Somerolaiset

Lauantaina tehtiin sitten lopullisesti muutto Somerolle. Hirvee kasa tavaraa lähti mukaan, kun periaatteessa piti koko vaatekaappi ottaa mukaan, kun järkevämpi se on sitten niin päin, että viikonlopuiksi otan Tampereelle mukaan mitä tarvitsen. Samalla tuli tehtyä inventaario vaatekaappiin ja sieltä löytyi kyllä aika paljon yllätyksiä. :D Sitten mukaan piti ottaa tietty astioita ja kaikenlaisia keittiövälineitä vedenkeittimestä lähtien, mutta kyllä aika paljon unohtuikin.. :/ No joo, eiköhän me näillä pärjätä tää viikko ja sitten viikonloppuna keräillään taas lisää tavaraa. Tuuletin on kyllä ihan ehdoton, koska asunnossa täällä on vain pieni tuuletusikkuna keittiössä ja rivitalo kun on, niin aurinko paistaa ensin aamulla toiselta puolelta ja iltapäivällä porottaa toiselta puolelta. Ja asunto on siis aikamoinen sauna aina päivällä! :D Onneksi illalla viilenee ja koirat on todella nauttineet nurmikkopihasta. :)

Asunto on siis rivariyksiö jossa ihan kivan kokoinen aitaamaton piha. Isännöitsijältä pitäis kysyä sopiiko sen aitaaminen niin ei tarvis koko ajan koiria huudella pois naapurin puolelta. ;) Asunnossa on myös sauna ja huonekaluja sain tosiaan Marikalta ja Kimmolta. Vielä pitäis käydä huomenna katsomassa löytäisinkö jostain kirpparilta tänne sohvaa, sille olis tossa hyvä rako. ;) Asunnossa oli ennestään onneksi ihan riittävästi kattolamppuja ettei niitä tarvinnut ostaa, vaatekaappiin vaan uusi hehkulamppu palaneen tilalle. Ja vaatekaapista löytyi myös digiboxi! Katsotaan nyt pysynkö sitten ajatuksessa etten tänne telkkaa tarvitse. ;)
Ihan lähistöltä löytyy lenkkipolku, joka on kyllä aika lyhyt, mutta on täällä jo vähän seikkailtu ja muita lenkkireittejäkin löydetty.

Sunnuntaina lähdettiin Marikan ja Kimmon kanssa Askolaan Ojalan torpalle paimennustreeneihin. Siellä oli vähän vilkkaammat lampaat ja olihan ne isompiakin kuin ahvenanmaalaiset, mutta kuitenkin tuli hyvin ihmisen luo joten ei sinänsä mitään ihmeellistä. Jeriko teki yhden pidemmän haun isommalla laitumella jossa kyllä oli aikas pitkä heinä eikä Jeriko ensin meinannut nähdä lampaita. Sitten lähemmäksi tullessa juuri kun oli leikkaamassa hakulinjan huomasi lampaat ja laajensi kaaren uudelleen. Mutta eihän se maahanmeno suju. :D
Pienemmässä aitauksessa Jerikon kanssa tehtiin vaan kaaria ja vähän ajoa. Vauhtia oli tässä kyllä liikaa ja Jerikolla meni vähän kaahailuksi. Eihän se mitään sikaillut ja sinänsä teki ihan nättiä kaarta, mutta kaahasi vaan.

