tiistai 16. joulukuuta 2014

Jeriko 5-v!

Meinas melkein unohtua, rehellisesti sanottuna olis varmaan unohtunutkin jollei Miia olisi onnitellut. Ei sillä ettenkö muistaisi vaikka unissani Jerikon syntymäpäivämäärää, mutta mulla on useinkin ongelma noteerata mikä päivä on menossa ja yhdistää se sinä päivänä oleviin tapahtumiin. :D

Kun tää melkein meinas unohtua, niin Jerikolle ei ollut mitään sen kummempaa lahjaa, mutta sovittiin sen kanssa, että aiemmin hakutreenejä varten tilaamani kaksi patukkaa oli sen lahja. Häviää kieltämättä viime vuoden lahjalle (Derekin kurssi), mutta kelvatkoon. ;)

Eilen saatiin joululahja mun agilityryhmäläiseltä ja nyt otin sitten sen käyttöön, että sai Jeriko jollain herkutella. En oo koskaan mennyt noihin pipari-, nakki- tai mihinkään muihinkaan haasteisiin, mutta nyt kuvaa varten hetken mielijohteesta iskin kanafileen suuhun, että "pidä" ja niinhän se partiopoika vaan piti ihan ongelmitta. On toi Jeriko vaan mahtava, mitä vaan pyydän niin aina toteuttaa. En olisi koskaan osannut kuvitella parempaa kuin mitä olen Jerikossa saanut. :)


Kun nyt haasteiden makuun päästiin, niin pitihän se pistää Ukkokin kokeilemaan. ;)


Näyttää sujuvan hyvin silläkin? No ei nyt ihan, kuva ei kerro koko totuutta. :D Ukolta valui kuola suupielestä, se meinas pariin kertaa lysähtää maahan ja alkaa syömään ja sitten pureskeli ja pyöritteli filettä suussaan. Mutta näin hyvän kuvan siitä silti sai. Vähän ehkä epätoivoisella ilmeella höystettynä.. Ja koko sen ajan kun nostelin Ukkoa ylös ja korjailin filettä suussa, herra Partiolainen istui asennossa ja piti filettä kauniilla otteella. ;)

sunnuntai 14. joulukuuta 2014

Tunnelmointia

Joulu alkaa olemaan jo aika lähellä ja eilen oli mukava yllätys kun heräsi ja piha olikin valkoisena. Käytiin vähän lahjaostoksilla ja samalla ostin lisää valoja pihaan, joita sitten illalla laitettiin paikoilleen. Aika kivan näköistä kyllä vaikka itse sanonkin. Tänään vielä aurinkokin paistoi, mikäs sen hienompaa. :)






Jeriko pääsi tänään hakutreeneihin. Nämä oli nyt kolmannet treenit ja otettiin sitten ihan suoraan patukkapalkalle. Autolta lähtiessä Jeriko veti  hulluna, haukkui ja oli tarmoa täynnä, vaikka ei kyllä varmaan tiennyt vielä ollenkaan mitä ollaan menossa tekemään. :D Samalla tavalla haukkui Sarin perään, kun tehtiin nyt ihan näkölähdöt, lelut näytettiin keskiviivalla ja maalimiehet meni ihan takarajalle. Ensimmäisen lähetyksen jälkeen otettiin loput suoraan keskilinjalta vauhdista ikään kuin risteilynä, maalimiehet sitten vähän taputteli käsiään vielä avuksi tarvittaessa. Ensi kerralla on ehkä vielä syytä kokeilla, että pysäyttää keskilinjalle, niin Jeriko saa nostaa kierroksiaan siinä kun annetaan apu. Nyt välillä meinas menna vähän nenä maahan ja vauhti välillä hidastui, mutta kyllä ne maalimiehet sieltä löytyi ja Jeriko oli tyytyväinen patukkapalkkaan. :)

