Paukkuja

Käytiin eilen tavesin tottisvuorolla Niihaman kentällä. Jeriko teki vähän kaikkia osa-alueita, mutta palkkailin välissä. Jeriko oli ensin paikkamakuussa, kun toiselle ammuttiin eikä siinä mitään uutta, tuskin huomasikaan paukkuja. Seuraamiseseen otettiin myös laukaukset ja seurautin kohti ampujaa eikä siinäkään vilkaissutkaan laukauksia. Henkilöryhmää ei oltu tehty viime syksyn kokeiden jälkeen kertaakaan ja se oli aivan virheetön, kertaakaan ei vilkaissut mihinkään vaikka kiusallani pysähdyin vielä ihan Tuijaan kiinni Tuijan oikealle puolelle. ;)

Esteitä sitten vielä otettiin, tasamaanouto vähän niin kuin unohtuikin välistä. :D Ensin harjoitushyppy ja sitten kertaalleen metrisen menohyppy ja päätin jo etukäteen, että jos menee sen edes suht hyvin, niin jätän yhteen toistoon vaikka koskettaisi/ponnaisi tms. No, jonkin verran maha tai reidet estettä viisti, kun karvatupot jäi esteen päälle, mutta pitäydyin päätöksessäni ja palkkasin tähän. :)
Puhuttiin nimittäin viimeisimmässä henkisen valmennuksen istunnossa Vapun kanssa myös paljon hyppytekniikkaharjoitteista pk-esteelle (ja sovittiinkin kesälle tapaamista sen osalta) ja Vapun ajatus oli, että korkeusharjoitteet tehdään vain yksittäisinä hyppyinä. Jos haetaan vauhtia ja intoa, niin ne tehdään ihan matalalla harjoitusesteellä. Vähän nyt on kyllä Vapun ohjeista mutkia vedettyä suoriksi, kun jo metristä otettiin, mutta kesällä sitten katsotaan kuinka pienissä erissä lähdetään hyppytekniikkaa pk-esteen osalta rakentamaan.

A-este noutona ja hassusti Jeriko meinas hämääntyä vieressä seisovasti Pirjosta ja mennä sille kapulan tarjoamaan. Samoin itse asiassa kävi sunnuntainakin, kun Anita oli vieressä kuvaamassa. :D
Sitten vielä jäävät, ensin meinas mennä istumisessa maahan mutta sitten onnistui hyvin. Luoksetulon otin suoraan palkalle vauhtia hakien. Samalla kun palkkasin luoksetulosta leikillä jätin kentän laitaan eteenmenon esineen, jota Jeriko ei välttämättä edes huomannut ja sitten viimeiseksi eteenmeno ja se oli kyllä hyvä! :)

Jerikon kanssa on kyllä aina niin ihana tehdä. Immin sanoin: "Jeriko on niin hönönä sun koira" ja "aivan tosissaan toimittaa virkaa". Ja sitten kun siihen lisätään Pirjon kommentti, että Jeriko on niin söpö, että muistuttaa lelukoiraa joka hänellä oli lapsena, niin aika hellyyttävä paketti on kasassa. :))

Ukko pääsi myös kentälle. Viime kesänähän Ukko kuuli paljon laukauksia kentän laidalla odotellessaan, kun Jerikolle tai esim. Ronjalle ammuttiin, eikä koskaan kiinnittänyt mitään erityistä huomiota. Olen koko ajan ajatellut, että Ukko siis on myös selkeesti laukausvarma koira ja halusin nyt vaan ottaa laukauksia Ukollekin, kun se on itse kentällä. Järjestely oli ehkä kuitenkin jälkikäteen ajateltuna huono, koska varsinaisesti ammuttiin toiselle koirakolle ja sai siinä sitten kyttäillä, että koskakohan ampuu ja ensin kesti tuhottoman kauan, että ne pääsi siihen vaiheeseen ja sitten se tulikin vähän puskista, kun Ukko jäi tuijottamaan toista koiraa kun ne lähti seuraamaan enkä ehtinyt saada Ukkoa kontaktiin, ennen kuin laukaukset tuli. Ja sitten tuli se yllätys: Ukko veti hännän koipien väliin, kävi maahan ja vilkaisi ympärilleen sen näköisenä, että haluttais pinkaista pakoon, mutta ei sitten uskaltanut. Yritin jatkaa niin kuin ei mitään olisikaan ja pyysin Ukkoa perusasentoon, mutta noin puoleen minuuttiin ei kyennyt toimimaan. Sitten toimintakyky palasi, nousi ylös ja palkkaantui lelulla.

Ukon kanssa jatkettiin vähän tokotreeniä, tehtiin seuraamista, joka oli tosi hyvää, jääviä ja muuten leikiteltiin. Sitten yhtäkkiä Tuija varoitti, että nyt ne ampuu uudelleen ja ehdin juuri vaan ottaa lelun esiin ennen toisia laukauksia. Ukko kuitenkin jatkoi nyt leikkimistä eikä mennyt toimintakyvyttömäksi, tosin ote palloon ei ollut niin tiukka kuin normaalisti, vaan Ukko korjaili otettaan. Samperin samperi. Ei nyt mennyt toi treeni ihan niin kuin olisi pitänyt ja Ukon reaktio yllätti mut täysin. Voihan olla, että tää oli vaan huono ikäkin ottaa laukauksia kentälle, en tiedä. Ehkä nyt kuitenkin pidetään taukoa ennen kuin uudestaan Ukolle ammutaan ja sitten otetaan se suosiolla leikkiin ja silleen, että tiedän aina koska ne on tulossa. Viime kesän perusteella ei Ukko kuitenkaan mikään paukkuarka voi olla, kun yksin kentän laitaan kytkettynä ei välittänyt mitään, nyt tuli vaan huonoon hetkeen/ikään..? Mutta ei Ukko kyllä niin laukausvarmakaan ole kuin Jeriko, kun Jeriko on aina ollut suurin piirtein kuuro laukauksille..