Ukon kanssa hiottiin kahdella vuorolla pienessä aitauksessa kaaria. Sitä sitten saikin hakea ja alkoi kieltämättä vähän ärsyttämään, kun ei oikein tiennyt että miten Ukon oikein sais tekemään toivotulla tavalla, eli aloittamaan kaaren hyvin ja tekemään loppuosankin hyvin. Derekin kurssilla toisaalta oli puhuttu, että paine annetaan kaaren alkuun ja loppuun, muun osan Ukko saisi tehdä itsenäisesti. Mutta ei se näin onnistunut. Ja kun yritn kävellä Ukkoa "vastaan" eli päinvastaiseen suuntaan, kun Ukko oli kaarella, niin liukkaat lampaat juoksi niin äkkiä sivulle, että sai itsekin pistää tossua toisen eteen että ehti sinne "edelle". No joo, lopulta sitten pienen kiukustumisen ja Marikan ja Kimmon neuvojen jälkeen löytyi se oikea tapa: annan sen kaaren alkuosan periaatteessa olla, enkä ole Ukko siellä lähellä vaatimassa kääntämään päätään, vaan olen lähempänä lampaita. Estän väärän puolen ja päästän Ukon oikeaan suuntaan, ja lähden samalla vastakkaiseen suuntaan jolloin olen tasapainossa Ukkoa vastassa, ja samalla koko ajan kepin osoituksella tuen Ukkoa. Alkoihan ne kaaret aukeamaan! Ja itse asiassa sama tekniikka sopi hyvin Jerikollekin ja se jopa pysähtyi yhdellä käskyllä! :D

Maanantaina tehtiin pientä palauttavaa treeniä Woollandiassa ja Jeriko treenas pienen pätkän Marikan kanssa siltä varalta, etten ehtisi ensi viikolla Kotikoskien kisoihin. Tosin tänään sain iltapäivän vapautettua niin, että ehdin kyllä itsekin. :) Ukko teki isolla laumalla vapaata kuljetusta ja "vapaita hakuja" n. 50 metristä asti. Hienosti alkoi lukemaan koko laumaa ja hakemaan kaikki. Laumassa siis tosiaan sekä uuhia että pieniä karitsoita ja kaikki liikkui vähän omalla tavallaan ja laumassa olikin ihan pitelemistä. ;)

Tänään oli Aneten agilitytreenit ja Jerikokin pääsi mukaan. Anette kiinnitti huomiota Jerikon kontakteihin, jotka tosiaan on mullakin ollut yksi suuri päänvaiva jo pidemmän aikaa. Jerikon tuppaa pysähtymään mun "koske"-käskystä niille sijoilleen, eikä ymmärrä sen tarkoittavan kontaktipintaa. Vaikka sitten toisaalta jos leikittelen esteen edessä ja käsken "koskemaan", niin Jeriko heittää peränsä hyvinkin luontevasti kontaktille. Mutta siinä esim. puomia juostessa se ei taas toimikaan. Jatkossa kokeillaan sitä, että olen vaan ihan hiljaa ja katsotaan mihin se tie vie. Periaatteessa ihan alun alkaenkin olen toivonut, että kontaktiesteelle olisi vain yksi käsky, jonka perusteella koira tietää juosta täysiä sen päähän. Tämähän ei tällä hetkellä toteudu kummankaan koiran kanssa...

Ukon kanssa haettiin enimmäkseen fiilistä ja tehtiin pientä radan pätkää. Fiilistä onkin jo tullut huomattavasti siinä mielessä, että lelun kanssa koulupoika -meininki on jo taakse jäänyttä aikaa eikä Ukko meinaisi luovuttaa koko palloa alkuunsa. Siitä huolimatta, kun lähdetään tekemään Ukko menee suorittaja -moodiin, ja tekee tarkasti ja oikein syvästi keskittyen, mutta palo puuttuu. Lisäksi Ukolla on sellainen ongelma, että toistojen myötä Ukko käy hitaammaksi ja vaikuttaisi ikään kuin tylsistyvän harjoitukseen tosi nopeasti. Sari onkin sitä sanonut, että Ukko taitaa olla vähän liian älykäs eikä tajua miksi jotain yksinkertaista harjoitusta pitää toistaa monta kertaa. :D Ensi kerraksi on kuulemma luvassa yksinkertaista vauhtirataa jolla kaivellaan Ukosta kierroksia esiin. ;)