Kotona tehtiin pienet paimennustreenit. Aloin viheltämään Jerikolle oikean ti-ty sijaan ti-ti-tyy, koska ensimmäinen tuntui Jerikolle menevän herkästi sekaisin ajo-käskyn kanssa. Jeriko oli hienosti kuulolla, vähän ajoa ja siitä pillillä ohjailua ja sitten otettiin jakoa ja singleä. Pidätin Jerikolla aika kauan yksittäistä lammasta ja ongelmaksi sitten tuli, kun lammas pääsi ryntäämään kohti pääporukkaa, että Jeriko ei ymmärtänyt hakeutua käskyllä väliin, vaan lähti koko porukkaa kokoamaan. Yritin sitten ottaa perus jaolla taas sitä, että laitan kaarelle ja kutsun uudelleen väliin, mutta ei piru vie meinannut oikein suostua tulemaan väliin ja laumat ehti aina yhdistyä. Ei tota nyt paljoa ole tehtykään, mutta nyt joku erityinen ongelma siinä. Täytyy ottaa harjoitteluun.

Pari kertaa oli erityisen hankala single tai tarkkaan ottaen yksittäisen lampaan pitely. Tai tein siitä vähän ekstra-hankalaa, kun hyvin Jeriko piti paikoillaan, mutta pyysin vielä painostamaan/lähestymään niin, että lammas kääntyi ja luopui porukkaan pyrkimisestä. Karitsat oli erityisen hankalia pideltäviä, selvästikin enemmän riippuvaisia muusta porukasta. Lauman johtajaa Jeriko lopulta ajoi todella upeasti, pisti sen peruuttamaan ja lopulta Pomo kääntyi  ja sitten annoin Jerikon koota porukan. :)

Ukko teki myös ajoa ja kuunteli nyt TODELLA hyvin. Pysähtyi ihan yhdelläkin käskyllä (pari lipsahdusta tuli) ja otti tosi hienosti suuntakäskyt. Jakoa vähän myös ja lauman vaihtelua. Ukko osaa kyllä hienosti tasapainottaa, kun kuljettaa toista porukkaa poispäin. Tosi luontaisesti ottaa sen puolen mitä kautta porukka näyttäisi yrittävän kääntyä takaisin. Hieno poika! :) Ukolle otin myös singlen, kun siihen tilaisuus tarjoutui ja tässä Ukolla on kyllä selvästi hyötyä luontaisesta tasapainottamisesta vaikka välillä meinasikin olla epäselvää pitääkö yksittäistä vai kääntyykö loppu porukan puoleen. Mutta tosi hienosti meni. :)

Ukon kanssa ollaan myös kaukkareita jumppailtu. Riippuu kovasti Ukon mielentilasta miten menee. Välillä tekee tosi hienosti istu-maahan vaihtoja putkeen jopa 15 m matkalla sisällä, mutta välillä sitten taas jumittaa ihan totaalisesti ja "hassuinta" (ei ihan hirveesti kyllä naurata) on se, että Ukko voi jumittaa yhtä hyvin istumaan kuin maahankin...Sitten taas esim. torstaina otin Ukon halliin sisään käytävälle tekemään kaukkarit agilityhäiriössä ja hitsi kun teki hienosti 10 metrin matkalla! Ihan riippuu siitä kuinka motivoitunut Ukko on milloinkin tekemään. ;)

perjantai 12. joulukuuta 2014

Uudistusta ja uutta odotettavaa

Oli ehkä jo aika uudistaa blogin ulkoasua, kun itse tehdyssä kökössä bannerissa oli Ukko alle vuotiaana. Palkisen Ville teki mulle tosi hienon bannerin Tiinan ottamista upeista kuvista. Tykkään! :)
Toinen iloinen uutinen oli keskiviikkona alkaneet Hirmun juoksut, jotka tietää Jerikolle aika erityistä joululahjaa jos ei nyt ihan aattona, niin ainakin niillä kieppeillä. Nyt sitten vaan odotellaan.

Ukon kanssa tiistain agsatreenit meni tosi kivasti. Alkuun olikin oikein kivaa hyppysuoraa, missä kyllä ekalla toistolla tuli renkaan ohitus. Muutama treeni takaperin rengas oli ollut tuolla samalla paikalla ja se oli joku ihme ongelma Ukolle, mutta nyt oli kyllä ihan siitä kyse, että en ohjannut enkä edes käskyttänyt koko rengasta ja lähdin irtoamaan sivusuunnassa. "Ohjaa, älä oleta" olis ihan hyvä ohjenuora muistaa välillä. ;) Sitten kun ohjasin kunnolla, niin hitsin hienoa rataa tuli, ei edes keppivirheitä! Rata sitten päättyi kyllä lentokeinuun (tais olla ensimmäinen laatuaan), kun Ukolla oli pikkasen liikaa vauhtia...


