Ensimmäisen viikon touhuja

Mitäs kaikkea sitä onkaan tehty..? Jupiter on sopeutunut hyvin arkirytmiin. Maanantai taidettiin olla aika lailla kotona. Illalla käytiin Jerikon kanssa agilitytreeneissä vetämässä mini3:ten kisarata kertaalleen nollana läpi ja lähdettiin sitten takaisin kotiin. Piti vaan toi kisakondis tarkistaa, kun ei hetkeen ole päästy. :P

Viikon aikana Jupiter on harjoitellut yksin oloa, tutustunut Valkeakoski-cityyn, harjoitellut katsekontaktia, luoksetuloa ja nenäkosketusta kosketuskeppiin. Tiistaina käytiin Tamskin hallilla Annen ja Whip-veljen kanssa treenailemassa, harjoiteltiin lähinnä leikkimistä ja namin saalistamista sekä tehtiin muutama luoksetulo. Kiinnipitämisestä Jupiter nostatti itseään aika paljonkin ja harmistuneet haukut ja ärinät säesti mun etääntymistä. Ei paljoa tarvi nostatella. :D

Ollaan käyty lenkillä Nassun ja Milon kanssa ja Jupiter on pyörinyt mukana kun olen käynyt lampolassa. Vielä ei ole sen aika, että lampaille ihan pääsisi eikä mulla ole mitään tarvetta kiirehtiä sen kanssa vain että voisin sanoa sen syttyneen sen tai sen ikäisenä. Käytännön asiatkin nyt jo sanelee, että ekaa kertaa lampailla joutuu odottelemaan kun ihan täyttä varmuutta ei ole onko kaikki uuhet karitsoimassa vai onko osa niistä käytettävissä paimennustreeneihin jo huhtikuussa kun on ulkokelit sopivat.

Jupiter on kyllä hirmu itsenäinen (itsepäinen?) pentu, vähän haasteeksikin asti nyt kun reväytin toissailtana etureiteni niin pahasti, että en pysty pennun perässä juoksemaan ollenkaan vaan varovainen kävelyvauhti on tällä hetkellä se millä liikutaan. Varsinkin meidän kissa herra Pikkels on Jupiterin suosiossa ja sen saattelemana Jupiter lähtisi vaikka kuinka pitkälle seikkailuille eikä yhtään välitä mihin minä jäisin..

Majakka ja perävaunu

Ai miten Jupiter on muuten otettu vastaan? Kuten yllä oleva kuva kertoo, herra Pikkels taitaa vähän nauttia siitä kun saa jallittaa pentua. Ninni-poika on sisällä myös vähän niin kuin leikkiäkin vääntänyt ja Lulu suhtautuu vaan neutraalisti. Katsotaan mitä iso herra Lalli sanoo, kun palaa hoidosta äitini luota ja toteaa että ensikotikissa-Manta on poistunut ja tilalle tullut koiranpentu.

Ukko joutui aluksi miettimään, että miten tällaisen kengurun kanssa leikitään, mutta nopeastihan ne leikit on lähtenyt sujumaan. Ukko on niin ystävällinen. :) Jerikokin on hyväksynyt pennun porukkaan, mutta Jerikoa pentu kunnioittaa ihan eri tavalla kuin Ukkoa. Niin kuin tavallaan kuuluukin. ;) Jeriko kuitenkin suhtautuu pentuu suopeasti ja katsoo Ukon ja pennun leikkejä kiinnostuneesti.

Torstaina oli Jerikolla ja Ukolla Katriinalle osteopaattiaika. Molemmilla oli vähän jumeja, Jerikolla vatsalihaksissa ja kropan oikealla puolella, Ukolla itse asiassa myöskin oikealla puolelle kroppaa selässä ja vatsalihaksissa. Ehkä noi Ukon jumit selittää sen ontumisenkin viime viikonloppuna levon jälkeen. Itse vedin kyllä pohjat, kun olin edellisenä iltana juuri reväyttänyt reiteni tosi pahasti ja hyvä kun pystyin kävelemään. Jupiter pääsi myös pieneen tsekkiin, Katriina oli tyytyväinen Jupiterin rakenteeseen, sektioon liittyen kallon alueella oli jotain hoidettavaa, mutta muuten hyvä.

Jupiter on kyllä rakenteeltaan oikein kiva mun silmään, ei mikään mörssäri, mutta ei liian hinteläkään. Se on motorisesti jo hyvinkin lahjakas, selvästi tykkää kiipeillä kivien päällä yms ja ketterästi liikkuukin. :) Tänään kävi malinoisurospentu Otso leikkimässä. Otso on 8 päivää nuorempi, mutta Jupiter oli kyllä yllättävän paljon isompi ja jytkympi. :D Jännä miten noin pienillä on jo niin erilaisia rotutyypillisiä tapoja, malinoisilla ottaa leluja suuhun ja pitää niitä siellä tiukasti, Jupiterilla taas on vähän alkanut leikeissä jo vaanimista ilmentyä.

Huomenna on sitten Ukon ensimmäinen rallitokokoe. Voin kertoa, että jännittää aika paljon. Milläköhän tavalla sitä voisi hylkääntyä..?