Käytiin vielä lampaillakin, molemmat sai hömpötellä. Ukko teki samanlaista treeniä kuin maanantainakin ja teki kolme tai neljä hakua oikealta ja kolme vasemmalta. Nyt jokainen oli tosi hyvin, siis tiiviitähän ne kaaret oli, mutta joka kerta Ukko katsoi jokaisen pienenkin karitsan mukaan. Hieno Ukko! :)
Jeriko teki ihan samaa harjoitusta, mutta Jerikolla onkin aivan luvattoman kauan viimeisestä tällaisesta perusharjoituksesta! Jeriko olikin sitten aivan pihalla. :D Haki kyllä hienosti tosi laajalla hienolla kaarella n. 150 metristä mutta sitten sen jälkeen kun siirryttiin vaan peruskuljettelemaan ja mä kääntyilin lauman edessä, Jeriko ei oliskaan enää ilman käskyjä tiennyt mitä pitäis tehdä, vaan olis jatkanut vaan samaan suuntaan laajalla kaarella mun ja lauman ympäri, sen sijaan että olis vaihtanut suunnan ja tasapainottanut uudestaan lauman taakse. Annoin sitten käsillä Jerikolle apuja, näytin ikään kuin kädellä, että nyt pitää kääntyä ja pikku hiljaa vähensin avustusta ja alkoihan se Jeriko itsenäisestikin tasapainottelemaan! Tällaista kyllä tehdään seuraavassakin treenissä Jerikolle, selvästi on tarpeen! Ja varsinkin ensi viikon Kotikoskien kisoja ajatellen olis tosi tärkeetä, että Jeriko osais vähän sitä omaa päätäkin käyttää eikä aina vaan odottais multa käskyjä. Mutta sen siitä saa, kun treenaa pelkkää tekniikkaa ja unohtaa tällaiset. ;)

JK1 Jeriko

Ollaan Jerikon kanssa tehty nyt ihan muutama jälki tän kevään aikana, pari pellolle ja yksi metsään. Jerikon jäljestys on ollut aivan huipputarkkaa ja hienoa, mutta keppien ilmaisu ontuvaa. Viimeisessä treenissä myös janalla Jeriko lähti tosi vinoon. Esineruutuja ollaan myös tehty ja ne on mennyt kyllä kaikki hyvin vaikka oliskin haastavaa ollut. Tottista ollaan tehty ihan minipätkiä, ei kunnollista tottistreeniä vielä ollenkaan. Näillä taustoilla ei ihan heti aattelis kokeeseen lähteä, mutta kun Ylökkin jälkikoe sattui olemaan näin alkuvuodesta niin pisti miettimään: kivituhkakenttä jolla Jeriko tykkää ponnistaa, Jani Heinilä tuomarina, ei marjastajia/sienestäjiä jälkeä sotkemassa... Joo, kyllä houkutti siinä määrin, että ilmoitin kokeeseen ja sitten vaan miettimään, että oliko järkeä, maksanko ja lopulta, että perunko silti.

Se hyppyhän on meidän iso ongelma, Jeriko on nyt tehnyt metristä vähän vaihtelevalla menestyksellä, välillä hyppää sen oikein tyylipuhtaasti ja itsevarmasti, välillä menee rymistelyksi ja kolisteluksi. Eilen agitreenien jälkeen oli kyllä sellainen hyppytreeni, että todella harkitsin kokeen perumista! En ollut tajunnutkaan, että Ylökkin kentällä hyppy tulee ikävästi suoraan aurinkoa päin, koiran on siis vaikeampi hahmottaa hypyn yläreunaa tämän vuoksi ja Jeriko sitten rymistelikin esteellä. Sitten tuli pieni epävarmuus, mutta lopulta 90 cm este meni hienosti. Pieni kävely välissä ja sitten metrin hyppy pelkästään menohyppynä ja tämä meni tyylipuhtaasti esteeseen koskematta. Niinpä sitten päätin kokeilla kepillä jäätä kokeen kanssa vaikka kyllä täytyy sanoa, että tänään päivällä hirvitti! Keppien ilmaisu hirvitti ja erityisesti hyppy hirvitti! Keppien ilmaisut ei tosiaan treeneissä ole mennyt ihan putkeen, mutta Jerikolla on kyllä aina ollut sitä, että jostain syystä ilmaisee vieraat kepit paljon paremmin kuin mun laittamat. Mistäköhän sitten johtuukin..? :D