Toisella kertaa Ukko teki takaisin päin tullessa viimeisen hypyn käännöksen niin hienosti ja spurttas niin hyvin putkeen, että oli pakko keskeyttää ja palkata! :)


Lopuksi vielä pientä puomitreeniä..


Torstaina oli sitten Jerikon agilitytreenien vuoro, mutta mä en ollut ollenkaan iskussa. Lämmittelylenkillä iski jotenkin tosi huono olo ja aattelin jo, että mahatautiko muhun iski ja lentääkö oksu radalla. No, oksu ei lentänyt, mutta hapotti enkä mä oikein jaksanut juosta niin kuin yleensä. Hutilointia siis tuli vähän enemmän kuin yleensä... Mutta Jeriko meni hyvin. :)


sunnuntai 7. joulukuuta 2014

Myrskyvaroitus

Viikon aikana on ollut monenlaista, mutta en ole ehtinyt päivittelemään, kun joka ilta taas jotain menoa.. Odotan joulun pyhiä monestakin syystä! :D

Viime sunnuntaina oli alueellisen valkun treenit. Mulla oli molemmat koirat treeneissä mukana, Ukon otin ekana radalle. Treeni meni tosi hienosti, Ukko oli kivassa vireessä ja tuntui että ollaan edistytty tosi paljon. Itsellä oli vähän tyhmiä ohjausratkaisuja välillä ja keppiongelmat Ukon kanssa nyt jotenkin kummittelee, mutta tuntui silti kokonaisuutena oikein kivalta. :)



Jerikonkin kanssa tosi kivasti meni, sai mm. kehuja siitä kuinka elastisesti se kääntyy niistoille. Ja puomi oli tosi hyvä. :) Muuten ei sen tarkempaa kerrottavaa siitä eikä Jerikon treeniä kuvattu.

Tiistaina Tamskin treeneissä Ukko antoi myrskyvaroituksen. Ukko kiljui (!!) ensimmäisen kerran radalla ottaessa ja kun jätin Ukkoa 1. esteen taakse, hiljeni sitten odottamaan kuin jännitetty jousi ja ampaisi todella hyvällä vauhdilla ja asenteella radalle. Aivan huippua menoa! :) Vähän sitten viilasin pilkkua ensimmäisen vedon jälkeen niistojen kanssa ja sen vuoksi sitten tällä toisella vedolla jarrutti vähän liikaakin niistoihin tullessa. Video siis toiselta treenikerralta kun oltiin jo tehty aika paljon alle, ekassa vedossa oli tulta ja tappuraa huomattavasti enemmän. ;) Lisäksi tossa nyt unohtui vielä Tommin länget radalle joita Ukko sitten väisteli, mutta siitä huolimatta ihan hyvä veto. :)



Torstaina Harrin treeneissä Jerikon kanssa oltiin tekemässä hienoa nollarataa, kun radalle karkasi grotsku rähisemään Jerikon kylkeen ja taisipa näykätäkin ennen kuin edes ehdin huomata koko asiaa. Ilmeisesti näki Jerikon pyyhältävän ohi aidan raosta ja saalisvietti iski päälle... :/ Pysähdyin sitten vaan ja Jeriko ei siitä toisen rähinästä välittänyt tuon taivallista, ei ärtynyt eikä toisaalta myöskään yhtään paineistunut tai hämääntynyt. On toi täydellinen terävyyden puute vaan aika ihana piirre koirassa. :) Jatkettiin treeniä ja meni niin kivasti ja saatiin niin hieno nollarata tehtyä perään, ettei paljon parannettavaa jäänyt ja toiselle vuorolle otin Ukon radalle. Ukon kanssa vähän hankaluuksia yhden esteen ohituksen kanssa, mutta muuten Ukko tuli taas tosi hyvällä sykkeellä. :)

