Ukon rallitokokoe ja PK-kauden avaus

Lauantaina oli Ukon kanssa rallitokokoe. Koe oli Tamskin hallilla ei tutussa paikassa. Ensin ilmoittauduttiin ja Ukko mitattiin ja tarkastettiin. Myös luoksepäästävyys tarkastettiin ja Ukko oli tässä kohtaa hyvin epäileväinen, mutta ei sentään niin pahasti että olisi matka tähän jo tyssännyt. Ukko on jännä, kun silleen tykkää ihmisistä, mutta jotkut erityiset tilanteet saa sen hyvin epäileväiseksi ja varautuneeksi. Esim. käsittelyihin (hieroja, osteopaatti, fyssari) Ukko menee luottavaisesti ja antaa väännellä itseään miten päin vaan, mutta eläinlääkärissä on erittäin epäilyttävää. Muuten vaan ihmisiä on ihan jees käydä moikkaamassa, mutta jos niillä on sirunlukija ja mittatikku, niin sitten on kyllä hyvin epäilyttävää. ;)

Rataantutustumisessa kyselin tuomarilta paljon ja niin kyseli muutkin. Erityisesti jäi kyllä rataantutustumisen jälkeenkin hämäämään kahden kyltin suoritustapa. Mulla oli käsitys, että liikkeet voidaan suorittaa joko niin, että liike alkaa koira perusasennossa istuen tai sitten suoraan seuraamisliikkeestä. Nyt kun asiaa tarkastin, oli ensimmäinen suoritustapa AVO-luokan kyltti, ei alokasluokan. Kyselin kuitenkin tuomarilta että pysähdytäänkö ennen kuin otetaan koira eteen ja tuomari sitten taisi ymmärtää mun kysymyksen jotenkin väärin, kun neuvoi että pysähdytään. Tämä jäi edelleen epäilyttämään, kun kyltissä ei istu-sanaa ollut, mutta en viitsinyt enää jäädä vänkäämään.

No niinhän se kuitenkin oli, ettei olisi saanut pysähtyä ja näistä kahdesta kyltistä tuli -10p eli yhteensä -20p. Lisäksi 6. kyltiltä -1p OV, ei mitään hajua mistä se tuli... Kokonaispisteitä siis 79 eli hyväksytty tulos. Mun silmään virheitä oli lisäksi lähdön vino perusasento (olis pitänyt tulla suorempaan aloituspaikalle) ja tuplakäsky maahanmenossa, mutta niistä ei vissiin sitten rallitokossa sakoteta ollenkaan..

 Päällimmäinen tunne radalta tullessa oli kuitenkin jonkinlainen hämmennys. "Tässäkö tämä oli?", tunne oli kuin jonkin sunnuntaikävelyn jälkeen, jotain jäi puuttumaan. Se ei vaan jotenkin tuntunut miltään koesuoritukselta. Tuli aika vahvasti sellainen tunne, että tämä ei vaan ole mun laji. Kaipaan jotain särmää ja ryhdikkyyttä, mikä rallitokosta jää puuttumaan. Ja jotenkin olen nykyään tosi voimakkaasti tykästynyt ulkoilmalajeihin (pk-lajit, paimennus, valjakkolajit), nautin ihan äärettömän paljon koiran itsenäisen työskentelyn seuraamisesta (jäljestys, haku, paimennus, vetokin) sekä siitä, että sekä koira että minä annetaan kaikkemme ja ponnistellaan jonkin yhteisen asian eteen (agility, valjakkolajit).

Teki oikeastaan mieli sanoa, että mä en rallitokoa enää tee yhtään enempää, niin vieraalta se musta tuntui. Olin kuin kala kuivalla maalla suoraan sanottuna. Kuitenkin olin ehtinyt ilmoittaa Ukon jo toiseenkin rallitokokokeeseen ja itse asiassa sen lisäksi yhteen koulutukseen, joten ehkä ne on sitten käytävä ja katsotaan saisinko esimerkiksi Nassun innostumaan rallattelusta Ukon kanssa ehkä sen viimeisen alokasluokan tuloksen verran? Vaikka sillä ei kyllä mulle voisi olla vähempää merkitystä saako Ukko jonkun koulutustunnuksen rallitokosta vai ei. Itse enemmänkin asennoiduin nyt tämän kokemuksen jälkeen niin, että panostetaan vaan niihin valjakkolajeihin jotka onkin Ukon rakkain laji, käydään kuivan kauden kisoissa ja sitten ensi talveen toivotaan parempia hiihtokelejä. Ostin kickbikenkin ja nyt vaan odotellaan, että tiet sulaa ja että mun pahasti revähtänyt reisi paranee niin päästään treenailemaan. :)

Jerikon ja Jupiterin kanssa on tehty vähän pk-juttuja. Ollaan tehty pihassa keppitreeniä, josta Jeriko oli kyllä aivan liekeissä ja innoissaan. Jupiterinkin kanssa leikittiin kepeillä ja heräteltiin vaan intoa niihin. Lisäksi Jupiterin kanssa on tehty kaksi namiruutua. Tänään käytiin tekemässä hakutreeni Liisa-Idan ja Pasin kanssa. Jerikolle ihan "normi" treeni, ilmaisuille en vaan sitten lähtenyt könkkäämään. Ilmaisut oli aikas hyviä, pistot olisi voinut olla suorempia. Jerikolla oli parilla pistolla selkeä käsitys jo siitä missä maalimies on ja meinas mennä oman päänsä mukaan suorinta reittiä. Näitä oikaistiin pari kertaa, mutta ei oikein voinut odottaakaan, että ekoissa treeneissä olisi mennyt eri tavalla. Virtaa ja omaa käsitystä oli paljon. ;) Hyvät treenit siis oikeasti kuitenin.

Jupiterin kanssa tehtiin namiruutua ja on se vaan ihanan avoin ja reipas. Lisäksi Liisa-Ida leikitti Jupiteria ja hienosti kyllä lähtikin leikkiin. Pari pakoa tehtiin myös ja Jupiter juoksi innoissaan Liisa-Idan perään noin 20m. :) Lopuksi vielä pientä leikkiä Otson kanssa. :)

Lisäksi Jupiterin kanssa on harjoiteltu pikkujuttuja sisällä: katsekontaktia, kosketuskeppiä, kosketusalustaa, seuraamista niin että mä peruutan edellä. En ole vielä mitään käskysanaa opettanut tai edes aloittanut opettamaan luoksetuloa lukuunottamatta. Ei vaan tunnu olevan mikään kiire, mutta toisaalta pikku hiljaa tässä kyllä alkaa into kasvamaan. Kosketusalustaa kun aloin opettamaan olin jo unohtanut aiemman oivallukseni siitä, mutta tänään onneksi se muistui uudelleen mieleen. Pelkällä sheippaamisella en ole ainakaan Jerikolle ja Ukolle saanut kosketusalustaan sitä ilmettä ja terävyyttä kuin mitä siihen haluaisin. Että alustalle syöksytään. Nyt muistui mieleen, että pitikin tehdä niin sen kuuluisan seuraavan kanssa, että koira saa "saalistaa" alustaa ja iskeä tassunsa päälle. Tämä lähti sujumaan ihan hyvin. :) Tästä sitten vaan pikkuhiljaa eteenpäin.

Ville ja Marjo kävi eilen Jupiteria ja karitsoita moikkaamassa ja Ville otti kuvia. :) Karitsoita on nyt tullut yhteensä 6 eikä puoletkaan vielä karitsoineet. Taitaa tulla kuun vaihteeseen vähän ruuhkaa karitsointien kanssa.