Tänään oli siis koe ja Matti lähti mukaan (!) seuraksi ja kuvaamaan. Aloitettiin jäljellä. Janalla Jeriko lähti suoraviivaisesti ja tasaisella tahdilla etenemään, kohtasi jäljen mutta oli siinä sen verran epävarman oloinen, että odottelin ihan rauhassa, että mitä tekee, mihin suuntaan lähtee. Lopulta Jeriko oli kuitenkin edennyt koko liinan mitan ja oli pakko astua perään ja takajälkihän se oli, arvasin! Tästä vaan käännös ja oikeaan suuntaan jälkeä ja hitsi kun Jeriko jäljestikin hyvin! Muistuttelin vähän väliä kepeistä sanomalla "missä kepit on", mutta kun en viitsinyt koko ajan hokea niin pari keppiä nousi niinkin, etten ollut hetkeen muistanut sanoa ja seuraava keppi tuli vähän yllättävänkin äkkiä ja Jeriko itse ilman muistuttelua nosti kepit. Kaikki kuusi keppiä nousi ihan Jerikon itsensä toimesta, yhtään se ei ylittänyt! Tämän jälkeen oli ihan, että WAU! :))

Jäljen jälkeen kävin äkkiä käyttämässä Jerikoa järvessä ja sitten esineruutuun. Lähetys oikeasta reunasta, n. 25 metrin jälkeen otti sivusta hajun, lähti tarkentamaan muttei heti löytänyt mutta etsi niin kauan että löytyi ja sitten toi reippaasti mulle. Tästä täydet pisteet. :)

Tottiksessa Jeriko oli ensin paikkamakuussa. Paikkamakuuseen viedessä ääntely oli melkoista, haukahteli välillä ja inisi. Kierroksia aivan liikaa ja johtui varmasti siitä, ettei tosiaan olla kunnon tottistreeniä tehty pitkiin aikoihin! Paikallaolo kuitenkin erinomainen, laukauksista ei silmääkään räpäytä. :) Alla lyhennetty video paikallamakuun alusta, loppuun asti turha katsoa, kun on niin tylsää katsottavaa. ;) Ps. Nyt näköjään taas toimii tää blogger-youtube -synkronointi.. :D

 Yksilöliikkeisiin lähtiessä Jeriko oli alkuun vähän hiljempaa, mutta alkoi sitten suoran lopulla ääntelemään ja ääntelyä tuli silloin tällöin pitkin matkaa. Haukahduksissa myös vähän erkani, henkilöryhmässä olisi myös voinut olla hiukan keskittyneempi. Seuraaminen muistaakseni hyvä, kuitenkin Jeriko oli koko ajan innokkaana mukana ja saikin siitä kehuja.
Liikkeestä istumisen suoritti nopeasti, tosin jonkinlainen ylimääräinen pikku niiaus siinä oli ollut ja rehellisesti sanottuna jätössä luulin, että Jeriko oli mennyt maahan ja olin aika yllättynyt kun se istuikin! :D Tämä oli vissiin kuitenkin erinomainen. Liikkeestä maahanmenossa jäi seisomaan (tämä oli suuri yllätys!) ja luoksetulossa voisi olla vauhtia enemmän, mutta muuten korrekti suoritus, olisko ollut hyvä? Tasamaanoudossa lähtö ja kapulaan tarttuminen nopeat, palautus saisi olla nopeampi, hyvä? Hyppynoudossa kapula lensi aika reilusti vasemmalle, luulin ettei Jeriko näkis sitä esteen takaa, mutta saattoipa hyvin nähdäkin, koska lähti niin tarmokkaasti suoraan esteen ohi. Palatessa hyppäsi hypyn hirveellä kolinalla. Tyydyttävä? Kuitenkin kapulan luovutuksessa Jerikon häntä vispas ja se on mulle tällä hetkellä tärkeintä, että vaikkei tyyli olisi puhdas, niin Jeriko on itse tyytyväinen itseensä eikä kauhistu kolinoita. :)
Vinoesteelle Jeriko lähti innokkaasti ja suoritti korrektisti mennen tullen, hieman olisi voimaa saanut olla suorituksessa enemmän. Erittäin hyvä? Eteenmenossa valmisteleva osuus hyvä (ei edes äännellyt) ja vauhdilla eteen ja käskyllä maahan pölypilven saattelemana. Erinomainen. :)