Eilen oltiin Somerolla kauden päättäjäisiä viettämässä. Pojat pääsi peltotreeniin ja saatiin pitkästä aikaa ottaa pidempiä hakuja, kun kotona ei sellasiin tila vielä riitä. Ukon kanssa aloitettiin haut n. 50 metristä, mutta oikean puoleinen kaari on nykyään niin pullea ja hieno, että nopeasti pystyi pidentään 100-150 metriin. Tosi nättiä kaarta kyllä teki. :) Otin samalla myös pillillä noston jälkeen käskyttämistä ja Ukko otti ihan kivasti oikean flänkin pillikäskyllä. Ainut isompi ongelma oli stopit, jotka edelleen valuu. Sanoisin, että Ukon suurin ongelma on liika intensiivisyys ja välillä meinaa unohtua, että mulla olis jotain virkaa asiassa... ;)

Vasemman puoleinen kaari on heikompi, ei lähde ollenkaan niin laajalle, mutta ihan hyvin noin 70 metriin saakka kyllä meni. Varsinkin vasemman puoleisen kaaren päässy oli kuitenkin sitä kuunteluongelmaa. ;) Kerran meinas vasemmalla kaarella lampaat ottaa hatkat ennen kuin Ukko ehti lähellekään tasapainoa, mutta hienosti kyllä juoksi lampaat kiinni ja saatiin homma haltuun pienestä porukan hajaantumisesta huolimatta. Kaiken kaikkiaan olen kyllä tyytyväinen Ukon treeneihin.

Jeriko teki ensiksi muutamia pidempiä hakuja ja hitsi vie se tekee kyllä aivan upeaa hakukaarta. Vähän kyllä pistää edelleen hymyilyttämään, kun Jeriko tekee niin täysillä ja tosissaan, täydellä vakavuudella ja aivan täydellistä hakukaarta, mutta ainoastaan ulkonäkö on vähän ristiriidassa kokonaisuuden kanssa. Mutta ei se ulkonäkö vaan korvien väli. ;) Jerikolle myös pillillä noston jälkeen oikeaa flänkkiä ja ihan kivasti meni. Toisella vuorolla tein Jerikolle haun ja sitten ajatin lampaat aidalle ja aitaa pitkin poikittaisajoa ja itse pysyin noin 150 metrin päässä takana. Nostossa lampailla oli vetoa ja Jerikolla taas vähän omaa ajatusta kuuntelusta. En saa sitä "tottis-paimentamaan" vaikka kuinka yrittäisin; jos Jeriko tuntee vedon niin se ei kuuntele mua ei sitten millään. :D Näin kaukana musta Jeriko ei ole ehkä koskaan ajanut tai ainakin siitä on todella pitkä aika ja alkuun pari kertaa vilkuili taakseen, että "ootko nyt ihan varma tästä", mutta kuunteli hyvin eikä yrittänyt alkaa väkisin koota mulle tai mitään muutakaan, tosi hienosti meni. :)

Paimentelun jälkeen syömään taas kerran Kimmon herkullisia ruokia, ai että! :P Ukko sai myös oman kuksan PPR1-tunnuksen kunniaksi ja onhan se hieno. :) Kiitos Marikalle ja Kimmolle järjestelyistä, hauska päivä oli. :)


 Tänään sitten Santtu Stenbergin agilitytreeneissä. Jerikon kanssa ei oikein sujunut, en osannut rytmittää ja valuin koko ajan vääriin paikkoihin ja oli niin kuin olisi kaksi vasenta jalkaa. Jotenkin ihan pyllystä. Vähän jo mietin, että jos Jerikon kanssa meni noin reisille, niin miten sitten menee Ukon kanssa, mutta sehän meni aivan törkeen hyvin! Ukko teki vauhdilla ja hyvällä sykkeellä ja meillä oli tosi hyvä yhteispeli! Radan juokseminen tuntui tosi vaivattomalta ja helpolta Ukon kanssa. Tuntui jotenkin ihan huikeen hyvältä tehdä Ukon kanssa rataa ja monet sellaiset kohdat joita Ukon kanssa epäilin jo etukäteen ja jotka oli Jerikon kanssa ollut vaikeita meni ihan tosta vaan. En oikein voi tarpeeksi edes hehkuttaa tän päivän fiilistä. Me ollaan Ukon kanssa löydetty jotain tosi arvokasta ja hienoa: yhteys. :)