaan. Tolle asialle pitää kyllä tehdä jotain, Jeriko aina kuuntelee liikaa muiden käskyjä, tai ainakin nyt Tuijan, mutta siis pitää treenata sitä, ettei mitään tehdä muiden käskyistä. Tuleehan tämä eteen sitten myös paikkamakuussa, kun laitetaan aina vuorollaan maahan tai otetaan perusasentoon.. Treenin alle tämä siis, Jeriko on liian kuuliainen kaikkia kohtaan. :D
Noh, istumaan palauttamisen jälkeen istui tosi ryhdikkäässä ja hyvässä asennossa pitkään. Kumpikaan ei huomannut ottaa aikaa, olisko siinä mennyt 2 minuuttia..? Kävin välissä kerran palkkaamassa, kun oli niin topakan näköinen (siis ehkä minuutin kohdalla), mutta sitten Jeriko yhtäkkiä kävi maahan parin minuutin kohdalla. Kaukokäskytin Jerikon (ilman käsiapua) istumaan ja paikallaoloa jatkettiin ehkä puoli minuuttia. Loppu oli taas hyvä.
Pitää kyllä paikalla istumisia alkaa ihan oikeasti ottaaa enemmän, että päästään siirtymään EVL:ään sitten sen puolesta hyvin. Nyt on niin vähän treeniä alla (muutaman kerran ehkä tehty) ettei ihmekään, että on vähän hämillään. Jättökäskynä käytin nyt "paikka"-sanaa, mutta sitten aloin taas miettimään, että "istu" olisi ehkä parempi, alleviivaisi vielä sitä mitä nyt ollaan tekemässä..

Keskiviikon treenailut

Aamulla oli paimennustreenit, ikävä kyllä sisällä. :( Pelto oli niin huonossa kunnossa, kuulemma tosi liukas, joten oli parempi treenata sisällä. Sisätreeneistä en kuitenkaan alkanut pyytämään ketään ottamaan videota, koska valaistus videolle on huono ja koska se on sellaista pienessä tilassa nysväämistä, ettei siinä ole oikein mitään mielenkiintoista näytettävää.

Ensimmäisen vuoron alkuun Jeriko oli vähän hämmennyksissään sisätilasta, juokse pari ensimmäistä kaarta häntä pystyssä, mutta kun päästiin ajamaan laski häntäkin ja Jeriko alkoi keskittymään hyvin. Tehtiin molemmilla vuoroilla poispäinajoa portin siivekkeiden ympärillä kiemurrellen. Jeriko ajoi nyt tosi hyvällä tahdilla, tosi rauhallisesti, johtuisikohan siitä että sisällä ylipäätään on tilaa vähemmän..? Pieni tila teetti myös sen, että tilaa virheliikkeille on tavallista vähemmän, vähän niin kuin häkittäisi peräjälkeen kun yrittää pienessä tilassa saada lampaat menemään siivekkeen ja seinän välistä. Mutta Jeriko tosiaan työskenteli ihan hyvin ja alkaa suuntakäskytkin pikku hiljaa vahvistumaan niin, että voin antaa käskyn Jerikon takaa.

Otin lisäksi odota-käskyn käyttöön, merkityksessä "pysähdy seisaalleen". Olen käyttänyt odota-käskyä myös lenkillä samantyyppisessä merkityksessä, mutta myös tokon paikkamakuussa. Mutta koska paikallaoloa ajatellen käsky oli jo "pilattu" epäjohdonmukaisuuksilla, niin sen voi hyvin ottaa käyttöön paimennukseen ja Jeriko ymmärsi hyvin mitä siltä odotan. Nyt täytyy taas vaan yrittää olla johdonmukainen sen suhteen haluanko todella pyytää Jerikon maahan vai pysähtyä seisomaan, aina kun pyydän maahan niin Jerikon pitäisi kuitenkin mennä maahan, vaikka huomaisinkin jälkikäteen, että olisi ollut parempi pyytää seisomaan.. Johdonmukaisuutta siis.
Paikallaoloihin ei välttämättä edes tarvitsisi mitään lisäkäskyä, mutta ajattelin alkaa käyttää "paikka"-sanaa paikallaolon merkkinä.

Ylökk:n agilitytreeneissä alkoi taas löytymään vanhaa tuttua Jerikoa, vähemmän haukkumista ja parempaa keskittymistä. Varsinkin, kun tehtiin ihan kunnolla rataa niin sitten ei tippunut enää rimat ollenkaan. Ja siis tärkeintä se, ettei haukkunut enää niin paljoa, se alkoi jo käymään raskaaksi! :D
Mutta siis rata meni aika kivasti, tulihan niitä virheitä, mutta alkoi loppu kohden löytymään tosi hyvä tekemisen meininki. :)