Maastopisteet siis yhteensä 194, tottis 84, eli kokonaispisteet 278, 1-tulos ja vielä kirsikkana kakun päällä 1. sija! :) Jeriko on kyllä upea koira, en voi muuta sanoa! Olen aivan äärettömän ylpeä siitä. :))
Nyt sitten aivan kaikessa rauhassa treenaillaan hyppy kuntoon ja sellaiseksi, että voi luottaa siihen että jokainen hyppy on teknisesti puhdas ja itsevarma, ei näin että joskus hyppää hyvin ja joskus ei. Kesälle olenkin jo sopinut hyppytekniikkakoulutusta Vappu Alatalolle, eli jatketaan siitä hyvästä alusta mihin ollaan jääty Sarin kanssa ja varmasti saadaan tuo hyppyongelma selätettyä lopullisesti. :)

Derekin kurssi

Aikamoista menoa on ollut tässä viime päivinä. Lauantaina aamulla kukonlaulun aikaan lähdettiin ajamaan Turkuun, lopullisena määränpäänä Ruotsin Udden. Matkaseurana meillä oli Päivi Sumulehto ja Keelan, sekä Tiina Karhula ja Miilu. Keelan ja Ukko on suurin piirtein saman ikäisiä uroksia ja löysivät toisistaan jonkinlaiset sielunveljet. :D Ukko alkoi jo takakontissa keikistelemään Keelanille ja meinas vähän mennä rajan yli, kun otettiin laivassa koiria autosta ja Ukko oli hyppäämässä heti selkään. Keelan ei tästä tietenkään tykännyt, mutta tämä pieni huomautus jäi parivaljakon ainoaksi "riidaksi". Muuten painittiin hammaspaineta laivan hissiaulassa tai missä nyt milloinkin. :D
Ukkoon olin todella tyytyväinen muutenkin. Oli kyllä helppo matkalainen, kun ei ihmetellyt koko matkan aikana mitään, ei laivan ääniä eikä edes laivan liukkaalla kannella yhtään jännittänyt! :)

Tukholmasta ajettiin lauantai-iltana vielä Uddeniin ja treenit alkoi sunnuntaina meidän osalta. Osa porukasta oli ollut Uddenissa jo kaksi päivää. Derek oli todella miellyttävä kouluttaja, neuvoi hyvin ja jälkikäteenkin ruokaillessa sai hyvin kyseltyä lisäkysymyksiä treeneistä. Mitään maata mullistavaa Ukon kanssa ei tullut esiin, lähinnä saatiin vahvistusta sille, millä tavalla on Ukkoa treenattu ja paria pikku juttuja viilailtiin. Derek kuulemma helposti passittaa koirakon "back to basics", mutta me kun ollaan edelleen siellä alkeissa niin ei tarvinnut mihinkään siirtyäkään. :D

Ukosta tuli videotakin yhteensä varmaan yli puoli tuntia ja olen ehtinyt vain pikaisesti katsoa ne läpi. Katsotaan missä vaiheessa ehtisin niitä leikkailla sellaiseen muotoon, että pystyy lataamaan nettiin, noin isot videot pitää kyllä aika pieneen saada karsittua! ;)
Ukon kanssa siis tehtiin lähinnä kaaren alkuosaa ja kaaren loppuosaa. Lisäksi tein väleissä taas vapaampia hömpötyksiä ja Deren totesi, että tämä oli oikein hyvä juttu. Ukossa myös näkyi jo kurssin aikana suurta kehitystä, se oli jo paljon keskittyneempi kuin viime treeneissä ja kaaret lähti tosi kivasti aukeamaan. Kyllä se tästä sitten. :) Mitään tämän tarkempaa sepustusta en nyt jaksa kurssista kirjoittaa, kun niiden asioiden lukemalla ymmärtäminen on muutenkin aika hankalaa ellei mahdotonta. Mutta siis kivaa oli ja ensi vuonna mennään ehdottomasti uudelleen! :)
Alla olevaa kuvaa klikkaamalla pääsee Picasan kuva-albumiin. :)

 Tiistaiaamuna saavuttiin sitten takaisin Turkuun. Paluumatka sujui aivan yhtä vaivattomasti kuin menokin. :) Turusta ajelin Somerolle hakemaan asunnon avaimia ja tekemään vuokrasopimusta kesää varten. Marikalta sain muutamia tärkeimpiä huonekaluja, joita sitten yhdessä muutettiin uuteen asuntoon. Suuri kiitos Marikalle avusta! :)
Tämän jälkeen oli vielä Ukolla Aneten agilitytreenit ja kivasti kyllä päästiin alkuun Aneten kanssa. Kesällä ilmeisesti sitten treenailen Aneten ohjauksessa ja odotan sitä kyllä innolla. Kiva sitten ensi viikolla, kun saa Jerikonkin mukaan! :) Aneten kanssa lähdetään hakemaan lisää vauhtia molempiin poikiin ja Ukosta erityisesti kaivetaan esiin ja käyttöön se hulluus mikä siellä onkin ihan pinnan alla. ;)

Paukkuja

Käytiin eilen tavesin tottisvuorolla Niihaman kentällä. Jeriko teki vähän kaikkia osa-alueita, mutta palkkailin välissä. Jeriko oli ensin paikkamakuussa, kun toiselle ammuttiin eikä siinä mitään uutta, tuskin huomasikaan paukkuja. Seuraamiseseen otettiin myös laukaukset ja seurautin kohti ampujaa eikä siinäkään vilkaissutkaan laukauksia. Henkilöryhmää ei oltu tehty viime syksyn kokeiden jälkeen kertaakaan ja se oli aivan virheetön, kertaakaan ei vilkaissut mihinkään vaikka kiusallani pysähdyin vielä ihan Tuijaan kiinni Tuijan oikealle puolelle. ;)

Esteitä sitten vielä otettiin, tasamaanouto vähän niin kuin unohtuikin välistä. :D Ensin harjoitushyppy ja sitten kertaalleen metrisen menohyppy ja päätin jo etukäteen, että jos menee sen edes suht hyvin, niin jätän yhteen toistoon vaikka koskettaisi/ponnaisi tms. No, jonkin verran maha tai reidet estettä viisti, kun karvatupot jäi esteen päälle, mutta pitäydyin päätöksessäni ja palkkasin tähän. :)
Puhuttiin nimittäin viimeisimmässä henkisen valmennuksen istunnossa Vapun kanssa myös paljon hyppytekniikkaharjoitteista pk-esteelle (ja sovittiinkin kesälle tapaamista sen osalta) ja Vapun ajatus oli, että korkeusharjoitteet tehdään vain yksittäisinä hyppyinä. Jos haetaan vauhtia ja intoa, niin ne tehdään ihan matalalla harjoitusesteellä. Vähän nyt on kyllä Vapun ohjeista mutkia vedettyä suoriksi, kun jo metristä otettiin, mutta kesällä sitten katsotaan kuinka pienissä erissä lähdetään hyppytekniikkaa pk-esteen osalta rakentamaan.

A-este noutona ja hassusti Jeriko meinas hämääntyä vieressä seisovasti Pirjosta ja mennä sille kapulan tarjoamaan. Samoin itse asiassa kävi sunnuntainakin, kun Anita oli vieressä kuvaamassa. :D
Sitten vielä jäävät, ensin meinas mennä istumisessa maahan mutta sitten onnistui hyvin. Luoksetulon otin suoraan palkalle vauhtia hakien. Samalla kun palkkasin luoksetulosta leikillä jätin kentän laitaan eteenmenon esineen, jota Jeriko ei välttämättä edes huomannut ja sitten viimeiseksi eteenmeno ja se oli kyllä hyvä! :)

Jerikon kanssa on kyllä aina niin ihana tehdä. Immin sanoin: "Jeriko on niin hönönä sun koira" ja "aivan tosissaan toimittaa virkaa". Ja sitten kun siihen lisätään Pirjon kommentti, että Jeriko on niin söpö, että muistuttaa lelukoiraa joka hänellä oli lapsena, niin aika hellyyttävä paketti on kasassa. :))

Ukko pääsi myös kentälle. Viime kesänähän Ukko kuuli paljon laukauksia kentän laidalla odotellessaan, kun Jerikolle tai esim. Ronjalle ammuttiin, eikä koskaan kiinnittänyt mitään erityistä huomiota. Olen koko ajan ajatellut, että Ukko siis on myös selkeesti laukausvarma koira ja halusin nyt vaan ottaa laukauksia Ukollekin, kun se on itse kentällä. Järjestely oli ehkä kuitenkin jälkikäteen ajateltuna huono, koska varsinaisesti ammuttiin toiselle koirakolle ja sai siinä sitten kyttäillä, että koskakohan ampuu ja ensin kesti tuhottoman kauan, että ne pääsi siihen vaiheeseen ja sitten se tulikin vähän puskista, kun Ukko jäi tuijottamaan toista koiraa kun ne lähti seuraamaan enkä ehtinyt saada Ukkoa kontaktiin, ennen kuin laukaukset tuli. Ja sitten tuli se yllätys: Ukko veti hännän koipien väliin, kävi maahan ja vilkaisi ympärilleen sen näköisenä, että haluttais pinkaista pakoon, mutta ei sitten uskaltanut. Yritin jatkaa niin kuin ei mitään olisikaan ja pyysin Ukkoa perusasentoon, mutta noin puoleen minuuttiin ei kyennyt toimimaan. Sitten toimintakyky palasi, nousi ylös ja palkkaantui lelulla.

Ukon kanssa jatkettiin vähän tokotreeniä, tehtiin seuraamista, joka oli tosi hyvää, jääviä ja muuten leikiteltiin. Sitten yhtäkkiä Tuija varoitti, että nyt ne ampuu uudelleen ja ehdin juuri vaan ottaa lelun esiin ennen toisia laukauksia. Ukko kuitenkin jatkoi nyt leikkimistä eikä mennyt toimintakyvyttömäksi, tosin ote palloon ei ollut niin tiukka kuin normaalisti, vaan Ukko korjaili otettaan. Samperin samperi. Ei nyt mennyt toi treeni ihan niin kuin olisi pitänyt ja Ukon reaktio yllätti mut täysin. Voihan olla, että tää oli vaan huono ikäkin ottaa laukauksia kentälle, en tiedä. Ehkä nyt kuitenkin pidetään taukoa ennen kuin uudestaan Ukolle ammutaan ja sitten otetaan se suosiolla leikkiin ja silleen, että tiedän aina koska ne on tulossa. Viime kesän perusteella ei Ukko kuitenkaan mikään paukkuarka voi olla, kun yksin kentän laitaan kytkettynä ei välittänyt mitään, nyt tuli vaan huonoon hetkeen/ikään..? Mutta ei Ukko kyllä niin laukausvarmakaan ole kuin Jeriko, kun Jeriko on aina ollut suurin piirtein kuuro laukauksille..